Tiitola laittaa tuulemaan: Golfliiton kilpagolfstrategiaan ja varainhankintaan luvassa isoja muutoksia – Golflehden rahavirta halutaan kääntää negatiivisesta positiiviseksi

Uusi puheenjohtaja Antti Tiitola sitoutui lauantaina kevätkokouksessa pitämässään linjapuheessa suuriin muutoksiin Suomen Golfliiton toiminnassa.

Antti Tiitola valittiin marraskuun syksyn liittokokouksessa Suomen Golfliiton puheenjohtajaksi. Lauantaina kevätkokouksessa hän piti linjapuheen – tai oikeastaan power point -esityksen – havainnoistaan sekä tulevista toimista ja muutoksista, joita hän ryhtyy puheenjohtajana ajamaan.

Entisenä yritysjohtajana ja nykyisenä liikkeenjohdon konsulttina Tiitola kertoi tiivisti reilun kolmen kuukauden aikana havainnoimansa ja analysoimansa asiansa selkeäksi esitykseksi, jonka viesti tuli läsnäolijoille harvinaisen selväksi: Golfliiton strategia päivitetään syksyllä ja toimintaan tehdään tulevien vuosien aikana isoja muutoksia.

Golfliiton nykyinen strategia ulottuu vuoteen 2025 asti, mutta Tiitola mukaan se vaatii päivittämistä jo aiemmin. Samalla sitä tullaan jatkamaan vuoteen 2028 saakka. Päivitetty strategia otetaan käyttöön jo ensi vuonna.

Strategian tekeminen aloitetaan jo tänä keväänä, kun golfseuroille lähetetään laaja kysely palveluista, joita ne he Golfliitolta toivovat. Tiitola lupasi, että kyselyn pohjalta voidaan yhtäältä lisätä palveluja ja toisaalta myös karsia nykyisistä palveluista sellaisia, joita golfseurat eivät enää koe hyödyllisiksi.

”Voimme myös tappaa asioita (Golfliiton työntekijöiden) työlistalla ja käyttää resursseja viisaammin”, Tiitola tarkensi.

Toisaalta Tiitola myös nosti esille sen, että jos palvelun taso paranee, kysymykseen voi tuolloin tulla myös Golfliiton jäsenmaksujen korottaminen. Nykyisin golfseurat maksavat Golfliitolle jäsenmaksua 30 euroa per aikuisjäsen ja 9 euroa juniorijäsentä kohti.

Yhteistyösopimuksista lisää rahaa

Lähellä Tiitolan sydäntä ovat talousasiat. Golfliiton toiminta rahoitetaan reilun viiden miljoonan euron vuosibudjetilla. Viime vuonna Golfliiton tulos oli hieman alijäämäinen. Työurallaan Tiitola on tottunut pyörittämään huomattavasti tätä suurempia lukuja.

Ennen jäämistään noin vuosi sitten itsenäiseksi konsultiksi Tiitola työskenteli Motonetin ja Varaosamaailman omistavan Broman Groupin toimitusjohtajana. Tätä ennen hän teki töitä johtajana Nesteellä ja VR-yhtymässä. Tiitola toimi myös Suomen Lidlin ensimmäisenä toimitusjohtajana, kun saksalainen kauppaketju laajeni aikoinaan Suomeen.

Suomen Golfliiton ylivoimaisesti suurin tulonlähde ovat jäsenmaksut. Niiden osuus tuloista on noin 80 prosenttia. Sen lisäksi tuloja kertyy yhteistyökumppanuuksista ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tuesta, joka on viime vuosina hieman kasvanut.

Tiitola näkee, että OKM:n tuki ei jatkossa tule nousemaan, mikä johtuu valtion heikosta taloustilanteesta. Lähivuosina painetta on pikemminkin tuen pienentymiseen, kun valtion velkaantumisen pysäyttämiseksi edessä on leikkauksia.

Sen sijaan yhteistyökumppanuuksista olisi otettava enemmän tuloja aiempaa aktiivisemmalla ja tavoitteellisemmalla myynnillä. Nykyinen noin puolen miljoonan euron potti yhteistyökumppaneilta pitää saada tuplattua.

”Olen käyttänyt sanaa miljoonamissio”, hän kertoi.

Golflehti iso menoerä, kun sen pitäisi tuottaa

Tiitola otti puheenvuorossaan avoimesti kantaa Golfliiton nykyiseen mediayhteistyöhön Otavamedian kanssa. Hän kertoi yllättyneensä siitä, että mediayhteistyösopimus Otavamedian kanssa maksaa liitolle nettona 600 000 euroa vuodessa. Yhteistyö pitää sisällään muun muassa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Golflehden paperisena ja digitaalisena.

”Onko rahavirran suunnan oltava oikeasti näin”, Tiitola kysyi.

Tiitola kertoi jo aloittaneensa asiasta neuvottelut Otavamedian kanssa, jotta rahavirran suunta kääntyisi. Nykyinen sopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka.

”Haluamme kustannusneutraliteetin kolmen vuoden aikana. Pitkällä tähtäimellä meidän pitää saada tästä rahaa, eikä maksaa tästä”, hän paalutti.

Säästöjä haetaan myös muualta.

”Läpivalaisemme kaikki kulupositiot tarkasti ja mietimme niiden tarkoituksenmukaisuutta”, hän lupasi.

Nykysysteemillä kilpagolfin taso heikkenee

Tiitolan suurennuslasin alla on myös maajoukkue- ja valmennustoiminta, jota on tehty Golfliitossa ”aavistuksen lyhyellä aikajänteellä”.

”Meidän pitää rakentaa kilpagolfille pitkäkestoinen strategia 10 vuoden päähän ja määritellä taso, jossa halutaan silloin olla”, Tiitola totesi.

Hänen mukaansa Golfliiton valmennussysteemi pitää rakentaa sellaiseksi, että putkea pitkin on mahdollisuus päästä pääkiertueille eli PGA Tourille, LPGA:lle ja DP World Tourille.

Tiitola on keskustellut useiden eri valmentajien kanssa ja yleinen konsensus vaikuttaisi olevan se, että nykyisellä systeemillä suomalaisen kilpagolfin taso heikkenee.

Kilpagolfin kehittämiseen tarvitaan rahaa, jota on Tiitolan mukaan helpompi saada esimerkiksi suurilta pörssiyhtiöiltä, mikäli kilpagolfilla on uskottava strategia, joka myös helpottaa maajoukkuetoiminnan tuotteistamista ja kaupallistamista. Lisäksi yrityksiä voidaan saada sitoutumaan yhteistyöhön pidemmäksi aikaa, eikä harrastajapelaajien subventaatiota välttämättä uusiin panostuksiin tarvita.

”Me voimme kehittää sitä (kilpagolfia) omavaraisemmaksi”, hän totesi.

Suomen yli 150 000 golfarista vain noin tuhat pelaa kilpaa.

Tiedolla johtaminen hyvällä tasolla

Linjapuheen perusteella Golfliitolta voidaan odottaa suuria muutoksia lähivuosien aikana, ja ainakin kokoustilassa olleet seuravaikuttajat vaikuttivat Tiitolan puheeseen tyytyväisiltä.

Analyysin Golfliiton nykytilasta ja käsityksen muutostarpeista Tiitolan sanoi tehneensä yli 70 tapaamisen perusteella. Vaikka puheessa nousi esille erityisesti erilaiset kehityskohdat, Golfliiton toiminnassa hän näkee hyvääkin.

”Ei saa syntyä käsitystä, että kaikki olisi levällään. Meillä on myös tosi paljon hyviä asioita”, hän sanoi.

”Esimerkiksi tiedolla johtaminen on hyvällä tasolla.”

Tyytyväinen hän vaikutti olevan myös siihen, että Golfliitto pystyi reagoimaan nopeasti siihen, että Golf GameBookin tasoituskierroksen lähettäminen muuttui maksullisesti. Viime viikolla tiedotettiin, että toukokuuhun mennessä osaksi eBirdie-sovellusta tulee tuloskorttipalvelu, joka mahdollistaa tasoituskierroksen jättämisen ilmaiseksi.

”Emme halua lähteä liittona kaupallisten palvelujen kanssa kilpailemaan”, hän kuitenkin toppuutteli.

Tiitolan esityksen kansilehdellä luki, että liikkeelle on lähdetty, mutta työ on vasta alussa. Vaikka muutostarpeita on paljon ja työtä riittää, hän näkee, että asioita voidaan viedä eteenpäin myös rinnakkain.

”Luonnollisesti itse sitoudun näihin asioihin, jotka pinnalla ovat”, hän korosti.