Vuosaaressa valitetaan liian nopeista greeneista: Hippu näytti miten golfia pelataan

Vuosaari Golfin pinnat ovat kovana. Links-henkisellä kentällä pelataan kesäkuun alun helteissa pomputtelugolfia ja viheriöillä saa olla tarkkana. Jäsenet ovat valittaneet greenien olevan jo liian nopeat.

Oletko aina halunnut pelata nopeilla viheriöillä? Jos vastaus on kyllä, kannattaa suunnata Vuosaareen. Jyrä on laulanut ja ruohopinta on leikattu todella alas. Lopputulos on äärimmäisen nopeat pinnat, jossa parhaatkin puttajaat laitetaan kovaan testiin. 

Pääsin pelaamaan kierroksen näillä viheriöillä yhdessä lapsitähtenä tunnetun Albert ”Hippu” Eckhardtin, Peter Erofejeffin ja paikallisen juniorin Nicholas Heifeldtin kanssa. Viheriöiden pinnat säväyttivät heti alussa, mutta mitä pidemmälle kierros eteni, tajusi vasta niiden todellisen nopeuden. 

”Caddiemaster sanoi, että kannattaa olla varovainen viheriöillä. Vähän naureskelin, että niin varmaan. Nämä ovat kuitenkin todennäköisesti hulluimmat nopeudet yhdistettynä kallistuksiin joissa olen koskaan pelannut. Ihan kuin US Open Chambers Bayssa”, Hippu luonnehti. 

Chambers Bayn US Openissa viheriöt olivat väriltään jossain ruskean ja vihreän välimaastossa, kivikovat ja äärimmäisen vaikeat putata. Sitä oli myös Vuosaaressa. Yläpuolelle joutuminen väärässä paikassa tarkoitti automaattisesti sitä, ettei palloa ollut mahdollista pysäyttää reiän viereen. 

Ryhmässämme oli kuitenkin neljä ainakin omasta mielestään kohtalaisen hyvää puttaajaa, mutta jopa viidestä metristä monessa tapauksessa pallon saaminen kahdella reikään vaati suurta mielikuvitusta. Kallistuksien oivaltaminen ja pallon kuljettaminen erinäisiä reittejä pitkin kohti reikää oli hyvälle pelaajalle todella antoisaa – joskin vaikeaa! 

”Ihan ymmärrettävää, että vähän heikommat pelaajat ilman kovin hyvää puttitouchia eivät ole kovin innoissaan näistä. Hyvälle pelaajalle tämä on kuitenkin ihan huikea haaste”, Hippu jatkoi. 

Itse mestarille viheriöt eivät kuitenkaan pärjänneet. Siitä kuitenkin lisää vasta hetken kuluttua. Toimitusjohtaja Harri Mankki on joutunut pieneen prässiin liian nopeiden viheriöiden takia. 

”Harvemmin se palaute tulee näin päin, että greenit ovat liian nopeat. Meillä on uusi jyrä, ja se on sen verran kevyt, että sitä on pitänyt rullauttaa vähän useampaan otteeseen viheriöiden läpi. Se on aiheuttanut tämän nopeuden ja palautetta tosiaan on tullut. Tarkoitus ei ole pitää niitä näin nopeana jatkuvasti”, Mankki kertoo. 

Vahinko ei kuitenkaan ole kyseessä, vaan viheriöt on tarkoitus pitää jatkossakin nopeana. Ei kuitenkaan ehkä ihan näin nopeana. 

”Kyllä se oli tiedossa, että niistä tulee nopeat kun kolme kertaa jyrättiin. Eilen ne olivat stimpillä noin 11,5 jalkaa ja paikoittain varmaan vielä enemmän. Tarkoitus on pitää ne jossain kymmenen jalan hujakoilla, Mankki kertoo. 

Lipunpaikat ovat lopulta se tekijä mikä määrittää onko viheriöt jo turhan nopeat. Eilen seniorikisa starttasi iltapäivällä samoille lipunpaikoille missä me pelasimme. Toimitusjohtaja odotti palautetta pelonsekaisin tuntein. Pari lippua oli vähään kyseenalaisessa paikassa nopeuksiin nähden. Toivottavasti seniorit osasivat kuitenkin arvostaa lajin vaikeutta ja pallon sijoittelukyvyn merkitystä. 

”Vähän pelottaa jo valmiiksi, sillä meillä lähti juuri senioreiden kisa käyntiin. Saa nähdä minkälaista palautetta on luvassa”, Mankki huokaili. 

Hippu pelasi täysin virheetöntä golfia – taito on yhä olemassa! 

Albert Echardtin paluu kisakentille lonkkaleikkauksen jälkeen on ollut vaikea. Mies tietää kuitenkin edelleen oman tasonsa ja yrittää kaivaa peliä toimimaan myös kisoissa. Edellinen kisa Sarfvikissa päättyi karsiutumiseen lyönnillä. 

Golf on jännä laji, jossa tulokset eivät aina vastaa taitotasoa. Hipun polku juniorivuosien jälkeen on ollut vaikea, eikä aikuisiällä saavutukset ole olleet mitään odotusarvoja vastaavaa. Loukkaantumiset veivät parhaan terän ja lopulta Hippu päätyi lonkkaleikkaukseen vain 23-vuotiaana. 

Nyt 25-vuotias espoolainen saa pelata golfia ilman kipuja, joka antaa ylipäänsä mahdollisuuden kehittyä ja saada tuloksia aikaan. En ollut pelannut Hipun kanssa muutamaan vuoteen ja odotukset ”entisen lupauksen” peliä kohtaan olivat kohtalaisen alhaalla. 

Mitä vielä. Hippu paukutti pari komeaa, suoraa ja ennen kaikkea irtonaista draivia alkuun ja homma näytti helpolta. Se ei näyttänyt vain hyvältä, vaan alleviivaan sen näyttäneen todella helpolta ja luonnolliselta. 

Hippu teki mitä halusi, muut ryhmässä tekivät mitä osasivat. Pienet rahapelit oli ehkä jälkeenpäin ajateltuna huono idea, toisaalta kuka olisi arvannut, että näin kovilla pinnoilla kaveri painaa seitsemän birdietä yhdeksän reiän jaksoon! 

”Kyllä se peli on siellä. Nyt olen pystynyt jo yksittäisinä päivinä väläyttämään. Tasaisuutta se kaipaa vielä, mutta oikeaan suuntaan ollaan selvästi menossa. Kyllä tuo oli jo aika virheetöntä suorittamista”, Hippu kertoi tyytyväisenä automatkalla Tapiolaan. 

Kun kroppa on kunnossa, taitotaso edelleen maailman kärkeä, enää vaaditaan itseluottamusta. Myös tekniikka on mennyt leikkauksen jälkeen parempaan suuntaan. 

”Junnuna ja pari vuotta sitten joutui aika paljon kompensoimaan ja varomaan kipujen takia. Nyt pystyn lyömään ihan eri tavalla pallosta läpi. Siellä irtosi jo pari aika nasevaa pommia tänään”, draivilla pientä fadea irrottanut Hippu kertoo. 

Draivit olivat fadea tai suoria, raudat suoria tai napsun drawn puolella. Pituus on Hipulle nykyään vahvuus. Pallo irtosi todella kevyesti ja äärimmäisen kauas. Isoissa kisoissa Hippua tuskin kuitenkaan nähdään tänä kesänä. 

”En meinaa lähteä parin kisan takia pelailemaan Nordic Leaguen kisoja. Seuraavaksi pelataan Nokialla. Tärkeintä on löytää itseluottamusta takaisin ja kehittää peliä kohti tulevaisuutta. Ei tässä mikään kiire ole”, Hippu pohtii fiksusti. 

Eiliseen peliin ei olisi kovin moni maailmassa pystynyt vastaamaan. Sen Hippu tietää itsekin. 

”Olihan siinä putteri toki aika kuumana, laitoin käytännössä pari tuntia jokaisen putin sisään”, hän päättää. 

Tästä kaverista kuullaan vielä! Vaikka en välttämättä itsekään uskonut siihen, ennen kuin näin sen omilla silmillä. Kierrostulos täysin hulluilla viheriöillä oli lopulta 66 lyöntiä eli kuusi alle parin.