Myös golfarien on syytä herätä toimiin ilmastonmuutosta vastaan
Jussi Miettinen
Tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt lisääntyvät Suomessa ilmastonmuutoksen takia. Golfin kannalta se ei ole hyvä asia.
KESÄLLÄ AJOIN autolla tuhansia kilometrejä, kun vierailin golfkentillä eri puolella Suomea. Bensiinin lisäksi kului paljon vettä ja aurinkovoidetta, sillä kesä oli ennätyksellisen lämmin ja vähäsateinen.
Aurinko käristi karheikot kellertäviksi ja joillakin kentillä maa rakoili kuivuudesta. Osalle golfareista kuumuus oli liikaa, ja heinäkuussa monella kentällä kierrosmäärät putosivat edellisestä vuodesta.
Myös itseäni kuumuus ahdisti paitsi fyysisesti myös henkisesti, sillä viikosta toiseen jatkuneet helteet panivat miettimään ilmastonmuutosta, joka uhkaa tehdä maapallosta elinkelvottoman.
Helteet nostivat ilmastonmuutoksen suosituksi puheenaiheeksi kesällä, ja lokakuussa keskustelu sen kuin kiihtyi, kun hallitusten välinen konferenssi IPCC julkaisi uusimman ilmastoraporttinsa. Siitä kertovat uutiset olivat pelottavaa luettavaa, vaikka raportissa heräteltiin myös toivoa: maapallo voi vielä säilyä elinkelpoisena, mutta nyt on aika toimia!
HELTEET EIVÄT olleet hellittäneet vielä elokuun lopulla, kun pyyhin hikeä otsalta, käynnistin auton ja porhalsin 6,5 litran keskikulutuksella 140 kilometrin matkan Helsingistä Meri-Teijoon, jossa järjestettiin ilmastonmuutosta golfin näkökulmasta käsittelevä seminaari. Aiheen tärkeyden vuoksi seminaarin olisi luullut keräävän enemmän osanottajia.
Yksi seminaarin puhujista oli suomalaisen Climate Leadership Coalitionin (CLC) toiminnanjohtaja Jouni Keronen, energiateollisuuden palveluksessa pitkän uran tehnyt tekniikan tohtori. CLC on suuryrityksistä ja kunnista koostuva järjestö, jonka jäsenet, kuten Neste, Nokia, Stora Enso, Wärtsilä ja Kone, kannustavat esimerkillään muita yrityksiä ja organisaatiota toimimaan hiilineutraalisti ja kestäviä toimintatapoja noudattaen.
Keronen muistutti, että tulevaisuudessa erilaiset sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmastonmuutoksen takia. Yhtenä kesänä voi olla tukalan kuumaa, seuraavana kylmää ja sateista, eikä kumpikaan ole golfin kannalta hyvä asia.
Keronen tähdensi, että tilanne on nyt pahempi kuin koskaan. Mikäli maapallon keskilämpötila lämpenee yli kaksi astetta esiteollisesta ajasta, tutkijoiden mielestä sitä seuraavat itse itseään ruokkivat katastrofaaliset ilmiöt, kuten tundran sulamisen aiheuttama metaanin vapautuminen ja golfvirran pysähtyminen.
KEROSTA KUUNNELLESSANI ilmastoahdistukseni syveni. Helpotusta siihen toi kuitenkin se, että hiilineutraaliuden mahdollistamat teknologiat ovat Kerosen mukaan kehittyneet hurjaa vauhtia viime vuosina.
”80 prosenttia ratkaisuista on olemassa. Kysymys on lähinnä siitä, paljon mikäkin maksaa”, hän sanoi.
Ympäristöystävälliseen teknologiaan satsaaminen vaatii yrityksiltä kuitenkin suuria investointeja, eikä niiden tekeminen houkuta, mikäli ilmakehää voidaan käyttää ilmaisena kaatopaikkana, kuten nykyään.
”Ainoastaan 15 prosentilla erilaisista kasvihuonepäästöistä on jonkinnäköinen hinta. Puhtaita ratkaisuja on vaikea tulla, jos käytössä on likainen ratkaisu, josta ei joudu maksamaan mitään”, Keronen vertaa.
Mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää IPCC:n asettamaan 1,5 asteen tavoitteeseen, ihmisten ja yritysten pitäisi pystyä toimimaan vuoteen 2050 mennessä hiilineutraalisti – myös golfkenttien.
Meri-Teijo, Suomen Golfkentät ry (SGK) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat luoneet yhteistyössä mallin, jolla golfkentät voivat mitata luotettavasti oman hiilijalanjälkensä. Kun se tiedetään, päästöjä on helpompi lähteä pienentämään. Vastaavaa mittaustapaa golfkentille ei ole tiettävästi toteutettu aiemmin missään muualla maailmassa.
”Golfmaailma on lähtenyt köykäisesti liikenteeseen ilmastonmuutoksen torjumisessa. Me alamme tarjota tätä ensin suomalaisille golfkentille. Sen jälkeen siirrymme kansainvälisille vesille”, lupasi SGK:n toiminnanjohtaja Antti Hiltunen.
SEMINAARISSA KÄYTIIN läpi esimerkkinä Meri-Teijon hiilijalanjälki: 18-reikäinen golfkenttä tuottaa omalla toiminnallaan vuodessa 49 000 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia (CO2eq) ilmakehään.
Lähes puolet golfkentän hiilipäästöistä eli noin 22 000 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia syntyy polttomoottorilla käyvistä työkoneista. Nämä päästöt voisi pudottaa yhteen kymmenesosaan, mikäli työkoneet vaihdettaisiin biodieselillä toimivaan laitekantaan.
Kenttä aikookin uusia työkoneitaan ekologisiin sitä mukaa kuin vanhat koneet tulevat tiensä päähän.
Toiseksi eniten hilidioksidipäästöjä eli 9 700 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia Meri-Teijossa syntyy lannoitteiden käytöstä ja kuljetuksesta. Kolmanneksi pahin ilmakehän kuormittaja ovat ruohon leikkuujätteen typpioksuulipäästöt: 6 700 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia.
Vastaavasti golfkenttä voi kompensoida päästöjään istuttamalla kenttäalueelle puita hiilinieluiksi esimerkiksi väylien laidoille. Kasvavat puut nappaavat hiilidioksidia ilmasta ja varastoivat sen hiilenä runkoon, oksiin, juuriin ja lehtiin.
”Meri-Teijo Golfin tavoitteena on olla hiilineutraali golfkenttä vuoteen 2027 mennessä”, sanoi kentän hallituksen puheenjohtaja Tommy Skogster.
Golfkenttien omat päästöt ovat kuitenkin melko pieni osa golfin aiheuttamista kokonaispäästöistä. Lajissa eniten ilmastoa kuormittaa pelaajien liikenne kentälle. Vain harvalle kentälle pääsee polkupyörällä tai julkisilla.
Meri-Teijossa laskettiin, että peräti 161 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia tupruaa ilmakehään pelaavaan saapuvien ihmisten autojen pakoputkesta. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin kentän yhteenlasketut hiilipäästöt vuodessa!
”Kulkemista ei voi laittaa golfkenttien piikkiin, mutta kentät voivat auttaa, että pelaajat kulkisivat vähähiilisemmin asentamalla esimerkiksi sähköautojen latauspisteitä pysäköintipaikoille”, Keronen sanoo.
Mikä on hiilidioksidiekvivalentti?
Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Päästöt yhteismitallistetaan eli muunnetaan ekvivalenttiseksi hiilidioksidiksi lämmityspotentiaalikertoimen avulla. Merkittävimmät kasvuhuonekaasut ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli.
PALUUMATKALLA HELSINKIIN rupesin pohtimaan sitä, mitä muuta yksittäinen golfari voisi tehdä pienentääkseen omaa hiilijalanjälkeään? Oikeastaan aika paljon, sillä maailman hiilipäästöistä jopa 70 prosenttia johtuu yksittäisten ihmisten kulutuksesta.
Jos aloitetaan liikkumisesta, niin jatkossa golfkentälle olisi järkevää kulkea yhdessä pelikaverien kanssa aina kun se on mahdollista. Mikäli kokonainen ryhmä menee yhdellä autolla neljän sijaan, päästöt pienenevät merkittävästi. Ja seuraavaa autoa ostaessa kannattaa pohtia, voisiko kyseeseen tulla sähköllä tai biokaasulla käyvä menopeli.
Kierroksen jälkeisen hampurilaisen sijaan voi nauttia kasvisruokaa ja suihkut kannattaa ottaa nopeina myös klubitalon pukutiloissa.
Helpoin tapa vähentää kuormitusta on rajoittaa omien lomalentojen määrää. Esimerkiksi Thaimaahan suuntautuvan lentomatkan aiheuttamilla hiilidioksidipäästöillä ajaisi autolla golfkentälle ja takaisin vuosikausia.
Monelle golfarille talven ulkomaanmatka on kuitenkin henkireikä, josta ei olla hanakoita luopumaan. Päästöjä voi onneksi myös hyvittää kompensointimaksulla. Niillä rahoitetaan hiilinieluja, kuten metsien istuttamista kehitysmaihin.
Päästöhyvityksillä ei kuitenkaan pelasteta maailmaa, vaan on selvää, että tulevaisuudessa
ilmastonmuutoksen ehkäiseminen edellyttää meiltä uhrauksia nykyisestä elintasosta. Peräti 10 prosenttia maailman rikkaimmista vastaa peräti 50 prosentista maapallon hiilidioksipäästöistä. Asiantuntijoiden mukaan vaihtoehtoja ei ole.
”Jos jatkamme seuraavat kymmenen vuotta samalla tavalla kuin edelliset kymmenen vuotta, niin voi sanoa, että se on menoa”, Jouni Keronen ennusti.
