Herätyksen paikka Ladies European Tour!
Ladies European Tourin surkea aikakausi ja laskusuhdanne tuli kenties päätökseen tänään aamulla. Ainakin uudistuksia on luvassa, sillä toimitusjohtajan paikalta syrjään asetettu Ivan Khodabakhsh ei varsinaisesti onnistunut tehtävässään.
Naisten European Tourin pelaajien asema on viimeiset vuodet ollut surkea. Se on ollut niin surkea, että pääkiertuepelaajilla ei ole käytännössä ollut usein moneen kuukauteen mitään paikkaa harjoittaa ammattiaan järkevästi. Se on ollut niin surkea, että karsintafinaalissa pelaajat ovat huhujen mukaan tuulettaneet missattuaan pelioikeuden niukasti päätyen haastajakiertueen puolelle. Tänä vuonna LET on perunut jo seitsemän kilpailua, viimeisimpänä tietona tuli Xiamenin kisan peruuntuminen ja Qatarin kilpailun todennäköinen rahoituksen puute. Kun Qatarista loppuu rahat niin ollaan jo todella pahasti pinnan alla.
Kaikki alkoi markkinatalouden ymmärtämättömyydestä ja parhaiden pelaajien kiukuttelusta. Kiertueen kalenteri oli melko kattava vielä vajaat kymmenen vuotta sitten ja palkintopotit kohtalaisen maltillisia. Muun muassa Talissa pelatussa Finnair Mastersissa jaettiin 250 000 euron potti, josta voittajan osuus oli noin 40 000 euroa. Eihän se vastannut millään tasolla LPGA Tourin palkintopotteja, mutta kisoja riitti ja osa turnauksista oli suurempia. Tali oli potiltaan pienemmästä päästä.
Kiertueen konkarit saivat kuitenkin tahtonsa läpi, että minimipalkintopottia nostettaisiin. He eivät jaksaneet vaivautua pienimpiin kilpailuihin ja olivat sitä mieltä, että maanosan ykköskiertueen ammattilaisten tulisi tienata enemmän. Olihan naisten euron arvo paljon pienempi kuin miesten – noin kymmenesosan siitä.
Kaikella kunnioituksella kiertueen parhaimmistoa ja konkareita kohtaan, mutta tämä niskottelu ja väkisin pottien kasvattaminen osui jälkiviisaasti vahvasti omaan nilkkaan. Sponsorit kaikkosivat ja samalla kilpailut. Kalenteri on supistunut niin kapeaksi, että Euroopan kärkikiertueella on täysiä kuukausia ilman ainuttakaan osakilpailua. Pelaajat ovat tottuneet saamaan sähköposteja kiertueelta, jossa kisoja perutaan jatkuvasti lisää.
Naisten kärki ja samalla kiertueen johto eivät tuntuneet yksinkertaisesti ymmärtävän sitä tosiasiaa, että rahaa ei tule lisää sitä vaatimalla – vaan siinä vaiheessa kun tuote (peli ja media-arvo) ovat sillä tasolla, että sponsoreita ja katsojia kiinnostaa siihen investoiminen. Minimipotin noustessa 400 000 euroon järjestäjiä ei enää löytynytkään ja kisojen hävitessä myös brändiarvo juoksi kuin Usain Bolt kohti pakkaslukemia.
HERÄTKÄÄ! Urheilussa on ikävä kyllä tosiasioita. Se on vain fakta, että naisten puolella kilpagolf on harmittavan pieni laji. Tosissaan golfia pelaavia ja ammattilaisuudesta unelmoivia, sen eteen täysillä töitä tekeviä yksilöitä ei vain löydy yhtä paljoa kuin miehissä (ehkä juuri se kuuluisa kymmenesosa). Koreasta ja Aasiasta niitä löytyy tällä hetkellä paljonkin, se johtuu siitä, että menestys ruokkii seuraavaa. Eurooppalaisista naispelaajista ei ole juurikaan ollut vetonauloiksi tai esikuviksi Annika Sörenstamin jälkeen. LPGA Tourilla tuote on osattu rakentaa paremmin, toki USA:n puolella toivottaisiin länsimaisten pelaajien pärjäämistä nykyistä paremmin – uhkakuvia on nähtävissä harmittavan paljon myös maailman suurimman naiskiertueen saralla (lue aasialaisten ylivahva dominointi).
LETAS -kiertueella kisoja tuntuu riittävän reilusti enemmän. Ladies European Tourin systeemi on kuitenkin melko outo, että pääkiertueen pelaajat eivät saa pelata LETAS -kisoja omalla kategoriallaan, vaan tarvitsevat kutsun pelaamiseen. Näitä on jaossa rajallinen määrä, eli pääkiertueen pelaajat eivät voi lähteä edes täyttämään kalenteria edes pienemmillä kisoilla. HERÄTYS? Pienten kisojen järjestäjille olisi siunaus jos he saisivat kisaan mukaan LET -voittajia ja valovoimaisia persoonia kuten Minea Blomqvist tai Noora Tamminen. Vinkki: Moni LETAS -järjestäjä voisi kenties todeta, että ensi vuonna mennään vielä isommin ja markkinavetoisesti homma kasvaisi omalla painollaan.
Kuka ikinä tulee vakituisesti hyppäämään LET:in toimitusjohtajan paikalle. Ketkä ikinä hallituksessa päätöksiä tekevät. Ylipäänsä tekevät seuraavia strategisia päätöksiä, olisi heidän hyvin tärkeä pitää jalat tiukasti maanpinnalla ja lähteä maltillisesti kasvattamaan kiertuetta. Järjestäkää edes joitain kilpailuja, tehkää ne hyvin. Pelaajilla tuskin on enää varaa niskotella osallistumisesta pienen potin takia – olisi helppo uskoa, että kaikki kisat käyvät. Tärkeintä lienee, että ne pelattaisiin kiertueen kotimaanosassa ja potissa olisi edes jotain rahaa jaossa.
Toistaiseksi toimarin saappaat jalkaansa painaa LET:in hallituksen puheenjohtaja Mark Lichtenhein. Uskoaksemme koko Euroopan golfyhteisö toivoo menestystä, onnea ja muutosta parempaan naisten pääkiertueelle. Suunta tuskin voi olla muuhun suuntaan kuin ylöspäin?
