Linda Henriksson on Suomi-golfin naisasianainen
Linda Henriksson voitti toukokuussa LETAS-kilpailun. Naisgolfin etua puolustava ammattilainen muistuttaa, että miesten puolella vastaavasta kisasta olisi saanut moninkertaisen palkintopotin.
LINDA HENRIKSSON, 27, JOUTUI reilu vuosi sitten vaikean tilanteen eteen. Hän oli pelannut kauden 2015 Ladies European Tourilla (LET), mutta ei onnistunut uusimaan pelioikeuttaan kiertueella.
”Kun viime vuonna putosin European Tourilta, jouduin tosissani miettimään, miten haluan uraani jatkaa”, Henriksson sanoo.
Kausi oli ollut kaikin puolin vaikea. Henriksson pääsi pelaamaan LET:lla vain kourallisen kilpailuja, vaikka sai karsintojen kautta kiertueelle vahvan pelioikeuden.
Outo tilanne johtui siitä, että LET:n kilpailujen määrä on vähentynyt sen jälkeen, kun kisojen palkintopotille asettiin aiempaa korkeampi minimisumma. Kun moniin kisoihin ei saatu riittävää rahoitusta, ne lopetettiin.
Muiden kuin aivan Euroopan huippujen osalta tilanne ei ole juurikaan kohentunut, eikä monilla naisammattilaisilla ole riittävästi kilpailuja järkevän kalenterin laatimiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi.
”Meille kelpaisivat vaikka puolta pienemmät palkintopotit, jotta pääsisimme pelaamaan kunnon kisoja”, Henriksson tuskailee.
Henriksson pelaa tällä kaudella LETAS-kiertueella. Haastajatasolla palkintorahat ovat niin pieniä, että pelkästään kisakulujen kattaminen edellyttää usein sijoitusta vähintään 10 parhaan joukkoon.
”LETAS:lla kisamaksut ja muut kulut ovat lähes samat kuin LET:lla, mutta palkintorahat jäävät kymmeneen prosenttiin LET:iin verrattuna”, Henriksson sanoo.
TOUKOKUUSSA GOLF NÄYTTI Henrikssonille valoisan puolensa, kun hän nappasi avausvoittonsa Sveitsin tuulisesta LETAS-osakilpailusta uusinnan kautta. Uusintaan ei tulospalvelun perusteella pitänyt olla tarvetta, mutta tasatilanteeksi korjattu lopputulos pakotti Henrikssonin uusintarei’ille, vaikka suomalaiset pelikaverit ehtivät jo “kylvettää” hänet varmana voittajana.
Märistä vaatteista huolimatta voittopysti löysi tiensä oikeaan osoitteeseen.
”Tuohonkin kisaan pääsin lopulta vasta villillä kortilla, joten voitto tuli hyvään paikkaan”, Henriksson naurahtaa.
Myös naisgolfarien sponsoritilanne on Henrikssonin mukaan mennyt viime vuosina koko ajan huonompaan suuntaan. Se vaikeuttaa harjoittelua ja kisoihin osallistumista, mikä taas hankaloittaa uusien sponsorien löytämistä. Noidankehä on valmis.
Kiinnostavuuden kehittämiseksi on vuosien mittaan kuultu jos jonkinlaisia kehitysehdotuksia, mutta joka tapauksessa on selvää, että jotain on tehtävä katsojalukujen ja taloudellisen tilanteen kehittämiseksi.
”Ne, jotka haluaisivat nähdä golfkentillä lyhyempiä hameita, eivät selkeästi ole käyneet naisammattilaisten kilpailuissa. Osalla pelaajista on kisoissa todella minimaalisia asuja.”
Henrikssonilla ei ole mitään sitä vastaan, että peliasut kentällä ovat keventyneet. Hän muistaa, kuinka 2000-luvun alkupuolella naisten maajoukkueen virallisena pelipaitana oli miesten malli.
Hän kuitenkin painottaa, että jokaisella tulee nimenomaan olla oikeus pukeutua kentällä miten luontevimmaksi kokee. Painostusta ei tulisi olla niin nykyistä konservatiivisempaan kuin antavampaankaan suuntaan.
Toisaalta ammattilaisilla on yleensä yhteistyösopimus jonkin vaatemerkin kanssa, jolloin sen vuoden mallisto pitkälti määrittelee, mitä päälle laitetaan. ”Itsekin olen jonkin sponsorilta saadun hameen helmaa joskus lyhentänyt, jotta siinä olisi mukavampi pelata. Ketään muuta miellyttääkseni en siihen ryhtyisi.”
HENRIKSSONIN MIELESTÄ KAIKKI, mikä kohentaa naisgolfin kiinnostavuutta, on lajille tervetullutta.
Alkuvuodesta naisammattilaiset aktivoituivat heikon kilpailutilanteen vuoksi ja ehdottivat Henrikssonin johdolla kotimaiselle Finnish Tourille omaa rahapalkinnollista sarjaa myös naisille.
Kabinettiväännön jälkeen naiset pääsevät kompromissiratkaisuna mukaan kisaamaan rahapalkinnoista kahteen tämän kauden osakilpailuun – joskin samaan sarjaan miesten kanssa, mutta eri tiiltä.
Nyt Henriksson puuhaa yhdessä muiden naisammattilaisten kanssa Pickalaan syyskuuksi omaa pro-am-tapahtumaa, joka menestyessään saattaisi toimia myyntivalttina ensi kautta ajatellen. Jos naiset saavat omin voimin kehitettyä kisoihin järjestely- ja palkintokulut kattavan rahoitusmallin esimerkiksi omien pro-amien ja muiden yhteistyökuvioiden avulla, oma sarja tai jopa kiertue on teoriassa täysin mahdollinen.
Henriksson toivoo, että jonakin päivänä Suomessa pelataan naisten Euroopan kiertueen osakilpailu. Se jos jokin olisi omiaan lisäämään lajin näkyvyyttä ja kiinnostusta Suomessa.
”Minä olen kuitenkin vain minä, mutta haluan tehdä lajin eteen sen mitä pystyn.”
