Analyysi: Golfin huono ilmapiiri johtuu osin salailun kulttuurista

Golfliitossa pakerretaan tällä viikolla todennäköisesti pitkää päivää, kun uutta budjettiesitystä raavitaan kasaan ensi vuodelle. Liittovaltuusto äänesti lauantaina jäsenmaksujen korotusta vastaan selvin numeroin 22–11. Sen vuoksi talousarvio joudutaan laatimaan osin uudelleen.

Golfliiton johtohahmoja budjettiesityksen kaatuminen tietysti kismitti.

Liittovaltuuston kokouksessa ennen äänestystä hallituksen puheenjohtaja Timo Laitinen laittoi itsensä likoon sanomalla, että mikäli budjettiesitys ei mene läpi, hän kokee sen arvovaltatappiona.

Puheenvuoro ei auttanut. Takkiin tuli ja hallitus joutuu hakemaan 300 000 euron säästöjä ensi vuoden budjettiin.

Toiminnanjohtaja Petri Peltoniemi puolestaan harmitteli päätöksen jälkeen, että tämä tarkoittaa sitä, että ”säästöt tulevat näkymään ensi vuodelle jo valmistelluissa ja suunnitelluissa toimissa”.

* * *

Aiemmin syksyllä liitto oli tunnustellut eri alueiden kokouksessa jopa kahdeksan euron korotusta. Se ei saanut vastakaikua, mikä ei ole yllätys tässä taloudellisessa tilanteessa.

Noin 25 prosentin korotuksen esittäminen vaikutti lähinnä siltä, että sen avulla haluttiin raivata tietä kahden euron korotukselle.

Mistä sitten johtuu se, että verrattain pieni kahden euron korotus ei saanut liittovaltuutettujen hyväksyntää. No ainakin siitä, että monet golfseurat ja golfarit ovat olleet perin tyytymättömiä jäsenmaksun tarjoamaan vastineeseen ja siihen, mihin golfarien yhteiset rahat menevät.

Kyse ei siis ole pelkästään kahdesta eurosta, vaan moni kokee, että 30 euron jäsenmaksusta liian suuri osa menee Golfliiton hallinnon pyörittämiseen (sama ongelma on myös monessa muussa lajiliitossa).

Liiton henkilökunnan kova palkkataso puhuttaa ja johdon matkustelu herättää vastustusta.

Rahankäytöstä viestiminen on puutteellista, mikä johtaa epäilyksiin siitä, käytetäänkö rahaa järkevästi. Huolestuttavaa on se, että rahankäyttö ei avaudu riittävän tarkasti edes liittovaltuutetuille, jotka budjetista päättävät.

Moni heistä kritisoi liiton johtoa siitä, että budjettiesityksessä kerrotaan summat liian yleisellä tasolla.

* * *

Tavallisille golfareille liitto ei viesti taloudenpidostaan senkään vertaa — ainakaan etukäteen.

Esimerkiksi budjettiesitys lähetettiin liittovaltuutetuille luottamuksellisena. Puheenjohtaja Laitinen perusteli tätä sillä, että se on hyvän hallintotavan mukaista.

Itse en keksi, miksi päätöksentekoon menevä budjettiesityksen pitäisi olla luottamuksellinen sen jälkeen, kun liittovaltuutetut ovat saaneet sen käsiinsä. On selvää, että 131 jäsenseuran puhumattakaan noin 145 000 golfarin keskuudessa yksimielisiä päätöksiä on mahdotonta tehdä, mutta avoimuus voittaa siitäkin huolimatta salamyhkäisyyden, joka vain heittää epäilyksen varjoja liiton ylle.

Sitä paitsi hyvän hallintotavan mukaista ei ole tiedon pimittäminen vaan sen jakaminen. Näin todetaan liikuntajärjestöjen hyvän hallinnon ohjeissa:

Hyvän hallinnon keskeisiä piirteitä ovat lajiliiton toiminnan läpinäkyvyys, asiallinen ja oikea-aikainen tiedottaminen, toiminnan tavoitteiden ja päämäärien täsmentäminen ja toiminnan riittävä raportointi ja ennakointi.

* * *

Budjettiesityksen vuotaminen GoGolfille ennen liittovaltuuston kokousta sai Timo Laitisen harmistumaan ja myös liittovaltuuston puheenjohtaja Harri Kainulainen harmitteli asiaa Golfpisteen haastattelussa.

GoGolfin tietojen mukaan sekä Laitinen että Kainulainen olivat liittovaltuuston kokouksessa päivitelleet golfin huonoa ilmapiiriä. Syytä siihen voi hakea huonosta viestinnästä. Näin siitä varoitetaan hyvän hallinnon ohjeissa:

Tiedon jakaminen niille, joille sillä on merkitystä, on perusasia. Hyvää hallintoa on se, että henkilöstö, jäsenet, sidosryhmät tietävät, mitä lajiliitto yrittää toiminnallaan saavuttaa ja miksi ja mikä kunkin rooli on siinä. Huolellista viestintää ei ole koskaan liikaa. Ajattelemattomasti hoidettu tai hoitamatta jätetty viestintä aiheuttavat mainetta heikentäviä huhuja sekä vähentävät ryhmähenkeä ja halua osallistua lajiliiton toimintaan.

* * *

Näin on Golfliitossa päässyt käymään. Salailun kulttuuri on heikentänyt golfarien yhteishenkeä. Liikkeellä on paljon huhuja ja liiton ympärillä oleva ilma tunkkaista. Sen puhdistamiseen pitää nyt paneutua tarmolla.

Golfliitolla on ollut päällä jo pitkään jatkunut viestinnällinen kriisitilanne, jonka laukaiseminen vaatii siilipuolustuksen sijaan avoimuutta ja uusia läpinäkyviä toimintatapoja.

Juopa Golfliiton ja rivipelaajien välillä näyttää kasvaneen niin suureksi, että ensiapuna liiton pitäisi purkaa budjettinsa atomeiksi ja jakaa se omilla sivuillaan, jotta ei ainoastaan liittovaltuutetuille vaan myös jäsenistölle avautuisi käytännön tasolla se, mihin golfarien yhteiset rahat menevät.

Mikäli lukujen tarkastelu kestää päivänvalon, ilmapiirin puhdistuminen voi alkaa jo siitä. Jos taas rahaa käytetään typerästi, pyydetään anteeksi, tehdään tarvittavat muutokset ja viestitään asiat kentälle avoimesti.

Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä.