Näkökulma: Muuttaako PGA Tour isojen kilpailujen konseptia pakkoraossa pitääkseen tähtipelaajat tyytyväisinä?

Kun golfkilpailua kehitetään huippupelaajien ehdoilla, saattaa tuote loppukäyttäjien eli golffanien näkökulmasta heikentyä.

Viime viikolla pelattiin yhtä aikaa PGA Tourin, DP World Tourin ja LIV Golfin kilpailu. Näistä kolmesta PGA Tour ja DP World Tour tarjosivat televisiokatsojille eniten katsottavaa.

Syy on se, että molemmissa kisoissa ratkaisu venyi DP World Tourin kisassa viimeiselle reiälle ja PGA Tourilla uusintaan. Lisäksi voittajaksi selviytyi kummallakin kiertueella pelaaja, jonka edellisestä voitosta oli kulunut kahdeksan vuotta aikaa; todellisia vaikeuksien kautta voittoon -tarinoita sekä Marcel Siemin että Chris Kirkin osalta.

Aina ei pelaajien tarvitse kuulua tähtikategoriaan, että golfkilpailusta muodostuu erinomaista ja jännittävää katsottavaa.

Sen sijaan LIV Golfin päätöspäivä oli melkoinen antikliimaksi, kun kisa oli ratkennut jo hyvän aikaa ennen loppua sekä yksilö- että joukkuekilpailun osalta.

Tällaista se tuppaa olemaan varmasti välillä myös jatkossa, kun turnaukseen osallistuu vain 48 pelaajaa.

Muuttuuko PGA Tour pakkoraossa?

Siksi en ollut lainkaan innoissaan siitä, että PGA Tour aikoo nyt seurata LIV Golfin jalanjälkiä ensi vuonna tietyissä ison rahan turnauksissaan. Osassa kilpailuissa vähennetään pelaajien määrä noin 70:een ja kahden kierroksen jälkeinen cut poistetaan.

Kun cutia ei ole, kenenkään ei tarvitse poistua kisapaikalta tyhjin käsin. Hienoa huippujen tienestien kannalta, mutta kokonaan toinen juttu on se, vievätkö nämä muutokset PGA Touria eteen- vai taaksepäin?

Äkkiseltään luulisi, että kilpailun taso tulee olemaan entistä kovempi, kun mukana ovat ainoastaan huiput. Tosiasiassa golf on niin kilpailtu ja herkkä laji, että kun osallistujia on puolet normaalia vähemmän, heikentää tämä väistämättä kilpailun tasoa.

Samoin kilpailuissa jää myös pois yllätyselementti, jos osallistujina on vain lajin kerma. Esimerkiksi viime kaudella PGA Tourilla heikoin maailmanlistan sijoitus, jolla voitettiin merkittävä turnaus, oli 242:s.

Ei tule mieleen mitään muuta lajia, jossa tällainen on ylipäätään mahdollista ja mielestäni se on yksi huippugolfin hienouksia.

Aiheellista nälvintää

PGA Tour on kohdannut cutin poistamisesta ihan aiheestakin kettuilua, sillä vielä viime vuonna kahden kierroksen jälkeisen cutin merkitystä korostettiin kilpailullisuuden nimissä. Samaan aikaan LIV Golfin turnauksia nälvittiin näytösotteluiksi juurin cutin puutteen vuoksi.

Kun golfkilpailua kehitetään osallistujien ehdoilla, vaarana itse asiassa on, että tuote saattaa loppukäyttäjien eli golffanien näkökulmasta heikentyä.

Siinä mielessä PGA Tour on kuitenkin onnistunut vastatoimissaan, että viime kauden kaltainen tähtipelaajien vuoto Saudi-sarjaan on onnistuttu tukkimaan eivätkä LIV Golfin tämänvuotiset rekrytoinnit ole olleet PGA Tourille kovinkaan suuria menetyksiä.

PGA Tourin kannalta tähtipelaajien pitäminen kiertueella on nimittäin elämän ja kuoleman kysymys.

Koska emme tiedä, mitä kulisseissa tapahtuu ja millaisin rahasummin LIV-pomo Greg Norman pyrkii huippupelaajia LIV Golfiin vokottelemaan, saattaa olla, että kilpailullisuudesta ja periaatteista tinkiminen tähtipelaajien pitämiseksi tyytyväisenä oli nyt vain pakko tehdä.