Hyppää sisältöön

Painia ja golfia Kazakstanissa

Suomen painijoukkueen lääkäri Mika Lehto lähti golfkierrokselle mukaan.

Painitoimittaja matkusti muun muassa Petra Ollin vuoksi Kazakstaniin painin MM-kisoihin. Olli perui sairastelun takia matkan, mutta toimittaja saattoi ottaa sen vuoksi matkalle mukaan golfmailat.

Petra Ollin piti taistella tänään maailmanmestaruudesta ja olympiapaikasta Kazakstanin pääkaupungissa Nur-Sultanissa. Painitähtemme kuitenkin peruutti kisamatkansa viime hetkellä, kesän sairastelukierteeseen vedoten. Päätös aiheutti paljon murhetta painipiireissä, mutta minun matkalaukkuni koko kasvoi kameran jalustasta golfbägiksi. Kevyt googlaus, josta selvisi muutama perusfakta Kazakstanin golftarjonnasta:

  • Maailman yhdeksänneksi isoimmassa valtiossa on vain kolme golfkenttää.
  • Kaksi parasta kenttää sijaitsee Almatyssa, ja toisella näistä Tapio Pulkkanen juhli Challenge Tour -voittoa toissa vuonna.
  • Pääkaupungista löytyy maan kolmas kenttä Astana Golf Club, joka näytti kuvissa riittävän hyvältä siihen, että mailat kannattaa raahata työviikollekin mukaan.
  • Vielä tänä keväänä pääkaupungin nimi oli Astana, mutta 28 vuotta presidentin virkaa palvelleen Nursultan Nasanbajevin jäädessä eläkkeelle, kaupunki päätti vaihtaa nimensä Nur-Sultaniksi!

Alkulämmittely

Astanan golfkenttä oli melko hyvässä kunnossa.

Astanan golfkenttä oli melko hyvässä kunnossa.

Vesa-Matti Savinen

Painijat eivät ole urheilijoiden perinteisintä golfporukkaa johtuen pitkälti kilpailukalenterista. Kesä treenataan kovaa ja tiristellään painoja, sillä kauden päätapahtuma MM-painit, mitellään vuosittain syyskuussa. Löysin kuitenkin peliseuraa Suomen maajoukkueen lääkäristä. Mika Lehto on itsekin kahdeksankertainen Suomen mestari ja edusti sinivalkoisia Soulin 1988 olympialaisissa.

20 minuutin ajomatka sujuu paukkunahkataksissa jouhevasti. Palkkaa kuski haluaa reissustaan 3,5 euroa. Ei paha! Kenttä näyttää auton ikkunasta ihan hyvältä, ja todella rauhalliselta. Jos englannin kielemme
kohtasivat caddiemasterin kanssa, niin ilmeisesti klubilla on vain 30 jäsentä. Siitä huolimatta klubitalo oli massiivinen ilmestys ja ikkunoita pestiin lähes taukoamatta. Yhteensä kahden päivän aikana
näimme kentällä vain kuusi muuta pelaajaa.

Ensimmäinen jakso

Väylätaulut olivat vähän sinnepäin.

Väylätaulut olivat vähän sinnepäin.

Painista ja golfista emme Lehdon kanssa löydä hirveästi yhteistä. Toki molemmat vaativat fyysistä kuntoa ja vartalon hallintaa, mutta 55-vuotias lääkäri näkee silti minkä tahansa pallopelin taustat
kehonhallintaa tärkeämpänä seikkana, kun palloa aletaan lyömään reikää kohti. Toki painijan vahva keskivartalo auttaa kumauttamaan palloa pitkälle, mikäli malttia riittää.

Astanan klubitalon prameuden jo kerroinkin. Kenttä itsessään on oikein mukava ja hyväkuntoinen, mutta kaikki muu onkin neuvostotyyliin sinne päin. Tiiboksien tauluista puuttuu kirjaimia ja numeroita, ja
kivilaatoissa on joskus ollut myös väyläkarttoja, sen paljastavat vesiesteiden roikkuvat jäänteet. Bunkkereita on todella paljon, haravoita todella vähän, takaysillä ei ensimmäistäkään. Olemme monesti
avauslyöntipaikoilla varsin aseettomia, vähän kuin suomalaispainijat molskilla, kun vastaan asettuvat itäblokin ammattilaiset kaikkine etuineen.

Toinen jakso

Kentällä oli paljon vesiesteitä, mutta niistä ei kannattanut välittää.

Kentällä oli paljon vesiesteitä, mutta niistä ei kannattanut välittää.

Mutta mitä suomalainen korpisoturi tekee hädän hetkellä? Käy hyökkäykseen. Emme mieti lähes jokaisella väylällä pelissä olevia vesiesteitä tai muita vaillinnaisia metrilukemia. Suora avauslyönti
väylän suuntaan ja pallo siitä kohti griinin sydäntä. Tähän kun lisätään kaksi puttia, niin resepti toimii jokaisella kentällä.

Etuysi on helpompi. Avarampaa ja kumpuilevaa peltoa, jossa pallo on vain pidettävä pois vedestä. Tämä yhdeksikkö on remontoitu viimeisenä ja kauniit sillat sekä kivetetyt vesiesteet tuovat mukanaan visuaalista arvostusta. Kentän kunnon ainoa miinus oli hitusen Suomea hitaammat griinit.

Takaysi on täysin erilainen. Suomaasto hyydytti pääkaupungin metrohankkeet, ja sama rämeikkö pilaa ex-vapaapainija Mika Lehdon kortin kolmella viivalla. Itsellenikin merkataan ensimmäisenä päivänä erittäin harvinainen kolmen tuplan suora. Melkein jokaisella tiillä joudumme arpomaan parasta lyöntisuuntaa ja monesti on oikaistava sokkona rämeikköjen ylitse. Se on takaysin suurin heikkous, mutta toisella kierroksella vaikea näkymä tuntuu edes hitusen reilummalta haasteelta leppoisan etuysin jatkeeksi. Joka tapauksessa tämä yhdeksikkö on vaikein, mihin olen törmännyt 20-vuotisella golfmatkallani.

Kädennosto

Vaikka Kazakstanin pääkaupunki rakentaakin itsestään öljyrahoilla Dubain tapaista miljöötä, niin golfkohdetta tästä ei taida tulla. Mutta kaupunkiin päätyvien kannattaa ilman muuta käydä viettämässä rauhallinen päivä golfkentällä. 75 euroa tästä kierroksesta on vähän liikaa, mutta voisin kuvitella siinä olevan itäistä tinkausvaraa.

Itse pelasin monen muun syksyn tavoin kauden parasta golfia. Tulokset 80 ja 81 vaikealla kentällä, kovassa tuulessa, ovat todella hyviä. Mailat kannatti siis raahata mukaan!

VESA-MATTI SAVINEN

Tämän jutun kirjoittaja on freelancer-toimittaja, joka on Kazakstanissa painin MM-kisoissa tekemässä Ylen tv-lähetyksiä.

Etsi luettavaa