Lyöntimonitorien ABC – lähes kaikki, mitä olet halunnut tietää lyöntimonitorien antamista luvuista, mutta et ole uskaltanut kysyä
Lyöntimonitorit tarjoavat tarkkaa tietoa pallon ja mailan kulusta. Harva klubipelaaja osaa kuitenkaan tulkita oikein laitteiden antamia lukuja.
Golfin talviharjoittelu on kokenut suuren muutoksen viimeisten vuosien aikana, kun ammattitason lyöntimonitorit ja pallotutkat ovat tulleet lähes kaikkien pelaajien ulottuville esimerkiksi talvihalleissa ja välineliikkeissä. Lyöntimonitorien hyödyntämiseen tarvittavaa osaamista alkaa olla myös hyvin saatavilla.
Laitteiden avulla oman svingin ymmärtäminen helpottuu ja samalla harjoittelusta saadaan tehokkaampaa. Tässä jutussa avataan laitteiden antamat keskeiset arvot sekä miten niitä mitataan, mihin kyseiset asiat vaikuttavat svingissä ja millaisia numeroita kenties voisi tavoitella omassa harjoittelussa.
Laitteiden osalta keskitymme Trackmaniin ja ForeSightin GCQuadiin, jotka ovat yleisimmät käytössä olevat työvälineet golfopetuksessa. Edullisia laitteita tulee jatkuvasti, mutta ne eivät ole yhtä tarkkoja ja luotettavia kuin Trackmanin ja GCQuadin kaltaiset huipputason lyöntimonitorit.
”Kiinnitä huomiota siihen, paljonko pallon nopeus muuttuu yksittäisten lyöntien välillä, kun osumat vaihtelevat lavassa.”
Mailanpään nopeus
Mailanpään nopeus (club head speed) on ensimmäisiä asioita, johon klubipelaajat kiinnittävät huomiota, kun käytössä on lyöntimonitori tai pallotutka. On kuitenkin hyvä muistaa, että suurempi mailanpään nopeus ei tarkoita välttämättä pidempiä lyöntejä, vaikka mailavalmistajat, tv-kommentaattorit ja osa valmentajistakin niin antavat ymmärtää.
Laitteet, kuten ForeSightin GCQuad ja Trackman, mittaavat svingin aikana mailanpään nopeutta jo pidemmältä matkalta ennen osumaa, mutta ilmoitettu arvo on osumahetkeltä. Kuulostaa suoraviivaiselta, mutta mittauksen haasteena on mailan lavan kiertyminen ennen osumaa ja osuman jälkeen. Kiertymisen takia lavan kärjestä mitattu nopeus voi olla yli 10 % enemmän kuin lavan kannasta mitattu mailanpään nopeus.
Trackman ilmoittaa mittaavansa mailanpään nopeuden lavan geometrisestä keskipisteestä, kun taas ForeSightin GCQuad tekee mittauksen lapaan kiinnitettyjen tarrojen keskipisteestä. Näistä johtuvat pienetkin erot mittauskohdassa vaikuttavat laitteiden antamiin tuloksiin mailanpään nopeudessa. Tämän takia Trackmanin ja GCQuadin ilmoittamat nopeudet eivät ole vertailukelpoisia. Kumpikaan laitteista ei ole oikeassa tai väärässä, ne vain mittaavat nopeuden eri kohdasta mailan lapaa.
YouTubesta löytyy massiivinen määrä videoita, joissa mailanpään nopeutta luvataan nostaa
nopeasti ja helposti, mutta svingin tehon kehittäminen ei ole yksiselitteistä.
Mailanpään nopeus tyypillisesti paranee, jos svingin energiatehokkuutta kyetään parantamaan. Mitä enemmän mailan liike svingissä kulkee ristiin lyöntilinjan kanssa tai kineettinen ketjun liikejärjestys on sekaisin, sitä nopeammin myös lyönnin tehot putoavat. Edellisten lisäksi pelaajan voimatasolla on suuri vaikutus svingiin tuottamaan tehoon.
Millaisiin arvoihin kannattaa pyrkiä?
Älä tuijota pelkästään draiverin nopeutta, vaan kiinnitä huomiota myös muiden mailojen vauhteihin. Tällä tavalla svingin tehojen parantumisen voi varmistaa esimerkiksi raudoilla.
ForeSightin GCQuad asetetaan pallon etupuolelle.
Pallon lähtönopeus
Jos tulevaa kautta varten on tarkoitus saada tehoa draiveihin, niin kannattaa ehkä kiinnittää huomio pallon lähtönopeuteen (ball speed) ennemmin kuin mailanpään nopeuteen. Pallon lähtönopeuden sanelee osuman laatu ja toisaalta mailanpään tuottama energia. Tämän takia pallon nopeus korreloi paremmin lyönnin pituuden kanssa kuin mailanpään nopeus.
Klubipelaajilla mailanpään nopeuden kasvattaminen aiheuttaa helposti ongelmia osuman kanssa, jolloin lisämetrien ulosmittaaminen ei onnistu lyönnin tehon kasvamisesta huolimatta. Laitteet, kuten ForeSightin GCQuad ja Trackman, käyttävät pallon lähtönopeutta yhtenä pääkomponenttina pallon lentokaaren mallintamisessa ja sen takia riittävän mittaustarkkuuden saavuttaminen on niille erityisen tärkeä.
Millaisiin arvoihin kannattaa pyrkiä?
Kiinnitä huomiota siihen, paljonko pallon nopeus muuttuu yksittäisten lyöntien välillä, kun osumat vaihtelevat lavassa.
Alakierre
Alakierteen (spinrate) vaikutuksiin liittyy melkoinen määrä uskomuksia. Yhden mielestä fade-lyönnissä on alakierrettä ja draw’ssa yläkierrettä. Toisen mielestä vastatuuli lisää kierteen määrää ja kolmannen mielestä mailan lavan urat tekevät alakierteen palloon. Mistä oikeastaan on kysymys?
Ensinnäkin alakierrettä esiintyy kaikissa golflyönneissä putterista draiveriin. Alakierteen määrään vaikuttaa pääosin niin kutsuttu spin loft eli mailan hyökkäyskulman (attack angle) ja dynaamisen nostokulman (dynamic loft) välinen ero. Lisäksi mailanpään nopeudella on suora vaikutus kierteeseen.
Osumahetkellä myös mailan lavan kitka vaikuttaa kierteeseen, mutta huomattavasti vähemmän kuin yleensä luullaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos mailassa on nostokulmaa, on hyvin vaikea välttyä alakierteeltä.
Puttereissa käytetään tyypillisesti 2–4 asteen nostokulma ja tästä syystä jopa putatessa voi syntyä alakierrettä. Se näkyy ensimmäisten senttien pallon liukuna.
Vastoin yleistä käsitystä vastatuuli ei varsinaisesti lisää alakierteen määrää. Ainoastaan sen vaikutusta, joka on seurausta ilmavirran suhteellisen nopeuden kasvusta palloon nähden. Alakierteen vaikutus näkyy lyönnin korkeudessa, mitä enemmän alakierrettä sitä korkeampi lyönti.
Pelaajalle on tyypillisesti etua, jos kierteen määrän pystyy maksimoimaan normaaliin lyönnin pituuteen suhteutettuna. Erityisesti lähetymisissä kierre antaa paremman pallokontrollin. Miten pelaaja voi vaikuttaa kierteen määrään? Mailan nostokulmalla on suurin vaikutus: mitä enemmän loftia, sitä enemmän kierrettä. Ainoastaan draiverilla kierteen määrä pyritään pitämään alhaalla, jotta lyönnin pituudet saadaan maksimoitua.
Kenttä ottaa usein kierrettä pois lyönneistä, harvoin sitä on tarjolla lisää. Toisaalta pelaajan itsensä on suhteellisen helppo vähentää kierrettä yksinkertaisesti pienentämällä mailan nostukulmaa.
Alakierteen mittaaminen tapahtuu ForeSightin GCQuadissa suurnopeuskameroiden avulla ja tästä syystä luotettavan mittauksen tekeminen ei riipu olosuhteista. Trackmanissä mittaus taas perustuu tutkasignaaliin, johon erityisesti sisätiloissa häiriötekijät saattavat vaikuttavat negatiivisesti.
Millaisiin arvoihin kannattaa pyrkiä?
Tässä karkeat ohjearvot, millaiseen alakierteen määrään on hyvä pyrkiä kolmella eri mailalla: Draiveri: 2 200–2 800 rpm, rauta 7: 5 600–6 000 rpm ja rauta 9: 7 200–7 600 rpm.
Lie-kulma
Mailan lie-kulmalla (lie angle) tarkoitetaan lavan asentoa suhteessa maatasoon. Sen katsotaan olevan täydellinen (0 astetta), jos mailan lapa on osumassa lyöntipinnan kanssa täysin samalla linjassa.
Lie-kulmalla on yllättäväkin vaikutus pallon lähtölinjaan. Jos mailan lapa on osumassa kärjellään (oikeakätinen pelaaja), pallot lähtevät lyöntilinjasta oikealle. Ja jos lapa on kannallaan, lyönnit lähtevät vasemmalle.
Tästä johtuen mailojen fittauksessa lie-kulmalla on tärkeä merkitys pelaajalle. Väärän mittaiset tai vain väärällä lie-kulmalla varustetut mailat pakottavat golfarin jotenkin
kompensoimaan välineistä johtuvan virheen. Joskus on järkevää korjata svingiä, jotta lie-kulma saadaan kohdalleen, mutta yleensä on helpompaa säätää mailat sopivaksi pelaajalle. Lie-kulmaan voidaan vaikuttaa joko mailan varsien pituuksia säätämällä ja/tai lapoja kääntämällä.
Kaikki laitteet eivät osaa suoraan ilmoittaa mailan lie-kulmaa osumassa. Tällaisissa laitteissa lie-kulma voidaan laskea esimerkiksi svingin tason eli swing planen perusteella, mikä kertoo mailan varren kulman osumassa. Sen tulkitsemista varten täytyy kuitenkin tietää kyseisen mailan tehtaalla säädetyn lie-kulman arvo.
Millaisiin arvoihin kannattaa pyrkiä?
Mitä lähempänä ollaan 0 astetta, sitä vähemmän lie-kulma vaikuttaa lyönnin linjaan.
”Lyönnin kantama on ehdottoman tärkeä tieto, kun lähdetään pohtimaan oman pelitaktiikan kehittämistä.”
Lyönnin kantama
Lyönnin kantama (carry distance) on se matka, jonka golfpallo kulkee ilmassa. Lyöntimonitorien sisätiloissa antamat arvot lyönnin pituudesta perustuvat aina laskelmiin. Pallon lentokaaren laskeminen tarkasti on monimutkaista.
Laskelmissa otetaan huomioon tyypillisesti alakierteen määrä, pallon lähtönopeus ja -kulma, pallon dimplejen määrä ja pinta-ala sekä ilmankosteus, ilmanpaine ja lämpötila. Johtuen siitä, että golfpallon pinnalla kulkevien ilmamolekyylien vaikutusta pallon lentoon ei tunneta tarkasti, joudutaan laskelmissa käyttämään arvioita.
Turbulenssia kuvaava Reynoldsin luku on yksi tällainen komponentti, jota pyritään soveltamaan laitteissa pallon lähtönopeuden perusteella sopivaksi. Huolimatta mahdollisista epätarkkuuksista laskelmissa, pallotutkien tarjoama tieto lyönnin kantamasta on suureksi avuksi meille golfareille.
Lyönnin kantama on ehdottoman tärkeä tieto, kun lähdetään pohtimaan oman pelitaktiikan kehittämistä. Siitä on myös apua, kun valitaan uusia wedgejä. Pelaajan kannalta on helpointa, jos mailojen kantamien välit ovat karkeasti yhtä pitkiä myös wedgeillä. Lyöntitutkat tekevät tämän niin kutsutun wedge gappingin helpoksi. Sen tarkoituksena on hakea fittauksen avulla sopivat nostokulmat wedgeihin.
Millaisiin arvoihin kannattaa pyrkiä?
Testaa lyönnin kantamat kaikilla mailoilla ennen kauden alkua ja merkitse ne ylös tulevia kierroksia varten.
Svingin liikesuunta
Svingin liikesuunnalla (swing path) tarkoitetaan sitä suuntaa, josta maila liikkuu osumaan. Liikesuuntaa voi ajatella mailan lavan kulkeman kehän kautta, jos kehän asento osoittaa oikealle puhutaan sisältä ulos suuntautuvasta liikkeestä. Jos taas asento on vasemmalle, pelaaja svingaa ulkoa sisälle (oikeakätinen pelaaja).
Nämä liikesuunnat liitetään pallon lentokaariin, vaikka ne eivät pelkästään sitä määrittelekään. Sisältä ulos svingaava pelaaja lyö tyypillisesti draw’ä ja vastaavasti ulkoa sisälle svingaava pelaaja fadea.
Nykylaitteet mittaavat hyvin tarkasti svingin liikesuunnan ja siitä on huomattava apu, kun svingin liiketehokkuutta koitetaan parantaa. Klubipelaajan kannalta on tärkeä ymmärtää millaisiin arvoihin omalta osalta olisi hyvä pyrkiä.
Jos ajatellaan lyönnin toistettavuutta, niin riippumatta siitä suuntautuuko liike sisältä ulos vai ulkoa sisälle, voidaan todeta, että liikkeen olisi hyvä olla alle kolmen asteen kulmassa kohdelinjaan nähden.
Tätä kautta lavan asennon hallinta helpottuu ja pelaajan on helpompaa työstää pallon lentokaarta tarvittaessa oikealta vasemmalle tai päinvastoin.
Millaisiin arvoihin kannattaa pyrkiä?
Svingin liikesuunnan toistettavuuden ja tehokkuuden kannalta olisi hyvä pyrkiä alle kolmen asteen kulmaan kohdelinjaan nähden.
Lavan asento osumassa
Lavan asento (face to target tai face to path) osumassa ilmoitetaan kahdella parametrilla: joko asteina lyöntilinjaan tai svingin liikesuuntaan nähden. Lavan asento osumassa määrittelee pallon lähtösuunnan ja yhdessä svingin liikesuunnan kanssa ne määrittelevät pääosin pallon lentokaaren.
Trackmanissa lavan asennon mittaaminen perustuu arvioon pallon liikesuunnasta ja kierteestä. Foresightin GCQuadissa se mitataan lapaan kiinnitettävien tarrojen avulla.
Jos ajatellaan, että pelaajan svingin liikesuunta on kaksi astetta sisältä ulos ja lapa on osumassa suorassa kohdelinjaan nähden eli face to target on nolla astetta, pallo lähtee oikealle ja kiertää takaisin vasemmalle. Toisin sanoen pelaaja lyö draw-kierteen.
Jos taas svingin liikesuunta on kaksi astetta sisältä ulos ja lapa kaksi astetta auki kohdelinjaan nähden, pallo lähtee lyöntilinjasta oikealle ja jää oikealle. Tällöin puhutaan, että lavan asento svingin liikesuuntaan nähden on nolla astetta ja pelaaja on lyönyt pushin.
Ymmärtämällä lavan asennon merkityksen pallon lähtölinjaan, samoin kuin svingin liikesuunnan vaikutuksen pallon sivukierteenseen, voi oman lyönnin kaaren perusteella karkeasti päätellä svingin suunnan ja lavan asennon osumassa.
Tästä huolimatta svingimuutosten harjoittelu on ehdottomasti helpompaa, kun laadukkaan laitteen kanssa on ensin tehty perusteellinen svingianalyysi.
Millaisiin arvoihin kannattaa pyrkiä?
Mailan lavan asento on suoraan sidoksissa svingin liikesuuntaan ja tämän takia lavan asennolle on mahdoton suositella yhtä yksittäistä arvoa. Haluttu pallon lentokaari vaikuttaa myös suoraan siihen, missä asennossa lavan tulisi olla osumassa.
Hyökkäyskulma
Hyökkäyskulmalla (attack angle) tarkoitetaan sitä kulmaa, jolla lapa tulee osumaan vertikaalisuunnassa. Eli käytännössä siis tuleeko lapa osumaan alas- vai ylöspäin. Hyökkäyskulma vaikuttaa oleellisesti spin loftiin ja sitä kautta alakierteeseen.
Yleisesti ajatellaan, että rautamailoilla osuman olisi hyvä tulla alaspäin ja vastaavasti draiverilla lapa kulkisi osumassa ylöspäin. Draiverilla pallon lyöminen ylöspäin pienentää alakierrettä ja mahdollistaa sitä kautta tyypillisesti pidemmät lyöntikaaret.
Osa laitteista ilmoittaa myös low point -arvon. Tällä tarkoitetaan sitä kohtaa, jossa mailan kulkeman kehän alin kohta on. Arvot ilmoitetaan tyypillisesti joko sentteinä ennen tai jälkeen osuman.
Raffissa alaspäin kulkeva mailan lapa säilyttää paremmin nopeuden osumaan. Väyläbunkkerissa loivempi hyökkäyskulma pyyhkäisee pallon vastaavasti hiekan pinnalta.
Millaisiin arvoihin kannattaa pyrkiä?
Raudoilla osumassa 2–4,5 astetta alaspäin, draiverilla 1–3 astetta ylöspäin.
Trackman ja Foresight antavat pelaajille tärkeää tietoa, mutta lukuja pitää osata tulkita.
Dynaaminen nostokulma
Laitteet mittaavat mailan nostokulman osumahetkellä (dynamic loft) ja sen arvo on siis dynaaminen. Mailan lavalla on oma staattinen nostokulma, mutta svingin aikana se, onko pelaajan kädet lavan edellä vai takana määrittelee sen, tuleeko tuohon mailan nostokulmaan lisää asteita vai vähennetäänkö niitä pois.
Nostokulma määrittelee pallon lähtökulman samalla tavalla kuin lavan asento määrittelee pallon lähtösuunnan. Sen lisäksi nostokulma vaikuttaa merkittävästi alakierteen määrään. Mitä enemmän nostokulmaa, sitä enemmän alakierrettä, jos oletetaan mailanpään nopeuden pysyvän samana.
Huomioitava asia nostokulman kannalta on lavan asento osumassa, jos lapa on niin sanotusti kiinni myös lavan nostokulma pienenee ja sitä kautta alakierteen määrä vähenee. Jos taas lavan asento on auki osumassa, se vaikuttaa nostokulmaa lisäävästi ja samalla alakierteen määrä kasvaa.
Alakierteen määrän kasvaessa lyönnin kantama lyhenee ja tähän perustuu myös ajatus siitä, että draw-kierteellä pallo lentää pidemmälle kuin fadella.
Nostokulman yhteydessä voidaan puhua myös arvoista kuten forward shaft lean, joka kertoo
montako astetta pelaajan kädet kulkevat mailan lavan edellä tai jäljessä.
Millaisiin arvoihin kannattaa pyrkiä?
Raudoilla dynaamisen nostokulman olisi hyvä olla noin 3–6 astetta vähemmän kuin mailan oma nostokulma. Jos haluaa enemmän kontrollia esimerkiksi lähestymisiin eli lisää alakierrettä, niin mailan dynaamista nostokulmaa kannattaa lisätä.
”Nykyisillä säädettävillä draivereilla ja niiden draw- ja fade-asetuksilla voidaan vaikuttaa lavan painopisteeseen muutaman millin verran.”
Osuman tehokkuus
Osuman tehokkuudella (smash factor tai efficiency) tarkoitetaan pallon lähtönopeuden ja mailanpään nopeuden suhdetta. Mitä parempi osuma, sitä paremmin mailanpään energia välittyy palloon ja vaikuttaa lyönnin pituuteen positiivisesti.
Mistä johtuu, että mailan lavan keskeltä tulee parempia osumia kuin reunoilta? Syynä on lavan painopiste (center of gravity). Mitä lähempänä ollaan lavan painopistettä sen paremmin lavan liike-energia välittyy palloon. Painopiste ei ole kuitenkaan staattinen piste lavassa, niin kuin yleisesti luullaan, vaan se vaikuttaa osumaan dynaamisesti svingin liikesuunnan mukaan.
Nykyisillä säädettävillä draivereilla ja niiden draw- ja fade-asetuksilla voidaan vaikuttaa lavan painopisteeseen muutaman millin verran. Osa pelaajista hyötyy säädöistä ilman muuta, mutta välinevalmistajat liioittelevat positiivisia vaikutuksia rajusti.
Koska osuman tehokkuuden laskemiseen käytetään mailanpään nopeutta ja sen mittaamisessa on laitteiden välillä eroja, myös smash factor- ja efficiency-arvoissa on eroja.
Teoriassa voidaan laskea maksimiarvo osuman tehokkuudelle, koska sääntöjen mukaan mailan lavan COR-arvoksi on määritelty (0,830). COR tarkoittaa sitä, paljonko golfmailan lavan energiasta saa välittyä palloon osumassa (trampoliiniefekti). Pallon lähtönopeus saadaan kaavasta:
Millaisiin arvoihin kannattaa pyrkiä?
Mitä lähemmäksi päästään 1,49:ää, sitä paremmasta osumasta on ollut kyse.
Kirjoitus on julkaistu GoGolf-lehden 1/19-numerossa. Lehti on GoGolfin jäsenetu. Tilaa jäsenyys tästä.
