Kenttä kuntoon kemikaaleitta
Estonian Golf & Country Clubin Krzysztof Misiaczynski hoitaa kenttää ilman myrkkyjä. Hän uskoo, että EGCC:n viheriöt tulevat tänä kesänä hyvään kuntoon.
Huhtikuussa 2016 Estonian Golf & Country Clubin (EGCC) toimitusjohtaja Hanno Kross vieraili Kölner Golf Clubilla. Hän kävi siellä houkuttelemassa kenttämestari Krzysztof Misiaczynskia töihin Viroon. Puolalainen ei kieltäytynyt, vaikka tiesi, ettei työ tule olemaan missään nimessä helppoa.
”Ruoho oli huonossa kunnossa, mutta otin pestin vastaan haasteena. Halusin auttaa ongelmien ratkaisemisessa”, Misiaczynski sanoo.
Virolaiskenttä oli vuosia aiemmin päättänyt alkaa hoitaa kenttää luonnonmukaisesti ilman kemikaaleja. Hoitomenetelmä on skotlantilaisen Ian MacMillanin kehittämä, ja Misiaczynski on yksi hänen ”oppipojistaan”. Ennen Viron-pestiään Misiaczynski oli työskennellyt Saksassa ja saanut kölniläiskentän kukoistamaan kemikaaleitta, ja siksi MacMillan suositteli puolalaista suojattiaan töihin EGCC:iin.
Myös MacMillan halusi tietää, miksi menetelmä ei toiminut Tallinnassa, vaikka kenttää oli ainakin periaatteessa hoidettu hänen oppiensa mukaan.
Krzysztof Misiaczynski tuli töihin golfalalle samaa reittiä kuin moni muukin: hän hurahti lajiin ja hakeutui töihin harrastuksensa pariin.
Noihin aikoihin Misiaczynski työskenteli Lontoossa logistiikkapäällikkönä yrityksessä, joka vastasi muun muassa Lontoon pörssin ja monien muiden suuryritysten tietotekniikasta.
”Huolehdimme siitä, että yritysten tietokoneet toimivat koko ajan. Kun esimerkiksi Lontoon pörssissä kone meni rikki, laitoin polkupyörälähetin viemään ehjän tilalle”, hän sanoo.
Työstä maksettiin kelpo korvaus, mutta rakkaus golfia kohtaan vei voiton.
”Alkuun haravoin bunkkereita viidenneksen palkalla”, Misiaczynski naurahtaa.
”Yritin tuhota hänen teoriansa, mutta lopputulos olikin se, että tajusin hänen puheissaan olevan järkeä.”
Krzysztof Misiaczynski
Misiaczynski kiinnostui ruohon kasvusta. Hän alkoi kouluttautua ja yleni lopulta kenttämestariksi. Eräässä alan seminaarissa hän oli kuuntelemassa Ian MacMillanin luentoa ja päätyi myöhemmin juttelemaan tämän kanssa.
Misiaczynski esitti MacMillanille kysymyksen toisensa perään, sillä hän halusi kyseenalaistaa McMillanin ”myrkyttömän” menetelmän. Mutta mitä pidempään he keskustelivat, sitä enemmän Misiaczynski vakuuttui MacMillanin konsteista.
”Yritin tuhota hänen teoriansa, mutta lopputulos olikin se, että tajusin hänen puheissaan olevan järkeä”, Misiaczynski sanoo.
MacMillan on arvostettu kenttämestari, joka työskenteli pitkään tunnetuilla brittikentillä. Kymmenisen vuotta sitten hän alkoi kehittää kemikaalitonta tapaa hoitaa golfkenttiä.
MacMillanin oppien mukaan kasvimyrkkyjä ei kannata käyttää tautien tappamiseen, koska ne vievät samalla elämän myös juuristosta. Kemikaalien sijaan menetelmässä käytetään luonnonmukaisia keinoja.
Esimerkiksi jos sienitauti iskee viheriölle, sitä torjutaan luonnonmukaisesti valmistetulla uutteella, jossa kasvaa ”hyviä sieniä”. Kun tätä nestettä ruiskutetaan viheriölle, hyvät sienet syövät pahat pois, ja viheriöt alkavat tervehtyä.
Misiaczynski mukaan menetelmä ei sinänsä ole uusi, sillä kenttiä hoidettiin pitkään ilman minkäänlaisia kemikaaleja. Kemikaalit tulivat kenttien hoitoon ja maanviljelyyn vasta 1950-luvulla.
Nyt menetelmää on testattu onnistuneesti kymmenillä kentillä eri puolilla Eurooppaa – yhtä virolaiskenttää lukuun ottamatta. Palataan siis takaisin EGCC:n maaperälle ja kesään 2016.
Misiaczynski työskenteli alkuun kuin salapoliisi. Koska EGCC:llä oli jo jonkin aikaa ehditty noudattaa MacMillanin oppeja ainakin teoriassa, hän seurasi sivusta, kuinka kenttähenkilökunta työskenteli käytännössä.
Alkuun kaikki näytti hyvältä, mutta pikkuhiljaa Misiaczynski alkoi nähdä pieniä virheitä siellä täällä.
Esimerkiksi eräällä kerralla, kun työntekijät ryhtyivät torjumaan viheriöille levinnyttä sientä, he antoivat seoksen käydä kompostissa oikeaoppisesti vuorokauden, mutta sen jälkeen heidän olisi pitänyt ruiskuttaa neste viheriöille viiden tunnin sisällä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Ilman Misiaczynski väliintuloa kenttähenkilökunta olisi työpäivän päätteeksi jättänyt ruiskutuksen kesken ja jatkanut sitä seuraavana päivänä.
”Seuraavana päivänä he olisivat levittäneet viheriöille tautia, mikä olisi pahentanut tilannetta”, Misiaczynski sanoo.
Tämä johtuu siitä, että viidessä tunnissa hyvien sienien käyttämät ravinteet loppuvat nesteestä ja ne kuolevat, jonka jälkeen pahat sienet ”ottavat vallan” uutteessa.
Luonnonmukaista on myös käyttää kompostoitua hevosenlantaa ja merilevää lannoitteena. Ne tulevat myös halvemmaksi kuin kemikaalifirmojen lannoitteet.
”Kun annan tilanomistajalle konvehtirasian ja kysyn, saanko hakea mukaan 10 kiloa hevosenlantaa, vastaus on yleensä, että ilman muuta, ota niin paljon kuin haluat”, Misiaczynski naurahtaa.
Edellä mainitut pienet virheet eivät kuitenkaan täysin selittäneet viheriöiden heikkoa kuntoa. Siksi Misiaczynski alkoi tutkia tarkemmin myös niiden maaperää ja juuristoa. Paljastui, että kasvukerroksen hiekka oli liian fosforipitoista.
Fosforin vuoksi EGCC:n viheriöiden kasvukerrokseen on kerääntynyt liikaa orgaanista ainesta, joka tukahduttaa kasvua. Kasvukerroksen uusiminen kestää oma aikansa, sillä orgaanista ainesta ei poisteta maaperästä hetkessä.
”Haluan näyttää pelaajille, että menetelmä toimii.”
Krzysztof Misiaczynski
Misiaczynski uskoo kuitenkin, että pitkäjänteinen työ kannattaa. Kun syyt viheriöiden heikkoon kuntoon paljastuivat, EGCC:llä tehtiin syksyllä rajusti töitä vikojen korjaamiseksi. Niinpä Misiaczynski lupaa, että ensi kesänä EGCC:n greeneillä kelpaa taas putata.
”Haluan näyttää pelaajille, että menetelmä toimii”, hän sanoo.
Yleistyykö kemikaaliton kentänhoito tulevaisuudessa? Krzysztof Misiaczynski uskoo näin, sillä hänen mukaansa EU on lähiaikoina kieltämässä tai ainakin rajoittamassa kemikaalien käyttöä urheilukenttien hoidossa.
”Kemikaalien käyttö golfkentällä on eräänlainen oikopolku. Se auttaa lyhyellä aikavälillä, mutta ennen pitkää tautien vastustuskyky kemikaaleja vastaan kasvaa. Sen jälkeen pitää löytää jälleen uusia kemikaaleja”, hän sanoo.
Kenttämestarilta kemikaaliton hoitotapa vaatii aitoa kiinnostusta ja intohimoa sekä kentänhoitoa että omaa kenttää kohtaan.
”Tällä metodilla ruoho pitää tuntea ja tietää, miten se reagoi eri asioihin. Kun sinulla on oma lapsi, olet kiinnostunut siitä, kuinka hän pukeutuu eri säillä ja mitä hän laittaa suuhunsa. Samaa pätee golfkentän hoitoon”, Misiaczynski sanoo.
EGCC on GoGolfin viikon kenttä tällä viikolla. Vietä vappu Virossa golfaten: kaksi green feetä ja majoitus yhdelle vain 109 €
