Vuoden viisi kovinta nousua maailmanlistalla

Golfkausi on European Tourin osalta vielä kesken, PGA Tour -kausi saatettiin päätökseen FedExCupin osalta. Vuoden aikana parrasvaloihin on noussut paljon uusia pelaajia, listasimme viisi mielenkiintoisinta maailmanlistanousijaa.

Maailmanlistalla mitataan pistekeskiarvoa. Voitosta pisteitä tulee kilpailun pelaajiston mukaan maksimissaan sata (major). European Tourin rivikilpailusta, kuten European Openista (2 miljoonaa euroa potissa) pisteitä kertyy reilut 20 – European Openin voitosta kovaa nousua listalla tekevä viime kauden Challenge Tourin ranking -voittaja kuittasi 24 pistettä.

Pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan kahden viimeisen vuoden kilpailujen määrällä. Kuitenkin niin, että toissavuoden pisteet ovat puolet heikompia kuin viimeisen vuoden pisteet. Otimme listaukseemme kymmenen mielenkiintoista nousijaa – sisältäen myös yhden suomalaisen! 

1. Xander Schauffele (USA), 23-v: 299–>32

PGA Tourin tulokaspelaaja räväytti debyyttikaudellaan melkoiset tilastot pöytään. Oikeastaan kaikki alkoi US Openista, johon mennessä hän oli parhaimmillaan sijoittunut vain 24:ksi PGA Tourin kaudella ja missannut puolet cuteista. US Openin viides sija oli kova työnäyte ja se nosti pirteän yhdysvaltalaisen itseluottamuksen taivaisiin. Loppukaudella hän voitti Greenbrier Classicin heinäkuun alussa ja päätti PGA Tour -kauden satumaiseen voittoon Tour Championshipissa. Tästä nuorukaisesta tullaan mahdollisesti saamaan kova tekijä jo seuraavaan Ryder Cupiin?

2. Tommy Fleetwood (ENG), 25-v: 99–>16

Englantilainen pelasi unohtumattoman vuoden. Kuten Schauffelella, kaikki tuntui alkavan US Openista. Todellisuudessa se alkoi jo aiemmin, sillä Fleetwood voitti tammikuussa arvostetun Abu Dhabin turnauksen European Tourilla (36,95 pistettä) ja sijoittui toiseksi Mexicossa käydyssä World Golf Championshio -turnauksessa (36,68 pistettä). US Openissa sija oli neljäs, jonka jälkeen hän voitti vielä European Tourin suurimpiin kuuluvan Ranskan Avoimet (45,5 pistettä). Sittemmin on ollut vaikeampaa, mutta Fleetwood varmasti mielessään asennoituu jo kohden ET:n finaaliturnauksia, jossa RaceToDubain voitto on vain muutaman onnistumisen päässä pistelistan ylivoimaiselle johtajalle.

3. Jon Rahm (ESP), 22-v: 137–>5

Monien papereissa Rahm olisi kuulunut listan ykköseksi. Tavallaan ymmärrettävää, mutta hänen nousunsa oli alkanut jo aiemmin. Hänellä ei ollut menetettäviä pisteitä tuoreen ammattilaisstatuksen myötä, joten pistekeskiarvon osalta hänen pelinsä oli valmista jo vuoden 2016 aikana. Tänä vuonna hän on jatkatunut siitä mihin jäi, moni olisi voinut odottaa supermieheltä enemmänkin? Kauden aikana hän voitti Farmers Incurance Openin (40,5 pistettä) ja Dubai Duty Free Irish Openin (48 pistettä). Viimeiset neljä kisaa PGA Tourilla hän pelasi tasaisen vahvasti sijoituksin: 3,4,5,7.

4. Peter Uihlein (USA), 28-v: 279–>74

Todella mielenkiintoinen pelaaja. Lyhyenä välimainintana, että Acushnetin johtaja Wally Uihlein jättäytyi eläkkeelle (Peterin isä), mutta poika takoo vieläkin kovia tuloksia Titleistin välinein. Uihlein lähti aikanaan valloittamaan maailmaa yhdessä Brooks Koepkan kanssa Euroopan Challenge Tourille. Uihleinin piti olla tähti, joka palaa USA:han lukuisten pokaalien kanssa nopeasti. Toisin kävi, Koepka löi läpi ja Uihleinin ammattilaisura ei ole ottanut vastaavia siipiä alleen. Entinen amatöörien maailmanlistan ykkönen kävi jo vuonna 2013 maailmanlistalla sijalla 63 kauden päätteeksi, mutta lähti vuoteen 2017 sijalta 279. Tänä vuonna peli on kulkenut, parhaana osoituksena Ranskan Avointen (27.6 pistettä) toinen sija ja voitto Web.com Tourilta (16 pistettä). Kaikki Uihleinin potentiaalin tietävät myöntävät, että itseluottamuksen löytäessään kyseessä on paranneltu versio Brooks Koepkasta.

5. Tapio Pulkkanen (FIN), 27-v: 1039–>227

Hattu-Tapio Pulkkanen ansaitsee nimensä listalla. Toki kyseessä on ainoa pelaaja, joka ei mahdu viisikosta sadan parhaan joukkoon maailmassa, mutta nousu on ollut listan kovin. Pulkkasen saavutuksia on saanut lukea myös tämän median palstoilta hymyhuulin, joten ihan jokaista lyöntiä tuskin kannattaa käydä läpi. Parhaat saavutukset pisteiden valossa ovat olleet Kazakstan Openin voitto (13 pistettä) ja kaksi kakkossijaa (Turkki 6,34 ja Tshekki 6,73 pistettä). Challenge Tourilla suurten pisteiden kerryttäminen on toki mahdollista, mutta sadan joukkoon nouseminen näin pienissä kisoissa on käytännössä mahdotonta.

Jos pelaaja kiertäisi kaksi vuotta putkeen vain CT:n kisoja, tulisi hänen keskimäärin sijoittua joka kerta kahden parhaan joukkoon jos mielisi maailmanlistan kymmenen parhaan joukkoon. Kukaan ei onneksi tässä tapauksessa joutuisi pelata CT:llä kahta peräkkäistä vuotta. Ensi vuonna Pulkkasen vastus kovenee, mutta samalla pisteitä on jaossa yli tuplamäärä kilpailua kohden. Kazakstanin voitto vastasi pisteiden osalta pienehkössä European Tourin kilpailussa toiseksi sijoittumista. 

Muut suomalaiset listattuna: 

Mikko Korhonen: 199 

Mikko Ilonen: 252

Oliver Lindell: 403

Kalle Samooja: 617

Antti Ahokas: 898

Roope Kakko: 986