Golfkentillä riittää töitä myös syksyllä – näin kentänhoitajat valmistautuvat talveen

Vaikka nurmi kasvaa syksyllä hitaasti, golfkentillä riittää kosolti töitä. Pääkenttämestari Tomi Laaksonen kertoo, miten GoGolfin kentillä varaudutaan nyt talveen, jotta kentät olisivat ensi kaudella mahdollisimman hyvässä iskussa.

Golfkenttien kunto tänä vuonna Etelä-Suomessa on jättänyt toivomisen varaa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että olosuhteet ovat olleet ruohon kasvattamisen kannalta monella tapaa epäsuotuisat.

Ketjureaktio lähti liikkeelle talvella, joka oli Mikkelin alapuolella golfkenttien kannalta lähes mahdoton. Lämpötilat sahasivat ja golfkenttien päälle pääsi syntymään monin paikoin paksu jääkerros, mikä tukahdutti ja tappoi nurmen.

Huhti-toukokuu oli puolestaan poikkeuksellisen kolea, minkä vuoksi kylvöjä ei päästy tekemään ajoissa – tai ainakaan onnistuneesti. Kun lämpötilat sitten kesällä kohosivat, ne nousivat yli hellerajan ja sateet kiersivät kentät kaukaa. Jälleen kerran kylvöjen kannata tilanne oli todella haastava.

GoGolfin pääkenttämestari Tomi Laaksonen kertoo, että kylvöjä tehtiin koko kauden ajan viheriöille, viheriön ympäristöön, väylille ja tiiauspaikoille.

”Esimerkiksi Vuosaaressa väylät kylvettiin kolmeen otteeseen”, Laaksonen sanoo.

Nyt katse on käännetty jo ensi vuoteen ja valmistautuminen talveen on golfkentillä jo täydessä vauhdissa.

Samaan aikaan kuitenkin halutaan, että kentät ovat pitkälle syksyyn pelattavassa kunnossa.

Kylvöjä tehdään myös syksyllä

Vaikka nyt eletään jo syyskuun loppua, kylvöjä tehdään edelleen – toki ensi vuotta silmällä pitäen. Tällä halutaan varmistaa se, että kentät olisivat tulevana kesänä mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Siinä missä kesällä kylvöjen onnistuminen on pitkälti kiinni veden riittävyydestä, syksyllä tehdyn kylvön onnistumiseen vaikuttaa eniten lämpö. Mikäli maa on liian kylmä, siemen ei lähde itämään.

”Kylvön onnistumisen kannalta maan optimilämpötila vaihtelee ruoholajin mukaan. Esimerkiksi Vuosaaressa käytössä olevalle natalle se on 18 astetta. Kesällä maa voi siis olla jopa liian lämmin kylvön onnistumista ajatellen”, Laaksonen sanoo.

Laaksosen mukaan kylvöjä tullaan tekemään tänä ja ensi vuonna niin kauan, että kaikilla pelin kannalta pelialueilla sadan prosentin viherpeittävyys.

Ilmastus parantaa kasvun edellyksiä

Kylvöjen lisäksi syksyllä tärkeässä roolissa on myös väylien, tiipaikkojen ja viheriöiden ilmastus. Väyliä ilmastetaan monella eri tavalla: holkittamalla, tapittamalla ja viiltämällä. Menetelmä valitaan käytössä olevien resurssien ja kentän olosuhteiden mukaan sekä kasvualustan kuidun määrän ja tiiveyden perusteella.

Mikäli kuitua on liikaa, valitaan holkitus. Holkituksessa kasvualustasta poistetaan sormenpään paksuinen papana ja sen mukana kuitua. Kun kuitua on sopivasti, kasvualusta läpäisee vettä hyvin ja ravinteiden otto on tehokasta.

”Holkitus tuo ilmaa kasvualustaan ja parantaa juurisyvyyttä, mikä taas parantaa kasvien talvehtimista”, Laaksonen sanoo.

Laaksosen mukaan syksyisin viheriöillä tehdään usein syväilmastuksia.

”Syväilmastuksessa mennään noin 30 sentin syvyyteen eli ilmastetaan koko kasvualusta. Tällä pidetään kanavat auki salaojakerrokseen, eikä vesi jää makaamaan kasvualustaan”, Laaksonen sanoo.

Ilmastuksen jälkeen vuorossa on usein kylvö ja hiekoitus.

Sen jälkeen toivotaan, että lämpötila on riittävän korkea, jotta siemen alkaisi itää ja kasvu pääsi alkamaan heti keväällä, kun lämpötilat nousevat sopivan korkeiksi.

---

---

Kasvinsuojelua tehdään lumihometta vastaan

Syyssateiden myötä kenttien riesaksi tulee myös erilaiset kasvitaudit. Yleisin Suomessa esiintyvä kasvitauti on lumihome, jota esiintyy olosuhteista riippuen läpi vuoden. Lumisina talvina toinen vitsaus on harmaalumihome. Kyseisen taudin vauriot tulevat näkyviin keväisin kentän tultua esiin paksun ja pitkään olleen lumipeitteen alta. Kyseistä kasvitautia esiintyy luonnollisesti enemmän Pohjois-Suomessa. 

Kyseisille taudeille alttein heinälaji on yksivuotinen kylänurmikka. Tästä syystä esimerkiksi GoGolfin kentillä kylvetään ja hoitotoimenpiteillä suositaan monivuotisia heinälajeja. Vuosaari Linksillä käytössä on kahta eri natalajiketta. Kurk Golfin, Peuramaa Golfin ja Hills by GoGolfin viheriöillä kasvatetaan rönsyrölliä. Natan ja rönsyröllin huono puoli on taas se, että ne elpyvät hitaasti, jos talvi on ollut vaikea. Tällöin kaikki uusi heinä tulee saada sinne kylvämällä, jolloin ollaan paljolti sään armoilla. 

Kentänhoito tekee omalta osaltaan työtä kasvitauteja vastaan. Viheriöt ruiskutetaan muutamaan otteeseen ennen talvea, kasville sopivasta ravinteiden määrästä pidetään huolta ja leikkureiden terät tulee olla terävät koko ajan. Syksyä kohti varsinkin viheriöiden leikkuukorkeutta nostetaan, jotta valon ja lämmön vähentyessä kasvilla olisi maksimaalinen määrä yhteyttävää lehtipinta-alaa. Tämä ei tarkoita, että viheriöiden pelattuvuus heikkenisi vaan jopa päinvastoin. Usein syksyä kohti nopeudet lisääntyvät, koska kasvin kasvunopeus on olematonta. Myös jyrääminen jatkuu läpi kauden ajan. 

---

---

Toiveissa otollinen talvi

Vaikka ruoho ei kasva syksyllä samaan tahtiin kuin kesällä, töitä golfkentillä siis riittää, kun niillä varaudutaan talveen. Muistetaan siis itsekin pitää omalta osaltamme huolta golfkenttien kunnosta paitsi paikkaamalla alastulojäljet myös korjaamalla divotit.

Näin helpotamme paitsi kentänhoitajien työtä myös varmistamme sen, että kentät olisivat mahdollisimman hyvässä kunnossa ensi kaudella.

Kaikkeen eivät parhaatkaan kentänhoitajat voi vaikuttaa.

Golfkentän talvehtimisen kannalta otollinen sää on sellainen, että maa olisi hieman roudassa ja lumipeite olisi suojaamassa heinää pakkasilta.

Maan ollessa roudassa kasvitautien esiintyminen on myös vähäisempää. Jos sulaan maahan sataa lumipeite, ei sekään ole katastrofi. Tällöin vain pitää toivoa, että syksyn viimeiset ruiskutukset ovat osuneet kohdilleen ja kevät tulisi ajallaan. Tällaisessa tapauksessa myös mahdolliset vesisateet menevät kasvualustasta läpi, jolloin jäätä ei pääse syntymään. 

”Huonoin mahdollinen tilanne oli viime talvi. Maa roudassa ja lämpötila sahaa edestakaisin. Tällöin vesi jää pelialueiden pinnalle muodostaen jääpeitteen. Viime talvena se teki sen vielä useaan otteeseen, joten jään poistojen ajankohta oli hankala ajoittaa ”, Laaksonen toteaa.

”Toivotaan siis, että tuleva talvi olisi säiden puolesta paljon viime talvea suotuisampi. No, huonompi se ei ainakaan enää voi olla.”