Matala draivi vaatii oman tekniikkansa

Matala avauslyönti on erittäin hyödyllinen lyöntivalinta tarkkuuden ansiosta. Bägin pidemmillä mailoilla matala lyönti vaatii oman tekniikkansa.

Wedgeillä ja raudoilla matalan lyönnin tuottaminen onnistuu helposti lyhentämällä svingiä. Silloin mailalle jää vähemmän aikaa vapautua ja kädet ehtivät helposti pallon etupuolelle vähentäen nostokulmaa. 

Sama tekniikka ei kuitenkaan toimi väyläpuilla, eikä varsinkaan draiverilla. Pitkän varren hallitseminen ei onnistu lyhyellä svingillä ja lyönnistä tulee hätäinen ja rytmitön. Paras tekniikka mataliin draiveihin on hidastaa svingin suunnanvaihdosta. Backsvingin huipulta yritä lähteä liikkeelle mahdollisimman hitaasti. Svingin hitaampi liikkeellelähtö antaa käsille aikaa liikkua hieman pallon etupuolelle vähentäen lavan nostokulmaa. Koska svingi on normaalin pituinen, ehtii pidempi varsi kerätä nopeutta ja vapautua luonnollisemmin liikkeen mukana. 

Downsvingin alussa itselleni toimiva ajatus on se, että polvet liikkuvat hitaasti kohteen suuntaan.

Aloita lyönnin harjoittelu lyömällä palloja noin 50 % teholla. Hitaampi svingi parantaa ajoitusta, ja kun oikea lentokaari löytyy, voit lisätä tehoa. Lyönti toimii parhaiten 70-80 % teholla, koska suunnanvaihdos pysyy pehmeänä. Oikealla tekniikalla matala draivi on helppo toteuttaa ja kontrolloida. Tuulisissa oloissa se poistaa pelistä kaikista räikeimmät virheet. 

Samaa rytmiä ja tekniikkaa voi toki käyttää myös raudoilla, mutta matalassa lyönnissä taakseviennin pituus kannattaa suhteuttaa varren pituuteen.  Jos esimerkiksi haluat matalan lyönnin lobwedgellä, ei käsiä kannata nostaa rintakehää korkeammalle.