GoGolf Operationsin ja Hakon asiantuntijat apuna: “Golfarit haluavat tietää, miksi ja miten hoitotoimenpiteitä tehdään”

Viheriöistään kenttä tunnetaan, mutta eniten mahdollisuuksia kunnon parantamiseen golfkentillä on alan ammattilaisten mielestä kuitenkin väylien osalla.
Kenttämestari Mikke Merinen on ensimmäistä kautta toimessaan Hills by GoGolfin 36-reikäisessä golfkeskuksessa Vihdin Jokikunnassa.

Kentällä ja klubilla ilahduttava määrä pelaajia on tilaisuuden tullen pysähtynyt tervehtimään, toivottamaan tervetulleeksi ja kyselemään kuulumisia.
“Asiaakin puhutaan. Moni on aidosti kiinnostunut siitä, mitä hoitotoimenpiteitä on kulloinkin meneillään, millä laitteilla niitä tehdään, ja mikä on niiden toivottu vaikutus kentän kuntoon ”, Merinen kertoo.
Hirsalassa ennen Hillsia työskennellyt Merinen näkee pelaajien kiinnostuksen kentänhoitoon kasvaneen viimeisten vuosien aikana.
“Se on hienoa, sillä yhteisellä asialla tässä ollaan. Valistusta ja vuoropuhelua pelaajien suuntaan on hyödyllistä ja kiitollista tehdä. Kun kommunikointi toimii, pelaajien on helpompaa ymmärtää ja hyväksyä, miksi osa töistä tehdään ajankohtina, jolloin ne saattavat häiritä pelaamista.”

Haastattelupäivänä Mikke Merinen piti Hillsissa palaveria kentänhoidosta kokonaisvastuun kantavan GoGolf Operationsin teknisen johtajan Juuso Rajasvuon, sekä Toro kentänhoitolaitteita maahantuovan Hako Ground & Garden Oy:n liiketoimintajohtajan Petri Aaltosen kanssa.
“Mikke on tehnyt henkilökuntineen loistavaa työtä Hillsissa. Jo syksyllä kenttä laitettiin perusteellisten valmistelujen myötä talviteloille. Keväällä olemme yhdessä operoineet normaalien hoitotoimenpiteiden lisäksi muun muassa väylien syväilmastusten parissa. Hills on meille erinomainen kohde operoida, pääsemme tekemään huolella niitä vaativampia toimenpiteitä ja kunnostuksia, joita tarjoamme muille kotimaisille kentille”, Rajasvuo valottaa.
Väylien kunnon ja hoitotason nosto seuraava kehitysaskel kentillä
Kentän kuntoa arvioitaessa poikkeuksetta ensimmäinen ja painoarvoltaan merkityksellisin on viheriöiden kunto ja pelattavuus.
Tiiauspaikkojen ja bunkkerien tasalaatuisuus yhdessä väylien kunnon kanssa. on suurella osalla pelaajista listalla seuraavana.

Pinta-alaltaan suurin osa pelialueesta on jäänyt useilla laadukkaillakin kentillä kehitys- ja hoitosuunnitelmissa viheriöiden varjoon.
80-luvulla ja 90-luvun alun kovimpina kasvuvuosina kenttien pohjustustyöt tehtiin monasti puolinaisesti ja nykyiseen tieto-taitoon verrattuna laadultaan vain kohtuulliseen tasoon.
”Näistä syistä johtuen väylien huippukunto voi jäädä keskimäärin lyhyeksi. Sateisina jaksoina pelattavuuden taso voi laskea merkittävästi savisen ja huonosti vettä läpäisevän kasvualustan johdosta.”
”Mekaanisilla hoitotoimenpiteillä ei korjata merkittäviä rakenteellisia puutteita pintavesien ohjauksessa tai salaojituksessa, mutta aika paljon on kuitenkin tehtävissä pelkillä hoitotoimenpiteilläkin”, nostaa haastetta esiin itsekin pitkään kenttämestarina toiminut Aaltonen.
“Väyliä haluttaisiin kunnostaa ja kehittää, mutta kenttämestareilla ja hoitohenkilökunnalla ei ole kauden aikana resursseja ylimääräisin projekteihin. Siksikin pidän erinomaisena suuntauksena sitä, että GoGolf Operations koputtelee kenttäyhtiöiden oville kysyen kiinnostusta erilaisiin väylien hoitotoimiin”, Merinen peukuttaa.
“Tarpeita korjauksille ja väylien face-liftingille on paljon. Väylien hoitotason ja kunnon kehittämisen trendi kumpuaa paitsi pelaajien jatkuvasti nousevista odotuksista, myös kentänhoitoalan tieto-taitotason noususta ja uuden konekannan luomista mahdollisuuksista”, määrittää Aaltonen.
Väylien kunnostamisen ja hoitotason nostamisen jarruna on usein se yleisin, eli raha.
“Meillä on väylien kunnon ja pelattavuuden kehittämisessä muodostunut jo erinomaisia asiakkuuksia, joissa yhteistyössä kenttäyhtiön ja kenttämestarin kanssa olemme saaneet lumipallon liikkeelle. Merkityksellistä yhtälössä on se, että laadun ja hinnan osalta projektit ovat olleet kentile erittäinkin onnistuneita”, säestää Rajasvuo.
Hän näkee, että kenttäyhtiöiden kohdalla väyliin kohdistuvaa työsarkaa riittää pitkäksi aikaa.
“Lajin harrastajien laatutietoisuus nostaa väylien laatukriteristöä. Siksi niiden kunnostaminen ja parempi hoitotaso nousevat pysyväksi trendiksi. Osaamista ja hyvää konekantaa se urakoinnin ja hoidon osalta kuitenkin vaatii.”
“Uskon, että tulevina vuosina Hako saa käynnistämämme urakoinnin seurauksena lisää tilauskantaa kentiltä, joilla urakointia teemme”, Rajasvuo tiivistää.
Luottamus rakentuu yhteisten kokemusten kautta
GoGolf Operations ja Hako tekevät laajaa yhteistyötä kaikkien GoGolf -kenttien konekannan nostamiseksi mahdollisimman korkealle tasolle.
“Meillä on taustalla pitkä, jo 2010-luvun alkupuolella Juuson toimiessa Kurkin kenttämestarina käynnistynyt yhteistyö ja ystävyys. Vuosien saatossa on löydetty uusiakin tapoja tehdä yhteistyötä kentän konekannan päivittämisessä.”

“Päämääränä on aina ollut konekannan tehokkuus, optimointi ja toimivuus juuri kyseisen kentän tarpeisiin. Kumppanuussopimus GoGolf Operationsin ja Hakon välillä varmistaa sen, että asiakas saa mahdollisimman joustavin järjestelyin tarvitsemansa konekannan käyttöönsä”, Aaltonen muistuttaa.
Kumppanuussopimus kenttäyhtiön ja Toron tuotteita edustavan Hakon välillä on yhteinen työkalu. Hakon ja kumppanuuskentän välillä pyöritellään usein pitkäänkin excelissä eri vaihtoehtoja ja haetaan asiakkaalle parhaiten soveltuvia ratkaisuja niin konemallien ja määrien kuin rahoitusratkaisujenkin osalta.
“Kumppanuudet ovat tälläkin alalla nykyaikaa ja tulevaisuutta. Pitkäjänteinen yhteistyö on hyödyksi molemmille osapuolille”, Aaltonen jatkaa
“Pete ja koko Hakon golftiimi ovat taustaltaan kentänhoidon ja viheralueiden hoidon ammattilaisia. Yhteistyö perustuu luottamukseen, jonka saavutettuamme puhumme samaa kieltä. Kommunikointi toimii ja sparraamme toisiamme entistä parempia toimintamalleja hakiessamme”, Rajasvuo komppaa.
“Kokemus yhteistyöstä ja ison kuvan näkeminen auttaa myös luottamaan siihen, että mahdolliset yksittäiset ongelmat tai vaikkapa kuluneen kevään toimituksissa olleet viivytykset hoidetaan kuitenkin aina tavalla tai toisella kuntoon.”
Toro-koneet ja projekteihin erikoistuneet ammattilaiset liikkuvat paikasta toiseen
Maailman johtavat Toro-koneet tulivat Hillsiin tälle kaudelle vanhojen laitteiden tilalle.

“Hillsissa on nyt erittäin tehokas peruskonekanta, jota täydennämme tilannekohtaisesti GoGolf Operationsin koneilla, joita tarvitaan harvemmin tapahtuviin haastavimpiin toimenpiteisiin, kuten syväilmastuksiin, pystyleikkuisiin, katehiekan levityksiin ja vastaaviin erikoistoimenpiteisiin”, Rajasvuo jatkaa.
Näitä koneita, joita on hallussaan vain osalla kentistä on jo kevään aikana kuljetettu tiuhaan tahtiin GoGolf Operationsin operoimien kenttien (Kurk Golf, Hills, Isosaari, Hirvensalo) lisäksi GoGolfin osittain omistaman Peuramaan, sekä urakoita ja korjauksia ostaneiden golfkeskusten väliä.

“Tämä järjestely on Hillsin osalta jo osoittanut toimivuutensa. Kenttien hoitotason ja kehittämisen osalta tavoitteemme ovat kunnianhimoisia. Kentänhoidon vaativimpiin projekteihin on saatu ensiluokkaiset koneet, sekä henkilöresursseja. Ennen GoGolf Operationsin tarttumista kentänhoidon ruoriin, Hillsissa oli talli täynnä jo parhaat päivänsä nähneitä laitteita, joista monia käytettiin vain muutamaan otteeseen kaudessa”, Merinen kiittelee Hillsin puolesta.
Ulkopuolinen urakointi yleistyy – kentänhoidon tukena
GoGolf Operations on käynnistänyt vauhdilla jo kuluvana keväänä omien kenttien lisäksi muilla kentillä tapahtuvaa projektiluontoista urakointia.
“Mielenkiintoista on nähdä, kuinka urakointi golfkentillä ottaa nyt tuulta alleen. Trendi oli jossain määrin vallalla 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa, jolloin kentillä konekanta oli suppeampi. Kun kentät saivat talouttaan paremmalle jamalle, hoitotasovaatimuksen samalla noustessa, hankittiin omaksi samoja laitteita joilla urakoitsijat toimivat”, Aaltonen muistaa ajan, jolloin hän itsekin toimi kenttämestarina.
“Nyt ollaan taas tilanteessa, jossa kentillä on korjausvelkaa, rahaa kassassa ja tarve sekä halu nostaa palvelujensa tasoa kentän, hyvin usein sen väylästön osalta”, Aaltonen analysoi tilannetta.

Kenttäyhtiöillä on kauden aikana vain rajallinen määrä kokenutta väkeä kentällä, konekannan puutteetkin rajoittavat omien projektien käynnistämistä.
Urakoinnin ja vaativien hoitotoimenpiteiden hankkiminen ulkopuolelta on mahdollisuus, johon Suomessa isossa mittakaavassa vasta totutellaan.
“Se tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että meiltä tulee sekä ammattitaitoinen työvoima, kuin myös tarvittava määrä koneita projekteihin, jotka ovat kauden aikana aikataulullisesti hankalia, jopa mahdottomia toteuttaa”, Rajasvuo markkinoi.
Muutama vuosi sitten Suomessa kentänhoitoalalla markkinoille tuli parikin kentänhoidon ulkoistusta tarjoavaa yritystä. Molemmat kokeilut päättyivät mahalaskuun ja konkurssiin.
Rajasvuo ja Aaltonen jakavat saman ajatuksen siitä, että urakointi ja projektiluontoiset korjaustyöt sekä vaativien hoitotöiden teettäminen ammattilaisten voimin ovat tulevaisuutta.
“Pelkkä kentänhoitoa en ulkoistaisi, jollei siihen liity myös golfkeskuksen kaikkien muiden toimintojen operointia”, Aaltonen kertoo mielipiteenään Rajasvuon nyökkäillessä.
“Vaativimpien erikoistoimien ulkoistaminen tulee kustannustehokkkuuden ja käytännöllisyytensä johdosta kasvamaan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana.” Rajasvuo jatkaa Aaltosen ajatuksen kulkua.
Kentänhoidon toimenpiteistä kertova sarja käynnistyy
GoGolfin sivuilla käynnistyy kesäkuussa yhteistyössä Hakon ja GoGolf Operationsin kanssa artikkelisarja yleisimmistä kentänhoitotöistä.
Artikkeleissa ja videolla käydään läpi muun muassa aina pelaajia kiinnostavat viheriöiden holkitukset ja hiekoitukset. Miksi niitä tehdään ja mitä niiltä haetaan?
Miten käy jos tärkeissä mekaanisissa hoitotöistä karsitaan?

Oman juttunsa saa myös golfkentän leikkuutyöt, koska sieltäkin löytyy yllättäviä asioita kentän eri osa-alueiden viikottaisissa leikkuukerroissa, käytetyssä ajassa, sekä kalustossa, jolla töitä tehdään.
Tarjoamme lukijoille myös mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja kannanottoja aiheisiin liittyen.
GoGolf Operationsin ja Hakon ammattilaiset vastaavat parhaan kykynsä mukaan.