Näin golfkentällä huijataan – PGA Tourilla lähes puolet sanoo nähneensä jonkun huijaavan, mutta yksikään ei myönnä itse harrastaneensa vilppiä

PGA Tour on maailman kuvatuin golfkiertue. Kamerat pyörivät, mutta kaikki ei jää nauhalle. Pelaajien mukaan tourilla tapahtuukin paljon vilunkia.

Golfin ammattilaiskiertueilla nähdään huijaamista paljon enemmän kuin olisi suotavaa. Lajin perusarvoihin kuuluu rehellisyys ja golf onkin ainoita lajeja, joissa pelaajat antavat itselleen rangaistuksia. Verrattuna muihin lajeihin, joissa yritetään korostaa virheitä ja saada tuomarilta suotuisia vihellyksiä, golf on lähes ainutlaatuinen. 

Golfin peliareena antaa loistavat mahdollisuudet epärehellisyydelle. Pelialue on niin suuri, että kukaan ei voi nähdä kaikkea. Todella monessa tapauksessa pelaajat ovat yksin pallonsa luona ja lähimmät kaverit ovat kymmenien metrien päässä. 

PGA Tourin kyselyssä 44 prosenttia pelaajista sanoi todistaneensa pelikaverin huijaamista kisakierroksen aikana. Samaan aikaan kun kysyttiin kuinka moni sanoo huijanneensa, yksikään pelaaja ei myöntänyt taivuttaneensa sääntöjä. 

”Usein sääntöjä taivutetaan ja palloa merkataan melko erikoisilla tavoilla viheriöillä”, nimetön pelaaja luonnehti. 

”Kiertue on täysi vitsi kun puhutaan sääntöjen noudattamisesta”, toinen pelaaja kommentoi. 

Huijaamista tapahtuu tunnetusti kaikkialla. On kyseessä sitten ammattilaisten major-kilpailu tai kotimaisen seuran sunnuntai-kilpailu. Myös harjoituskierroksilla nähdään huijaamista, mutta silloin pelaaja luonnollisesti huijaa vain itseään. 

Tässä yleisimmät tavat ammattilaiskiertueilla

1) Pallon merkkaaminen viheriöllä

Jos joka kerta säästät muutaman sentin palloa merkatessasi, kierroksen aikana etua tulee huomattavia määriä. Ammattilaiskiertueilla näkee harmittavan usein, että pallo asetetaan lähemmäs reikää tai sivulle kuin se oli merkkaushetkellä. Sivulle asettamisella pelaaja hyötyy siten, että hän voi väistää linjalla olevan epätasaisen kohdan.

2) Epärehelliset dropit

Pelaajalla itsellään ja hänen merkkaajallaan on vastuu kertoa, mistä kohtaa pallo on ylittänyt vesiesteen rajan. Monessa tapauksessa väitetään pallon leikanneen vesiesteen rajan todellisuudesta poikkeavasta paikasta.

Esimerkiksi Tiger Woods droppasi vuonna 2013 Masters Tournamentissa pallon kaksi metriä liian kauas pallon alkuperäisestä lyöntipaikasta, jolloin hän sai lyötyä täyden wedgen hyötyen tilanteesta.

Woods jäi myöhemmin kiinni väärästä dropista ja hän sai siitä kaksi rankkaria, vaikka monen mielestä oikea rangaistus olisi ollut kilpailusta sulkeminen väärän tuloskortin allekirjoittamista.

3) Pallon paikan parantaminen raffissa?

Ammattilaisilla on caddie mukana kierroksella. Jos palloa siirrellään raffissa tai metsässä, viimeistään caddie yleensä huomaa tämän. Tässä tapauksessa myös caddiet ovat usein mukana epärehellisessä toiminnassa. 

”Caddiet joutuvat näkemään paljon huijaamista, josta ei kannata puhua tai tulee potkut”, eräs kiertueen caddie totesi pari vuotta sitten European Tourin karsinnoissa. 

Yleisimmät tavat huijata harrastetasolla

Harrastajatasolla yllämainitut kolme tapaa vilppiä ovat sangen yleisiä. Sen lisäksi klubipelaajien nähdään 

1) Laskuvirheet

Useissa tapauksissa seitsemän lyöntiä vaihtuu herkästi kuudeksi lyönniksi. Kymppi on kasi ja näin edelleen. Toki monissa tapauksissa kyseessä on inhimillinen virhe, mutta harvinaisen usein kyseessä on tietoinen laskuvirhe. 

2) Taskudroppi

Palloa ei löydy. Tai löytyy, kun sen droppaa taskusta. Noloksi tilanne muuttuu viimeistään siinä vaiheessa, kun pelikaveri löytää alkuperäisen pallon samaan aikaan.

3) Footwedge

Potkaisemalla pääsee paitsi eteenpäin, mutta usein myös pois ongelmista. ”Vahingossa osuin, kun etsin palloa”, on toimiva selitys, jos pelikaveri sattuu näkemään potkaisun.