Hyppää pääsisältöön
Major-voittaja David Grahamin ja kenttäarkkitehti Gary Panksin suunnittelema Greyhawk Golf Clubin Talon-kenttä ei päästä pelaajaa helpolla, sillä väylät ovat pitkiä ja kapeita.
Kenttä

Aavikkogolfin Mekka

Phoenixin metropolialueella on enemmän golfkenttiä kuin Suomessa. Teimme matkan aavikkogolfin pyhälle maalle.

Lännenelokuvalle tunnusomaisia maisemia: vuoria, aavikkoa, kiviröykkiöitä ja kaktuksia. Vaalean hiekan ja vihreän ruohon sekä karun maaston ja loistavasti viimeisteltyjen golfkenttien vahvoja kontrasteja. Ainutlaatuista valoa ja armoton aurinko. Erinomaista palvelua Amerikan malliin. 

Tätä kaikkea tarjoaa Phoenix, joka tunnetaan aavikkogolfin pyhiinvaelluskohteena ja yhtenä Yhdysvaltain parhaista kaupungeista asua, jos sattuu harrastamaan golfia.

Phoenixin metropolialueeseen kuuluva Scottsdale on hyvä vaihtoehto Arizonaan suuntautuvan golfmatkan tukikohdaksi. Golfkenttien suhteen valinnanvaraa riittää, sillä suurin piirtein Pohjanmaan kokoisella alueella sijaitsee lähes 200 golfkenttää.

Reissun aikana vierailimme niistä neljällä: Kierland, Troon North, Greyhawk ja TPC Scottsdale. Kattaus oli hyvä, mutta paljon jäi koettavaa.

Leppoisa Kierland

GG-1_20-Kierland.jpg

Kierlandin väylät kulkevat kuin kourussa.
Kierlandin väylät kulkevat kuin kourussa.
Janne Tanninen

Kierland kuuluu Golf Advisorin mukaan kymmenen parhaan julkisen kentän joukkoon Phoenixin alueella. Golf Digest -lehti puolestaan arvioi sen yhdeksi yhdeksästä Most Cheerful to Play -kentistä Yhdysvalloissa. Kierlandissä on kolme yhdeksän reiän kenttää, joista tutustuimme tarkemmin Mesquiteen ja Acaciaan.

Pitkän pelitauon jälkeen Kierland sopi hyvin ruosteiden karistamiseen svingistä, sillä sen väylät ovat rännimäisiä. Eli vaikka avauslyönti osuisi vähän vinoon, pallo valui usein kourun pohjalle ja peliä pystyi jatkamaan lyhyeksi leikatulta alueelta.

Ei myöskään haittaa, vaikka Kierlandia ei olisi aiemmin pelannut, sillä layout on selkeä ja viheriöt suuret mutta nopeat. Vettä kentällä on vain vähän, mutta hiekkaesteitä sitäkin enemmän. Ei mikään yllättävä juttu, aavikolla kun ollaan.

Upea Monument

GG-1_20-Scottsdale-Monument.jpg

Troon Northin Monument-kenttä on upea kenttä. Vuoret luovat väylälle huikean taustan.
Troon Northin Monument-kenttä on upea kenttä. Vuoret luovat väylälle huikean taustan.
Troon North

Troon Northin Monument osoittautui visuaalisesti hienoimmaksi kentäksi, jolla olen ikinä pelannut. Kenttä on rakennettu keskelle Sonoran autiomaata, ja karut maisemat, kivenlohkareet ja näiden välissä kiemurtelevat väylät tekevät paikasta erittäin näyttävän. Kenttää kiertäessä voi melkein kuvitella lännenelokuvien roistojen väijyvän kivenlohkareiden takana.

Kierroksen aikana meille sattui Arizonan standardeilla poikkeuksellisen kylmä ilma. Lämpöä oli reilusti alle kymmenen astetta, ja Santa Anan puhurimaiset tuulet tekivät aamun aloituksesta vaikean.

Muuten saimme matkallamme pelata shortseissa, sillä melko kylmistä öistä huolimatta lämpötila kipusi päivisin lähelle hellerajaa.

Kenttä on haastava. Väylät on suunniteltu siten, että tiiauspaikkojen ja väylien välissä kasvaa kaktuksia ja aavikkokasvillisuutta. Se luo tunteen, että väylillä ei ole juurikaan tilaa. Tämä on kuitenkin osittain visuaalista harhaa.

Vaikka väylille pääsemiseksi usein vaaditaankin pitkä avaus, on siellä enemmän tilaa kuin avauspaikat antavat ymmärtää. Väylien ulkopuolelle suuntautuvat lyönnit ovat lähes automaattisesti poissa pelissä, sillä palloja ei tiheästä kasvillisuudesta löydä.

Mickelsonin Greyhawk

GG-1_20-Scottsdale-Raptor-(1).jpg

Troon Northin Monument-kenttä on upea kenttä. Vuoret luovat väylälle huikean taustan.
Troon Northin Monument-kenttä on upea kenttä. Vuoret luovat väylälle huikean taustan.
Greyhawk

Greyhawkin Raptor-kenttä on isännöinyt PGA Touriin kuuluuvaa Frys.com Openia useaan otteeseen. Me pelasimme kuitenkin Talonin, joka muistuttaa hyvin paljon TPC Scottsdalen Champions-kenttää, jonka pelasimme myös matkan aikana.

Talon on tosin hieman kapeampi ja pidempi kuin Champions. Pitkillä par 4:llä bogey on hyvä tulos.

Erästä väylää kutsutaan Deceptioniksi. Suomeksi nimi tarkoittaa harhautusta, ja se kuvastaa koko kenttää hyvin. Avauspaikat ovat kuin pieniä saarekkeita, joilta lyödään aavikkokasvillisuuden yli väylälle. Väylistä näkee tiiauspaikoilta vain pienen osan, mikä luo ylimääräistä jännitystä avauksiin. 

Mainittakoon vielä, että Phil Mickelson on pitkään ollut klubin ystävä ja suurlähettiläs. 

Mickelsonilla on siteitä osavaltioon, sillä hän opiskeli Arizona State -yliopistossa, josta hän valmistui vuonna 1992 pääaineenaan psykologia.

Kierroksen jälkeen palkitsemme itsemme Mickelson nimeä kantavassa ravintolassa amerikkalaiseen tapaan jättimäisillä ruoka-annoksilla. Greyhawkin pukuhuoneesta löytyy muuten myös Tiger Woodsin mukaan nimetty vaatekaappi. Liekö syynä Mickelsonin kiero huumorintaju vaiko sattuma, mutta Tigerin kaapin numero on 69.

Televisiosta tuttu TPC Scottsdale

GG-1_20-Scottsdale-TPC-Scottsdale.jpg

Greyhawkin Raptor-kenttä on Tom Fazion suunnittelema.
Greyhawkin Raptor-kenttä on Tom Fazion suunnittelema.
Getty Images

TPC Scottsdale on kahden 18-reikäisen kentän keskus. TPC on lyhenne sanoista Tournament Players Club, joka on ketju PGA Tourin operoimia korkealaatuisia kenttiä.

Suurelle yleisölle TPC Scottsdale on tunnettu Stadium-kentästään, jolla pelataan vuosittain tammi-helmikuun vaihteessa The Waste Management Phoenix Open. Kisa on yksi PGA Tourin tunnetuimmista, jota seuraa päivittäin yli 100 000 katsojaa.

Katsojista viidesosa ahtautuu 16. reiän ympärille rakennettuun katsomoon, jossa olut vaahtoaa eikä mökä hiljene edes silloin, kun pelaajat lyövät palloa tällä lyhyellä par 3:lla. Meteli ei kuitenkaan tunnu pelaajia häiritsevän, vaan he osaavat ottaa katsojien ilakoinnin oikealla tavalla.

Kun vierailimme kentällä loka-marraskuun vaihteessa, kilpailun valmistelut olivat jo täydessä käynnissä. Ison tapahtuman rakentaminen kestää kauan. Stadium-kentän sijaan pelasimme kuitenkin Champions-kentän, jota mainostetaan täydelliseksi kokemukseksi aavikkogolfia.

Kenttä on melko vaikea, ja usealla par 4:lla on jopa onnistuneen avauksen jälkeen haastavaa päästä griinille kakkoslyönnillä.

Tiiauspaikkojen ja väylien välissä on usein aavikkokaistaleita, jotka on otettava pelissä huomioon. Vaikka kaistaleet ovat melko avoimia, kova hiekka tekee lyönnistä haastavan, joten niitä haluaa välttää.

Näin pääset perille

Phoenixiin ei kannata matkustaa pitkäksi viikonlopuksi, sillä matka on pitkä. Paikalle voi päätyä montaa reittiä pitkin, mutta itse valitsin lennon Chicagon kautta. Matkaan meni vaihtoineen noin 15 tuntia. Phoenixin Sky Harbour -kentältä Scottsdalen-tukikohtaamme oli onneksi enää vain parikymmentä minuuttia matkaa.

Desert Rule tuo turvallisuutta

Yhteistä aavikkokentille on ns. ”desert rule”. Sen mukaan aavikolta ei tarvitse pelata, vaan sieltä voi vapautua rankkarilla, kuten estealueelta.

Pallon voi toki aavikolta pelata, mutta siellä vaanivat vaarat kannattaa tiedostaa ennen lyöntiä. Näihin kuuluvat piikikkäät kaktukset sekä myrkylliset kalkkarokäärmeet, skorpionit ja hämähäkit.

Jokaisella kentällä startterit varoittivat lähdössä, ettei palloa kannata mennä hakemaan puskista. Jos ylipäätään aikoo mennä aavikolle etsimään palloa, mukaan kannattaa ottaa maila, jolla voi tarvittaessa puolustautua inhottavilta otuksilta.

Urheilukaupunki

Phoenix on todellinen urheilukaupunki. Koripallojoukkue Phoenix Suns pelaa NBA:ssa, Arizona Cardinals kuuluu jenkkifutiksen NFL:ään ja Arizona Diamondbacks on vuoden 2001 MLB-mestari.

Suomalaisia kiinnostaa tietenkin eniten NHL-seura Arizona Coyotes, jonka pelin kävimme matkan aikana katsomassa. Runkosarjaottelu oli vähän väsynyt, eikä jäähalli ollut loppuunmyyty. Kentällä nähtiin suomalaista väriä, kun maalivahti Antti Raannan Coyotes kohtasi Jesperi Kotkaniemen, Joel Armian ja Artturi Lehkosen Montreal Canadiensin.

Patikointia vuorilla

GG-1_20-Scottsdale-Pinnacle-Peak.jpg

Pinnacle Peakille patikoidessa avautuu näkymä Estanca Golf Clubille.
Pinnacle Peakille patikoidessa avautuu näkymä Estanca Golf Clubille.
Janne Tanninen

Pinnacle Peak Trail on suosittu kävelyreitti lähellä Scottsdalea. Edestakaisin matkaa kertyy 6,5 kilometriä ja korkein kohta on noin 300 metrissä. Reitillä tuli vastaan kosolti sunnuntaikävelijöitä.

Yhdessä vaiheessa huomiomme kiinnittyi golfkenttään, joka osoittautui Estanca Golf Clubiksi. Kalliille yksityisklubille pääsee pelaamaan vain jäsenen kutsumana, joten kenttä jäi meiltä tällä kertaa kiertämättä.

Paljonko golf maksaa?

Golf ei ole Scottsdalessa halpaa ajanvietettä, sillä maksoimme green feestä keskimäärin 150 dollaria. Toisaalta panostimme määrän sijasta laatuun, emmekä pelanneet joka päivä.

Yhdysvalloissa ajankohta vaikuttaa jonkin verran hintatasoon. Esimerkiksi Arizonassa on edullista pelata kesällä, koska monen mielestä tuolloin on liian kuumaa. Myös kellonaika vaikuttaa pelaamisen hintaan. Kun starttaa kierrokselle iltapäivällä, säästää jonkin verran dynaamisen hinnoittelun ansiosta. Yleiseen hintatasoon verrattuna ruokaileminen golfklubilla on kuitenkin verrattain edullista.
 

JANNE TANNINEN

GoGolf suosittelee