Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen aloittaa unelmaduunissaan
Golfliiton uusi toiminnanjohtaja tulee Kuopiosta. Juha Korhonen läpäisi tiukan seulan ja pääsee yhdistämään rakkaan harrastuksen ja työn.
Sunnuntai-iltana kesäkuun 11. päivä Juha Korhosen puhelin soi Töölössä, Helsingissä. Puhelimen näytössä luki Golfliiton puheenjohtajan Hanna Hartikaisen nimi. Korhonen oli hakenut Golfliiton toiminnanjohtajaksi ja päässyt jo niin pitkälle, että tiesi Hartikaisella olevan joko hyviä tai huonoja uutisia.
Kuopiolainen Korhonen oli vähän aikaa aiemmin ostanut Helsingistä asunnon ja muuttanut pääkaupunkiin. Häntä odotti asiantuntijatyö finanssialalla, mutta sitä enemmän häntä kiinnosti Golfliiton toiminnanjohtajan paikka.
Kun Hartikainen kertoi, että hallitus oli päättänyt valita hänet uudeksi toiminnanjohtajaksi, Korhosen täytti valtava ilo.
“Olin tosi innostunut, täynnä tarmoa ja myhäilin mielessäni. Samaan aikaan minut valtasi myös nöyryys, sillä tiedostan, ettei yksi ihminen voi saada ihmeitä aikaan”, Korhonen sanoo.
Juha Korhonen…
…on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi ja varatuomariksi ja on työskennellyt finanssialan johtotehtävien lisäksi myös asianajajana.
…pelaa golfia tasoituksella 10,2. Kierroksia kertyy kauden aikana noin 60.
…asuu Helsingissä ja Kuopiossa. Vaimo työskentelee professorina Itä-Suomen yliopistossa, ja lapset opiskelevat korkeakoulussa.
Korhonen kertoi valinnastaan ensimmäisenä vaimolleen, joka työskentelee Itä-Suomen yliopistossa ravitsemustieteen professorina. Vielä tuolloin hän ei voinut jakaa ilouutista muille, sillä Golfliitto oli julkaisemassa tiedon asiasta vasta tiistaina.
Kun uutinen uuden toiminnanjohtajan valinnasta levisi, Korhosen valintaa pidettiin pienenä yllätyksenä – harva oli aiemmin kuullut Juha Korhosesta. Hän ei myöskään ollut etukäteisspekulaatioissa mukana eikä esimerkiksi tuntenut entuudestaan yhtään Golfliiton hallituksen jäsentä.
Sen sijaan kotikaupungissaan Kuopiossa Korhonen tunnetaan hyvin, sillä hän on tehnyt siellä pitkän uran vakuutusyhtiöissä ja pankissa. Viimeksi hän työskenteli vakuutusyhtiö LähiTapiolassa Savon alueyhtiön varatoimitusjohtajana. Koulutukseltaan Korhonen on oikeustieteiden kandidaatti ja varatuomari, minkä lisäksi hän on suorittanut kaupallisen eMBA-tutkinnon.
Nykyään kun perheen molemmat lapset opiskelevat ja asuvat jo omillaan, on Korhonen ollut vapaa muuttamaan pääkaupunkiin. Toinen koti säilyy kuitenkin edelleen Kuopiossa muun muassa vaimon töiden takia.
“Lasten muutto kotoa on taustalla siinä, mikä mahdollisti sen, että pääsen haastamaan itseni muualle kuin Kuopioon ja Savoon. Toista ei voi jättää yksin hoitamaan kotia.”
Golfkenttien vaikeudet ovat tulleet Juha Korhoselle tutuiksi kenttäyhtiön luottamustoimien kautta. Hän on toiminut yhdeksän vuotta Tarinagolfin hallituksessa. Vuodesta 2014 lähtien Korhonen on ollut kenttäyhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Korhosen mukaan paikka Tarinagolfin hallituksessa on ollut hyvä oppikoulu, sillä toisin kuin monella suomalaisella golfkentällä, Tarinagolfissa ei ole vastikepakkoa.
“Olemme rakentaneet joka vuosi budjetin sen mukaan, miten pelaajat ovat halunneet pelioikeusmaksuja maksaa”, Korhonen sanoo.
Vaikeassa tilanteessa Korhosen johtama hallitus ja toimitusjohtaja Osmo Ruuska ovat onnistuneet pitämään Tarinagolfin talouden plussalla.
Haasteet Tarinagolfissa ovat aika lailla samat kuin muualla Suomessa. Monien golfkenttien taloustilanne on huono, pelaajat vanhenevat ja uusia harrastajia ei saada riittävästi lajin pariin. Kun Korhonen itse aloitti golfin harrastamisen vuonna 2003, laji imi ihmisiä puoleensa ja green card -kursseille riitti tulijoita ilman suuria ponnisteluja.
Nyt kiinnostus golfia kohtaan on hiipunut huippuvuosista ja esimerkiksi Tarinassa panostetaan kovasti green card -kurssien ja edullisten aloituspakettien markkinointiin. Moni muu golfkenttä noudattaa samaa toimintamallia, mutta kursseille ei tunnu löytyvän riittävästi tulijoita.
Korhosen mukaan yksi syy lajin vaikeuksiin on se, että golfia vaivaa edelleen imago-ongelma: golfia pidetään edelleen elitistisenä.
“Lajin mielikuvaa pitää arkipäiväistää ja tehdä tästä kaikkien suomalaisten laji”, hän näkee.
Korhosen mukaan kenttien pitäisi myös tehdä enemmän yhteistyötä keskenään ja jakaa toimivia toimintamalleja toisilleen.
“Näillä aamuilla ja tällä kokemuksella tiedän, että aina löytyy joku, jolla on taustalla omaa agendaa.”
Korhosen näkemykset lajin haasteista eivät ole uusia. Ratkaisevaa onkin se, pystyykö hän löytämään oikeita keinoja ongelmien ratkaisemiseksi ja saako hän houkuteltua alan eri toimijat tekemään töitä yhdessä yhteisen päämäärän eteen.
Tehtävä kuulostaa helpommalta kuin se onkaan, sillä kenttä on hajanainen. Golfliittoon kuuluu noin 140 golfseuraa, eikä kaikkia voi aina miellyttää.
“Näillä aamuilla ja tällä kokemuksella tiedän, että aina löytyy joku, jolla on taustalla omaa agendaa”, hän sanoo.
Golfliittoa on viime vuosina parjattu monista asioista. Korhonen ei pelkää ottaa kritiikkiä vastaan, kunhan se annetaan rakentavassa hengessä. Hän uskoo, että peilaamalla omia näkemyksiä muiden vastaväitteisiin, asiat kehittyvät ja menevät eteenpäin.
“Aina tarvitaan inputia (palautetta). On erittäin hyvä, että sitä tulee ja että ollaan esillä. Jos näin ei olisi, oltaisiin Pohjois-Koreassa”, Korhonen sanoo.
Johdon mediakoulutuksissa yleensä korostetaan sitä, että ennen haastatteluun menemistä pitää miettiä pari kolme viestiä, jotka haluaa saada läpi tiedotusvälineessä ja toistaa niitä monta kertaa haastattelun aikana.
Ehkä finanssialan johtotehtävissä pitkään toiminutta Korhosta on valmennettu lehtihaastatteluja varten, sillä hän ottaa useaan otteeseen esille sen, että haluaa rakentaa luottamuksellisten suhteen golfalan eri toimijoiden välille ja korostaa myös eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä.
“Olen ollut mukana isoissa muutoksissa. Ne tapahtuvat aina ihminen ihmiselle. Uskon, että voin tuoda sellaista kokemusta liiton toimistolle”, Korhonen sanoo.
Golfliiton toiminnanjohtajana hän pitää aivan ensimmäisenä voittaa alaistensa luottamus puolelleen. Liiton toimistossa työskentelee laskentatavasta riippuen kymmenestä viiteentoista työntekijää.
“Haluan olla tiimipelaaja. Pitkäjänteinen työhyvinvointi syntyy vain siten, että ihmiset kokevat onnistuvansa työssään”, Korhonen sanoo.
Korhosen heikkous on se, että hänellä ei ole laajaa suhdeverkostoa Helsingissä. Hän tiedostaa, että verkoston rakentaminen eri sidosryhmiin, golfalan toimijoihin, poliitikkoihin, mediaan ja viranomaisiin on tärkeää ja tulee vaatimaan kovaa työtä.
“Todella tärkeänä pidän myös niitä, kenelle me olemme töissä eli golfseuroja ja kenttäyhtiöitä. Haluan päästä keskustelemaan heidän kanssaan ja aion olla itse aktiivinen”, hän toteaa.
Korhonen korostaa sitä, että johtajana hän haluaa antaa kunnian hyvin tehdystä työstä sille, kenelle se kuuluu. Silti hän sanoo, että ei epäröi toimia lajiliiton keulakuvana julkisuudessa ja erilaisissa tilaisuuksissa.
“Uusiin ihmisiin tutustuminen on minulle luontaista ja esiinnyn erittäin mielelläni. Minun roolini johtajana on käyttää puheenvuoroja ja avata ovia. Se on minulle mieluisaa”, Korhonen sanoo.
Juha Korhosen uran suurimmat saavutukset
Kun toimin Kuopion konttorinjohtajana Sampo-Leonian aikaan, olin mukana yhdistämässä ensimmäistä kertaa Suomessa vakuutusyhtiön ja pankin. Ei ollut mitään valmista mallia, miten pankki- ja vakuutustoiminta yhdistetään. Se oli mielenkiintoinen ja haastava yhtälö.
Olin käynnistämässä Tapiola-pankkia Itä-Suomeen. Rakensimme nollasta alueellisen pankin ja onnistuimme siinä hienosti.
Paikallisjohtajana toimiessani onnistuimme nostamaan tunnusluvuilla mitattuna Tapiola-ryhmän alueellamme keskitasosta valtakunnan ykköseksi. Organisaatio, jossa oli sekä työsuhteisia että yrittäjäpohjalta toimivia motivoitui mukaan vision ja tavoitteiden mukaiseen työhön.
Korhosen ensimmäinen työpäivä on elokuun ensimmäinen päivä, mutta hän on jo ehtinyt käydä Golfliiton toimistolla tulevia työkavereitaan tervehtimässä.
Elokuuhun asti Korhosella on aikaa lomailla ja pelata golfia. Yleensä hänelle kertyy noin 60 kierrosta kaudessa, mikä on johtotehtävissä toimivalle henkilölle kunnioitettava määrä.
Korhosen tasoitus on 10,2 ja hänet näkee yleensä golfkentällä aamuisin ystäviensä kanssa. “Hyvä pelikaveri, joka etsii aina muiden palloja. Pelaa tosissaan, mutta osaa myös nauraa itselleen”, eräs entinen kollega kuvailee Korhosta.
Korhosen perheen muut jäsenet eivät tällä hetkellä pelaa golfia. Toiveissa on, että diplomi-insinööriksi opiskeleva poika aloittaisi jossain vaiheessa golfin uudelleen.
“Hän pelasi ja kävi valmennuksessa. Teini-iällä se kuitenkin jäi, kun muut kaverit jäivät pois golfista. Ukkojen kanssa pelaaminen ei kiinnostanut”, Korhonen harmittelee.
Nyt Korhonen on erittäin iloinen siitä, että pääsee yhdistämään työn ja rakkaan harrastuksen. “Tämä oli ykköstavoitteeni. Olen unelmaduunissani”, Korhonen sanoo.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 7.7. ilmestyneessä GoGolf-lehdessä.
