Kulta-Jukka Jalonen ja Arto Teittinen saivat kultaiset ansioristit: ”Nyt pääsin kovaan porukkaan”
Suomen kansainvälisesti kokenein golftuomari ja tuomarien kouluttaja Arto Teittinen saa yhden 34:sta kultaisesta ansiorististä, joita myönnettiin liikuntakulttuurin ja urheilun parissa ansioituneillle henkilöille.
Kultainen ansioristi myönnetään pitkäaikaisesta valtakunnallisesta toiminnasta (vähintään 20 vuotta) sekä kansainvälisestä toiminnasta liikuntakulttuurin hyväksi.
Kultaisia ansioristejä myönnettiin 34, ansioristejä 137, ansiomitaleja kullatuin ristein 132 ja ansiomitaleja 145 kappaletta.
”Olen iloinen, että paikalliset urheiluseurat ja valtakunnalliset liikuntajärjestöt sekä lajiliitot ovat hakeneet toiminnassa mukana olleille aktiiveille ja vaikuttajille näitä valtiollisia liikunnan ansiomerkkejä”, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen toteaa opetusministeriön julkaisussa.
Arto Teittinen: ”Tuli yllätyksenä, pääsin kovaan seuraan”
Kotimaisen golfin eteen yli 30-vuotisen uran toistaiseksi tehnyt Arto Teittinen kuuli saamastaan ansiomerkistä perjantaina illalla paikallisen sanomalehden Keskisuomalaisen toimittajalta.
”Tuli kyllä ihan puskista tämä kunnianosoitus. Olen luonnollisesti iloinen ja ylpeä paitsi omasta puolestani, myös koko lajin saamasta huomiosta”, Teittinen kertoi GoGolfille lauantaina iltapäivällä.
Kultaisen ansioristin saaneiden nimet on julkistettu vuodesta 1947 perinteisesti 26. helmikuuta, joka on Ivar Wilskmanin syntymäpäivä.
Wilskman oli Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) ensimmäinen puheenjohtaja ja alan oppikirjojen tekijä. Hän perusti Suomen ensimmäisen suomenkielisen urheilulehden, (Suomen Urheilulehti).
Kultaisen ansioristin saaneiden joukossa oli tällä kertaa runsaasti järjestöihmisten sekä taustavaikuttajie lisäksi ansioituneita valmentajia, kuten olympiavoittaja Jukka Jalonen, Kari Jalonen, Martti Kuusela, Simo Syrjävaara, Antti Muurinen sekä Juhani Tamminen.
Naisia oli tunnustuksen saaneista lähes kolmasosa, kymmenen.
Jyväskylässä asuva Teittinen tunnetaan parhaiten golfkisojen tuomarina sekä kisojen johtajana. Hän on ainoana suomalaisena päässyt tuomaroimaan myös majoreihin, US Openiin sekä The Openiin.
Meriittilistalla on kymmeniä tuomarointeja muissakin kansainvälisissä kisoissa ympäri maailman. Kotimaassa hän aloitti tuomaroinnin vuonna 1991, ja oli jo seuraavana vuonna Talissa mukana EM-kisojen tuomaristossa.
”Kovaan porukkaan pääsin. Monen alan asiantuntijoita, ladunavaajia sekä menestyjiä on palkittujen joukossa. Kaiketi tässä itsekin on joissain asioissa onnistunut”, Teittinen asemoi itseään.
Kutsu US Openiin tai The Openiin on mahdollinen
Teittisen kalenterissa on ennen kauden alkua totutusti koulutustilaisuuksia säänntöihin liittyen, kisakauden käynnistyessä tuomarointeja Suomen lisäksi myös ulkomailla.
”Naisten MM-kisat Pariisissa on mieluisa työtehtävä. EGA:n kisoihinkin uskon saavani työtehtäviä.”
Majoreidenkin osalta hän on toiveikas. Koronan johdosta kisoja on pyöritetty pitkälti paikallisten voimin kahden viimeisen kauden aikana. Alkavalla kaudella tuomarivaihtoa tullee enemmän.
”Mielelläni lähden, ovathan ne tilaisuuksia, joissa saa aina lisää oppia ja kokemusta. Kutsut tulevat yleensä helmi-maaliskuuussa, joten odottelen jännityksellä sitä, pompahtaako sähköpostiin viestiä R&A:sta tai USGA:sta, jotka kisoja järjestävät”, Teittinen myöntää.
Opetusministeriön palkitut 2022
