Rajat rikki: ”Kun voimaa on tehty näin nopeasti, mietityttää, mikä on hintalappu.”
Bryson DeChambeau muuttaa golfmaailmaa monella tavalla. GoGolfin haastattelemat neljä asiantuntijaa kertovat mielipiteensä US Open -voittajan voimagolfista.
Jos asiaa vähän kärjistää, niin se menee ammattilaisgolfissa näin: Nykypelaajat alkavat tehdä golfkentistä liian lyhyitä, koska he lyövät helposti väyläbunkkereiden yli. Bryson Dechambeau ei ainoastaan lyö yli väyläbunkkereiden, vaan on lyödä avauksensa par 4 -rei’illä jo suoraan viheriölle.
Valtavasti massaa ja voimaa noin puolessa vuodessa hankkinut yhdysvaltalainen löi lokakuussa Instragramiin laittamansa viestin mukaan palloa ilmassa 403 jaardia eli 368 metriä. Siinä lyönnissä pallon lähtönopeus oli 211 mailia tunnissa.
Kaiken lisäksi DeChambeau on ilmoittanut hankkivansa lisää voimaa, ja hän aikoo hakea lisäpituutta myös kokeilemalla 48-tuumaista draiverin vartta. PGA Tourilla draiverin varsien keskipituus on noin 44,5 tuumaa. Nykyään DeChambeau käyttää 45,5-tuumaista vartta.
Pitkillä lyönneillä on aiemminkin tehty tulosta
Muun muassa Sami Välimäkeä valmentava Timo Karvinen on innostunut DeChambeaun lähestymistavasta.
”Onhan se makea juttu, että hän rikkoo rajoja. Hattu käteen ja kumarrus hänen suuntaansa”,Karvinen sanoo.
Karvisen mukaan DeChambeau on muistuttanut pituuden merkityksestä voittamiseen.
”Esimerkiksi Jack Nicklaus, Greg Norman ja melkein kaikki huippupelaajat ovat olleet nuorina pitkälyöntisiä, Nick Faldoa lukuun ottamatta.”
Karvinen kertoo kuulleensa, että DeChambeaulle olisi fitattu mailat hänen tavoitelukemiensa mukaan viime kesänä, ei sen hetkisen svinginopeuden mukaan.
”Varren keskelle oli lisätty tavaraa putken sisään, jotta siitä tulisi noin 40–50 prosenttia jäykempi kuin normaalilla tour-pelaajalla on. Ylhäältä ja alhaalta varsi on pehmeämpi, jotta se potkaisee kunnolla ja ettei tunto totaalisesti häviä.”
DeChambeaun draiverin nostokulma on vain 5,5 astetta.
”Ja hänen lie-kulmansa on aika flätti, jolloin hän pystyy tulemaan loivasti palloon, jopa vähän ylöspäin. Pallo lähetetään mahdollisimman pienellä spinnillä ikään kuin liukumaan ilmaan”, Karvinen kertoo.
Karvisen kuuleman mukaan DeChambeau löi ainakin viime kesän alussa rangella noin kymmenen mailia tunnissa kovempaa kuin kentällä.
”Hän on tuonut sitä nopeutta pikkuhiljaa peliin.”
DeChambeau ui valtavirtaa vastaan myös esimerkiksi grippinsä ja otteensa suhteen. Grippi on paksu kuin tukki ja ote erikoinen.
”Vasen käsi ohjaa rehellisesti vasemmalla puolella ja oikea käsi oikealla puolella. Ei se grippi nyt heikko ole, mutta ei vahvakaan.”
DeChambeau on saanut vaikutteita yli 50 vuoden takaiselta lyöntikoneelta
DeChambeaun svingi muistuttaa alkuasennossa legendaarisen Moe Normanin svingiä yli puolen vuosisadan takaa. Kädet ovat alkuasennossa hyvin ylhäällä. Golfvalmentaja Petteri Nykyn mielestä DeChambeaun svingi on kuitenkin varsin normaali.
”Ei hänen tekniikkansa ole millään tavalla erikoinen. Hänen svinginsä vaatii todella hyvän kierron ja liikkuvuuden. Tulokulmat palloon eivät ole kovin merkittävästi erilaiset kuin muilla,
yläasennossa on rannekulmaa ja mailan täytyy hieman vapautua, jos haluaa lyödä noin pitkälle.”
Siinä on haettu vartalon ja lantion kiertonopeutta ja sitä, että kiihdytys tapahtuu oikeaan aikaan. On sitä makea katsoa.”
Karvisen mielestä DeChambeaun alkuasento tuo svingiin hyviä asioita.
”Svingissä ei ole niin paljoa liikkuvia osia, hänen svinginsä on aika lailla yhdellä planella (tasolla).”
DeChambeaun puttiliike pysyy kasassa
Yksi DeChambeaun pelin monista erikoisuuksista on hänen puttiliikkeensä. Putteri nojaa hänen vasempaan kyynärvarteensa. Liike on muutenkin varsin mekaanisen ja jäykän näköinen. Viime kaudella DeChambeau oli draivien pituudessa PGA Tourin ykkönen 294 metrillä, mutta sijoittui myös hyvin strokes gained -puttitilastossa ollen siinä kymmenes.
Karvinen seurasi DeChambeaun puttiharjoittelua vastikään US Openin yhteydessä Winged Footin golfklubin harjoitusviheriöllä.
”Hänen puttaaminensa voi näyttää mekaaniselta, mutta pelaajasta se voi tuntua vielä pehmeältä, tunto on kuitenkin sormissa. Mitä vähemmän putissa on liikkuvia osia, sitä varmemmin paketti pysyy kasassa”, Karvinen kertoo.
DeChambeaun putteri on enemmän upright eli lie-kulmalta pysty kuin muilla pelaajilla.
”Putterin svingi on toki kaareva, mutta se tapahtuu muita pienemmissä asteissa. Hän on hakenut siinäkin ääripäätä”, Karvinen kertoo.
US Openissa Karvinen pääsi vierestä seuraamaan myös DeChambeaun tarkkaa suhtautumista lajiin, huvittavallakin tavalla.
”Siellä oli ensimmäisenä pelipäivänä hauska episodi, kun Brysonilla oli ollut wedgejen etäisyyksien kanssa ongelmia. Hän halusi rangella kalibroida mitat uusiksi, mutta kävikin ilmi, että koneen kalibrointi oli ollut väärä, ei Brysonin lyönti”, Karvinen kertoo.
Nykky arvostaa DeChambeaun tiedemiesmäistä lähestymistä golfiin.
”Hän uskoo siihen, mitä tekee, ja usko on aina hyväksi urheilijalle.”
Nykky ei kuitenkaan näe pituuden tavoittelua pelkästään autuaaksi tekevänä asiana.
”Jos olisin hänen valmentajansa, pohtisin, mikä on riittävä taso. Jos 400 metrin draivissa tekee pienenkin virheen ja pallo livahtaa esimerkiksi outiin, siinä menee se pituusetu. Katsotaan, saako hän draivit pysymään ladulla riittävästi.”
DeChambeau onkin puhunut siitä, että hän haluaa mitata, missä järkevä lyönnin pituuden raja kulkee. Vielä sitä rajaa ei ole tullut vastaan.
Pituuden lisääminen kiinnostaa muitakin pelaajia
Ainakin joitakin pelaajia pitkälle lyöminen on alkanut kiinnostaa kenties juuri DeChambeaunesimerkin takia. Muun muassa Rory McIlroy on julkaissut Instagramissa lokakuussa draivinsa arvoja: pallon lähtönopeus 186 mailia tunnissa ja pallon lento ilmassa 310 metriä.
PGA Tourilla on useita pelaajia McIlroyn lisäksi, jotka lyövät ainakin liki DeChambeaun mitoille, kuten Cameron Champ, Matthew Wolff ja Dustin Johnson.
Ja kenties pitkälyöntisin voisi olla Tony Finau, jos löisi täydellä svingillä draivejaan. Hän oli viime vuoden PGA-tilastossa 13:ntena keskiarvolla 283 metriä. Mutta Finau on julkistanut sosiaalisessa mediassa rykäisynsä, joka kantoi 350 metriä.
”Ja kyllähän suomalaisista Tapio Pulkkanen ja Lauri Ruuska saavat hyvät nopeudet”, Nykky muistuttaa.
Ruuska paiskasi lokakuussa taululle lukemat 206 mailia tunnissa lähtönopeutta ja 329 metriä ilmassa. Tosin Ruuska sanoi, että hän tarvitsisi sitä lyöntiä varten lentokentän levyisen väylän.
Karvisen valmentama Välimäki tavoittelee myös pitempiä lukuja, mutta DeChambeauhon verrattuna tahti on rauhallisempi.
”Ensi vuoden tammikuussa Samilla pitäisi olla 15 lisämetriä. Uskon, että se onnistuu, koska hän ei ole eläessään vielä tehnyt nopeusharjoittelua kunnolla.”
Jo monta vuotta sitten Välimäeltä mitattiin lantion ja hartioiden kiertonopeudet 20 prosenttia hitaammiksi kuin mitä tour-pelaajilla on keskimäärin. Käsien liikenopeus on toisaalta 10 prosenttia tour-pelaajia korkeampi.
”Samin kohdalla kyseessä on pitkäaikainen prosessi, jossa fysiikka kehitetään ja viedään svingiä enemmän kropalle”, Karvinen kertoo.
Harjoituksissa Välimäki on jo lyönyt 270 metriä ilmassa.
”Se on hyvä, että kapasiteettia löytyy, silloin pääsee lyömään lyhyempiä rautoja sisään”, Karvinen sanoo.
Naisten kentät ovat huipulla suhteessa pidempiä kuin miesten
US Openin syvissä raffeissa DeChambeau sai etua siitä, että nosteli palloja griineille hyvinkin lyhyillä mailoilla. Naisten puolella tilanne hieman muuttuu.
”Ellei ole älytöntä voimareserviä, on tärkeää osua väylille. Sieltä saa pidemmät rullit ja raffeista taas tulee vaikeuksia, koska naisilla ei ole sellaisia mailanpään nopeuksia kuin miehillä. Naisten puolella kentät ovat myös vähän pitempiä suhteessa miehiin”, Nykky kertoo.
Nykyn valmentama Matilda Castrén on lyönyt LPGA-kiertueella draivejaan tänä vuonna keskimäärin 231 metrin päähän.
”Hänen kohdallaan fysiikkaa kehitetään niin, että samalla vaivalla pallo menee vähän pidemmälle. Kunhan lyö 210–220 metriä ilmassa, niin pituus ei naisten puolella muodostu pullonkaulaksi tulokselle”, Nykky sanoo.
Castrén lyö jo nykyään suunnilleen niille mitoille.
LPGA:lla pitkälyöntisin pelaaja on viime aikoina ollut filippiiniläinen Bianca Pagdanganan, jonka keskiarvo on 264 metriä. Hänen tavoitteensa on olla ensimmäinen nainen, jonka keskiarvo rikkoo 300 jaardin eli 274 metrin rajan.
Molemmat suomalaisvalmentajat korostavat maltillisen kehityksen merkitystä voimantavoittelussa. Mutta DeChambeau hankki massaa liki 20 kiloa noin puolessa vuodessa, ja hän on parantanut parissa vuodessa draivin keskimittaansa lähes 40 metriä.
Lihasmassa suojaa vammoja vastaan
Kuinka turvallista noin nopea lyöntipituuden kehitys on?
Fibaco-yrityksen fysiikkavalmentaja Topi Lösönen ottaa esimerkiksi Tiger Woodsin.
”Tiger nosti voimaharjoittelussa riman ylös ja Tiger hajosi”, Lösönen sanoo.
DeChambeau on vakuuttanut, että hän tiiminsä kanssa koko ajan tarkkailee kehoaan, ettei vammoja synny. Massaa hän on kasvattanut 6 000 kalorin päivittäisillä ruoka-annoksilla, kun normaalia toimistotyötä tekevän miehen päivittäinen suositus on noin 2 700 kaloria. Esimerkiksi US Openin kierrosten aikana hän nykäisi kurkustaan alas proteiinijuomia.
”Kun voimaa on tehty näin nopeasti, mietityttää, mikä on hintalappu. En tiedä hänen fysiikkapohjiaan, mutta joka tapauksessa on tekemätön paikka noin nopeasti hankkia pelkkiä lihaksia, kyllä siinä on löysääkin tullut mukana. Toisaalta ei kuulantyöntäjille mennä sanomaan, että sinulla on löysää. Aikanaan Kemistä ei löytynyt pikajuoksijaa, joka olisi voittanut Mika Halvarin 30 metrin juoksussa”, Lösönen muistuttaa suomalaisesta kuulantyönnön vuoden 1995 MM-hopeamitalistista.
Fysiikkavalmentaja Tero Simola toteaa, että DeChambeaun kohdalla hankittu lihasmassa suojaa vammoja vastaan.
”Jos hän olisi hoikka, loukkaantumisriski olisi suurempi”, Simola sanoo.
Simola itse kilpailee golfissa, ja lisäksi hänen fysiikkavalmennettaviinsa kuuluvat muun muassa Kim Koivu, Antti Ahokas ja Eemil Alajärvi.
Simola muistuttaa, että oikealla tavalla suunniteltu voimaharjoittelu lisää nopeutta ja liikkuvuutta.
”Esimerkiksi olympianostajat ovat hyvinkin liikkuvia kavereita”, hän sanoo.
Simola uskoo, että tulevaisuudessa golfin ammattilaispelaajia nähdään yhä enemmän raskaan raudan parissa.
”Esimerkiksi keihäänheittäjien joukosta ei löydy ketään, joka olisi pelkällä lajiharjoittelulla heittänyt pitkälle. Tiger vei aikanaan golfissa voimaharjoittelun uudelle tasolle, nyt Bryson on nostanut taas rimaa”, Simola sanoo.
Tärkeää on, että nopeutta kehitetään oikeaoppisesti. Toimivin vaihtoehto olisi tehdä yhdistettyä maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelua.
Kun DeChambeau takoo yhä pitempiä draiveja, herää kysymys, mitä hänen kannattaisi kehittää jatkossa?
”Seuraavaksi hänen pitäisi parantaa wedge-peliään ja ehkä griininympäryspeliä. Dustin Johnson alkoi todella menestyä, kun hänen wedge-pelinsä kehittyi. Se on Brysonilla vielä puuttuva linkki”, Karvinen sanoo.
Jo nyt voi sanoa, että golf on voittanut DeChambeaun takia.
”Kohta ei enää keskustella, onko golf oikea urheilulaji, jossa jotkut kaljamahat voivat pärjätä. Kyseessä on taitolaji, jossa hyvästä fysiikasta on ihan älytön hyöty”, Lösönen sanoo.
Bryson DeChambeau…
…on 185 senttiä pitkä ja painaa noin 108 kiloa.
…täytti 27 vuotta syyskuussa.
…opiskeli yliopistossa Texasissa pääaineenaan fysiikka.
Teksti Arno Seiro Kuvitus Samuli Siirala
