Ensiluokkainen leikkuujälki viheriöillä ja väylillä rakentuu ammattitaitoiseen henkilökuntaan, laadukkaisiin koneisiin, sekä terävien ja tarkasti säädettyjen kelaleikkurien toimintaan jokaisella leikkuukerralla.
Väylien ja etenkin viheriöiden kunnosta pelaajat ensisijaisesti luovat käsityksensä kentän pelattavuudesta ja kunnosta.
Toro -kentänhoitokoneita maahantuovan Hako Ground & Garden Oy:n ja GoGolf Operationsin yhteisessä kentänhoidon toimenpiteitä käsittelevässä artikkelisarjassa käsitellään sen neljännessä osassa viheriöiden ja väylien leikkuita, niissä käytettäviä koneita sekä huoltotoimenpiteitä.
Korkeatasoinen leikkuujälki edellyttää laadukkaita koneita sekä teräviä, tarkasti säädettyjä kelaleikkurin teriä yhdistettynä kentän ja kasvuolosuhteiden tuntemukseen.
Tomi Laaksonen ja Juuso Rajasvuo työskentelevät ja konsultoivat kauden aikana lukuisilla GoGolfin omilla ja asiakaskentillä ympäri Suomen.
Teemu Tyry
"Viheriöt edustavat vain muutamaa prosenttia hoidettavasta pinta-alasta, mutta viheriöalueet vievät keskimäärin jopa neljänneksen kentänhoitoon käytetystä työajasta. Kun mukaan otetaan kaikki lyhyeksi leikatut alueet, lähes 70% työajasta käytetään näiden alueiden hoitoon", painottaa GoGolf Operationsin tekninen johtaja Juuso Rajasvuo.
Viikottaisten leikkuukertojen määrä vaihtelee suuresti riippuen mm. pelialueesta, kasvuun vaikuttaineista ravinteista ja kasvunsääteistä.
"Kesällä viheriöt leikataan pääsääntöisesti 6-7 kertaa viikossa. Väylät, lyöntipaikat ja esiviheriöt ajetaan 2-3 kertaa viikkoa kohden. Karhekot leikataan keskimäärin noin viikon välein", määrittää alalla jo parikymmentä vuotta työskennellyt Rajasvuo.
Leikkuiden tiheyteen vaikuttaa moni seikka, kuten kentillä muut hoitotoimenpiteet. Liiallinen lannoitus voi lisätä leikkuutarvetta, ja hiekoitus terien kulumista. Ilmastuksen jälkeen hieman pehmeämmälle viheriölle muodostuu herkemmin painumia renkaista. Tällöin voidaan harkita muun muassa renkaattoman singel-leikkurin käyttöä hetken aikaa.
GoGolf Operations hoitaa ja remontoi paitsi GoGolfin omia kenttiä ja harjoitusalueita, myös lukuisien kenttiä hallinoivien asiakkaiden viheralueita. Kaikissa hoitotoimenpiteissä käytössä ovat maailmalla ja Suomessa markkinajohtajan, golfalalla kehitystyössä suunnannäyttäjänä olevan Toron koneet.
"Hyvä leikkuujälki on usean osatekijän summa. Suurimpia vaikuttavia tekijöitä väylillä ja viheriöillä käytettävissa kelaleikkureissa on leikkuukelan ja vastaterän terävyys, sekä niiden välisen välyksen säätö, leikkuukorkeuden säätö, sekä kelan pyörimisnopeus suhteessa ajonopeuteen", Rajasvuo kertoo.
Eri leikkuukorkeuksissa käytetään myös muun muassa erilaisia keloja, niiden halkaisija ja lehtien määrä muuttuu hieman leikkuukorkeuden vaihtuessa. Myös vastaterän paksuus ja pituus voi muuttua leikkuukorkeuden ja toivotun leikkuun aggressiivisuuden myötä.
Oheisella videolla Juuso Rajasvuo ja GoGolf Operationsin pääkenttämestari Tomi Laaksonen kertovat Toro-kelaleikkurien ominaisuuksista, sekä työskentelytavoistaan.
Kentänhoitajalta edellytetään koneen käytössä monipuolista osaamista ja pelisilmää
Rajasvuo nostaa ammattitaitoisen kentänhoidon mittareiksi tässä yhteydessä laitteiden lisäksi niiden asiantuntevan säätämisen ja käsittelyn sekä pelisilmän kentällä työskennellesssä.
"Mikäli heinä on päässyt toivottua pidemmäksi leikkuiden välillä, osaa ammattilainen sovittaa tilanteeseen sopivan ajonopeuden, ja näin antaa koneelle tarpeeksi aikaa leikata heinää. Huonommin kasvaneita ja kuluneita alueita ei välttämättä ole syytä leikata jokaisella leikkuukierroksella, koneen käännökset voi tehdä alueilla jotka kestävät rasitusta paremmin."
"Osaava kentänhoitaja kykenee toimimaan myös joustavasti pelaajien seassa, lukemaan peliä, sekä kentälle mahdollisesti syntyviä rakoja, joissa toimia pelaajia häiritsemättä", hän tietää omasta pitkäaikaisesta kokemuksesta.
Sähkömoottoreista voimansa saavat kelaleikkurit takaavat Toro Greenmaster 3420 Triplexin leikkuujäljen ensiluokkaisen tarkkuuden.
Kelaleikkureiden terähuollon taso pitää ruohon terveenä ja elinvoimaisena
Leikkuuyksiköiden säätäminen, huolto ja teroitus edustavat todella merkityksellistä roolia kentänhoidossa. Terävät ja oikein säädetyt terät ovat edellytys hyvä- ja tasalaatuiselle pelipinnalle.Terän hyvä kunto ja kohdallaan olevat säädöt auttavat myös kasvia pysymään terveenä ja elinvoimaisena.
"Tylsillä terillä leikattu nurmi ei ole oikeastaan leikattu, vaan "irti nirhattu". Epätasainen ja revitty leikkuupinta on alttiimpi kasvitaudeille ja kuivumiselle ,sekä aiheuttaa stressiä kasville", Rajasvuo pelkistää ongelmaa.
Teroitus vaatii kentiltä vankkaa ammattitaitoa, aikaa ja isoja investointeja teroituskoneisiin. GoGolf Operations tarjoaa kentänhoitotoimenpiteiden urakoinnin lisäksi leikkuuyksiköiden teroitus ja huoltopalveluita.
"Tarjoamme asikkaillemme leikkuuyksiköiden teroitus- ja huoltopalveluita. Talvi on otollista aikaa myös leikkuuyksiköiden teroituksen ulkoistamiselle", Juuso Rajasvuo markkinoi.
GoGolf Operationsin palvelukokokonaisuus mahdollistaa asiakkaille räätälöityjen perusteellisten terähuoltojen tekemisen yhdistettynä muihin kelaleikkureihin yksiköihin tehtäviin tarkastuksiin ja toimenpiteisiin.
Onko sinulla kysymyksiä kentänhoitoon liittyvissä asioissa? Haluasitko lisätietoa Toro-koneista tai yhteistyömalleista jollaisia Hako Oy rakentaa kenttien kanssa? Lisätietoja: Juuso@gogolf.fi petri.aaltonen@hako.fi
Kentänhoidon toimenpiteet artikkelisarjassa on aiemmin julkaistu:
GoGolf Operationsin pääkenttämestari Tomi Laaksonen kertoo videolla, miksi Toron kentänhoitokoneilla tehty syväilmastus on yksi merkityksellisimmistä hoitotoimenpiteistä.
Kentänhoito koskettaa kaikkia golfia harrastavia ja alalla toimivia. Viimeisten 20 vuoden aikana työskentelymenetelmät ja kentänhoidossa käytettävät koneet sekä muut tuotteet ovat kehittyneet valtavasti. Hoitotaso sekä pelaajien odotukset kentän kuntoon liittyen nousevat samaan tahtiin, muodostaen merkittävän yhtälön golfkeskusten palveluiden tasossa sekä keskinäisessä kilpailussa asiakkaista.
Maailman johtava kentänhoitolaitteiden valmistaja Toro, sen maahantuoja Hako Ground & Garden ja GoGolf Operations tekevät tiivistä yhteistyötä parantaakseen kentänhoidon tasoa ja lajin parissa toimivien tietoisuutta siitä, miten kenttiä nyt ja tulevaisuudessa hoidetaan.
Artikkelisarjan kolmannessa osassa GoGolfin pääkenttämestari Tomi Laaksonen kertoo, miten syväilmastuksen avulla kasvualusta pidetään elinvoimaisena.
Tomi Laaksonen ottamassa näytepalaa Hills by GoGoflin kentällä Vihdin Jokikunnassa
GoGolf
Laaksonen johtaa operatiivisella tasolla GoGolfin omien ja asiaskenttien hoitotoimenpiteitä ja urakointeja yhdessä teknisen johtajan Juuso Rajasvuon kanssa.
Kasvualustan hyvinvointi tavoitteena
"Syväilmastuksia tehdään, jotta kasvualustan veden läpäisevyys, mikrobitoiminta ja ravinteiden otto pysyvät hyvinä. Liian tiivis ja märkä kasvualusta on luonnollisesti anaerobinen, joka heikentää juurten kasvua ja lisää kasvitautien määrää. Ravinteiden otto heikentyy. Tästä syystä ravinteita joudutaan antamaan useammin. Niille viheriöille joille syväilmastuksia tehdään liian harvoin, kasvualustaan syntyy kerroksia, jotka eivät edistä kasvin hyvinvointia", Laaksonen tiivistää haasteen.
Syväilmastuksia tehdään tarvittaessa jopa 40 sentin syyvydelle
GoGolf Operations
Syväilmastuksen aikatauluttaminen ja hoitokertojen määrästä päättäminen kauden aikana ovat oleellisia ammattitaidon, mutta myös resurssien mittareita.
"Suomessa kentät on rakennettu keskenään hyvinkin poikkeavista materiaaleista, joka vaikeuttaa yksittäisen helpon ohjeen antamista. Ilmastuksen tiheys riippuu kasvualustan ominaisuuksista, heinälajista, kuidun määrästä, kulutuksesta ja resursseista."
"Melkoinen osa kentistä syväilmastaa viheriöt kerran kaudessa. GoGolfin kentillä toimenpide tehdään tarpeen mukaan tilannetta tarkkaillen jopa kolmesti kaudessa. Tämän lisäksi tehdään toki muitakin ilmastuksia, joilla pelipintoja parannetaan. Ilmastukset tulisi suunnitella ajankohdille, jolloin heinän juurten kasvu on yhä mahdollista", Tomi Laaksonen opastaa.
Hiekotus yhdistettävissä syväilmastukseen
Pelikaudella syväilmastuksen yhteydessä tehdään usein kevyt hiekoitus ennen ilmastusta. "Näin hiekoituksen painosta ei jää viheriöille renkaan jälkiä. Ilmastuskoneen jälkeen viheriöitä jyrätään tarvittavan monta kertaa, jotta pelattavuus ei kärsi, eikä hoitokoneista jää painaumia viheriöille. Toimenpiteistä viimeisenä tehdään tarvittaessa harjaus. Tämän tarpeellisuus riippuu hiekan määrästä, raekoosta ja leikkuukorkeudesta."
GoGolf Operations palvelee kenttiä ympäri Suomen
Hako Ground & Gardenin ja GoGolf Operationsin yhteistyö tuo kentille ympäri Suomen mahdollisuuden hyödyntää markkkinoiden parhaiden Toron koneiden käyttöä syväilmastuksen lisäksi muissakin hoitotoimissa ja urakoinneissa. GoGolf Operationsin tekninen johtaja Juuso Rajasvuo vastaa yhteistyösopimuksen puitteissa Toro-kentänhoitokoneiden hankinnasta, sekä niiden mahdollisimman käytöstä eri kentillä kustannustehokkuuden saavuttamiseksi.
"Päädyimme Toron SR-72 syväilmastajaan koneen hyvän suorituskyvyn vuoksi. Kone on kokoluokkaansa ja saavutettavaan ilmastussyvyyteen nähden kevyt ja sen kytkeminen onnistuu useisiin traktoreihimme ja työkoneisiimme. Yhdistelmän kokonaispaino jää matalaksi jolloin esimerkiksi viheriöillä työskentely on mahdollista. Koneella saavutetaan jopa 40cm ilmastussyvyys jolloin voimme ilmastaa kunkin osa-alueen koko kasvualustan syvyydeltä", hän perustelee.
Toro SR-72 ilmastaja on kuvassa kytketty uuteen Toro Outcross 960 monitoimiajoneuvoon.
GoGolf Operations
"Kenttien resurssit ovat hyvin erilaisia. GoGolf Operations on jo ensimmäisenä toimintavuonnaan ollut merkittävästi auttamassa lukuisia kenttiä ilmastusten suhteen. Ilmastettavia alueita on tiiauspaikoilta viheriöille asti. Erityisesti harvemmin suoritettavien toimenpiteiden ja urakoinnin osalta ulkoistaminen osoittautuu usein huokeammaksi ja laadun osalta paremmaksi vaihtoehdoksi", Laaksonen säestää Rajasvuon viestiä.
GoGolf Operationsin ja Hakon asiantuntijat vastaavat näissä artikkeleissa, myös henkilökohtaisesti mailitse lukijoiden esittämiin kysymyksiin kentänhoitoon tai Toron koneisiin, joilla kenttiä hoidetaan. Voit esittää myös toiveita kentänhoitoon liittyvistä aiheista. Juuso@gogolf.fi
Artikkelisarjassa on aiemmin käsitelty seuraavat aiheet:
GoGolf Operationsin asiantuntijat korostavat ruiskutuksissa suunnittelun merkitystä, sekä asianmukaista kalustoa, joka mahdollistaa laadukkaan tuloksen vaativissakin keleissä.
Tomi Laaksonen ja Juuso Rajasvuo työskentelevät ja konsultoivat kauden aikana lukuisilla GoGolfin omilla ja asiakaskentillä ympäri Suomen.
Teemu Tyry
GoGolf Operationsin tekninen johtaja Juuso Rajasvuo ja pääkenttämestari Tomi Laaksonen avaavat golfin harrastajalle ja lajista kiinnostuneille kentänhoidon yleisimpiä toimenpiteitä.Tällä kerralla vuorossa ovat golfkenttien ruiskutustyöt.
"Golfkentillä tapahtuvat ruiskutukset yleistyvät jatkuvasti. Useille eri pelialueille levitetään monia tuotteita eri tarkoituksiin. Pääryhmät ovat lannoitteet, kasvunsääteet, kasvinsuojeluaineet ja kostutusaineet, jotka ovat lämpimän kesän aikana olleet todella tarpeellisia", avaa Rajasvuo kokonaisuutta.
Maallikolle ruiskutustöiden tavoitteet, niiden moninaisuus ja osuus kentänhoidon osasina tulevat yllätyksinä useimmille kenttiä säännöllisesti pelaavillekin.
Toimenpiteillä tavoitellaan eri lopputuloksia ja ruiskutettavia tuotteita on valtavasti." "Osa niistä on maavaikutteisia, toiset vaikuttavat nopeasti ruohon lehden kautta. Nestemäiset tuotteet kasvin lehdelle ruiskutettuna antavat usein nopean visuaalisen vastineen ja levitystulos on hyvin tarkka", Rajasvuo jatkaa.
Rajasvuo ja Laaksonen ovat työskennelleet kentänhoidon parissa jo 2000-luvulta ja nähneet ruiskutusten määrän kasvun. "Ruiskutuksia tehdään eri alueille lähes viikoittain, usein jopa kahdesti viikossa", Rajasvuo painottaa tietoiskunsa aikana useaan otteeseen.
Ruiskutustöiden tekeminen vaatii monipuolista osaamista
Kun keskustelu kääntyy siihen, mitä taitoja ruiskutustöissä tarvitaan, ja kuinka lopputulosta mitataan, pääkenttämestari Laaksonen innostuu kertomaan aiheesta kokemuksen syvällä rintaäänellä.
"Tilanteiden ennakointi on aina merkityksellistä. Ruiskuajoneuvon käsittely on toinen taitolaji. Olosuhteet kentillä vaihtelevat vuodenajasta ja kaudesta riippuen. On tunnettava oman kentän tarpeet, ja mietittävä mitä, milloin ja kuinka paljon eri tuoteryhmiä ruiskutetaan. Samoin se, miten mitkään ne vaikuttavat."
"Kesällä käytetään paljon kasvunsääteitä ja sen vaikutusaika on lämpötilasta riippuvainen. Syksyä kohti mentäessä pitää olla todella tarkkana kasvitautien kanssa", Laaksonen lisää.
Toro Multipro 5800 on ruiskuajoneuvojen edelläkävijä ympäri maailman
Ruiskutustöiden yleistyessä yhä useammalla kentällä oman ruiskutusajoneuvon hankinta, tai uusiminen on tullut varteenotettavaksi investoinniksi.
Juuso Rajasvuon perustelut Toron lippulaivatuotteen moninaiseen käyttöön ovat hyvin järkiperäisiä.
"Toro Multipro 5800 on suunniteltu alusta asti ruiskuajoneuvoksi, mikä näkyy työn lopputuloksessa ja käyttömukavuudessa."
"Nykyaikaisessa ruiskussa on monia työtä helpottavia ja tarkkuutta parantavia ominaisuuksia, kuten tietokoneautomatiikka joka säätää määrän ja paineen." Multipro 5800:ssa on myös pinnan muotojen mukaan säätyvät tuulipuomit, suuttimen tukkiutumisen tunnistava nozzle sensor järjestelmä ja muun muassa esisekoitusastia", hän demonstroi Hills by GoGolfin kentällä käytössä olevaa laitetta.
Laaksonen nostaa esiin ruiskutukselle optimaaliset olosuhteet. "Erittäin suurella osalla kentistä, kuten Hills By GoGolfssa, on usein tuuliset kelit, jotka vähentävät optimaalisia olosuhteita ruiskutukselle. Tuulipuomisuojien avulla ruiskutuspäiviä saadaan lisättyä etenkin syksyllä", hän muistuttaa.
Tomi Laaksonen tuntee golfkenttien lannoitteet, kasvunsääteet, kasvinsuojeluaineet ja kostutusaineet Suomessa oletettavasti paremmin kuin kukaan muu, työskenneltyään pitkään niitä myyvässä yrityksessä.
"Ruiskutuksia joissa annetaan vain pieni määrä ravinteita kerralla kutsutaan nimellä spoon feeding. Toimenpiteellä saadaan annettua kasville vain sen tarvitsemat ravinteet, jolloin heinän kasvu on hallittua ja ravinteiden huuhtoutuminen minimaalista. Ruiskujen yleistyttyä golfkentillä ravinnemäärät ovat vähentyneet ja pelipintojen laatu on parantunut. "
GoGolfin kentillä, myös väylille tehdään paljon ruiskutuksia. Näin myös sillä isoimmalla alueella saadaan optimoituja lannoituksia. "Tämä säästää ympäristöä, ja pienentää kustannuksia", Laaksonen tietää.
Golfkentille sallittuja kasvinsuojeluaineita on tullut viime vuosina markkinoille enemmän ja enemmän.
"Niiden formulointi on lyhyeksi leikatuille heinille suunniteltua. Tehokas kyky imeytyä kasviin tai vastaavasti jäädä lehden pinnalle tuovat hyviä lopputuloksia. Uusissa kasvinsuojeluaineissa tehoaineiden määriä ollaan pystytty vähentämään, koska tuotteiden toimivuus on hyvällä tasolla. Laadukkaat tuotteet yhdessä hyvän ruiskuajoneuvon ja ammattitaitoisen kentänhoitajan kanssa tuovat myös mielenrauhaa kenttämestareille", Laaksonen avaa aiheeseen liityvää viisastenkiveä.
Kasvi stressaantuu – biostimulantit antavat vastuskykyä tauteja vastaan
Tomi Laaksosen osaaminen kentänhoidon koneista ja ruiskutukseen liittyvistä tuotteista sekä toimenpiteistä on ehdotonta huippua Suomessa
Teemu Tyry
Kentänhoidossa on nykyään käytössä paljon erilaisia biostimulantteja. "Niitä ruiskutetaan viikoittain ja vähennetään kasvin stressiä, joita esim. kulutus, kuivuus, märkyys ja muut vaihtelevat olosuhteet tuovat. Biostimulanttien avulla kasvi on vastustuskykyisempi kasvitauteja vastaan ja kasvinsuojeluruiskutuksia saadaan minimoitua",
Ruiskutuksen haluttu vaikutus pitää olla selvänä mielessä
Yleisohjeena golfkeskuksen hoitotoimenpiteistä ja hankinnoista vastaaville Rajasvuo ja Laaksonen nostavat ruiskutuksien osalta suunnitelmallisuuden merkityksen.
"Ennen ruiskutusta pitäisi aina olla mielessä haluttu lopputulos. Ruiskutukset pitää suunnitella hyvin, toteuttaa laadukkaasti, jälkeenpäin analysoida toimivatko tuotteet halutulla tavalla." "Näin saadaan kehitettyä toimintamalleja, kerätään kokemusta, ja tärkeimpänä tietysti nostetaan entisestään kentän hoitotasoa."
GoGolf Operationsin ja Hakon asiantuntijat vastaavat näissä artikkeleissa, myös henkilökohtaisesti mailitse lukijoiden esittämiin kysymyksiin kentänhoitoon tai Toron koneisiin, joilla kenttiä hoidetaan. Voit esittää myös toiveita kentänhoitoon liittyvistä aiheista. Juuso@gogolf.fi
Artikkelisarjan kolmas osa julkaistaan perjantaina 6.8. 2021
GoGolf Operationsin asiantuntijat Juuso Rajasvuo ja Tomi Laaksonen kertovat, kuinka väylien ja viheriöiden tasoa kehitetään oikeilla hoitotoimenpiteillä.
Toro kentänhoitokoneita maahantuova Hako Ground & Garden sekä GoGolf Operations tekevät tiivistä yhteistyötä kentänhoidon alalla. Tästä artikkelista alkavassa neliosaisessa sarjassa esitellään yleisimmät hoitotoimenpiteet. "Melkoinen osa pelaajista on kiinnostunut siitä, miksi ja milloin toimenpiteitä tehdään, millä laitteilla ja mikä on tavoiteltu vaikutus", taustoittaa GoGolfin tekninen johtaja Juuso Rajasvuo.
Luonnolllinen kumppani artikkelisarjalle on Hako, jonka koneita ja laitteita GoGolf Operations käyttää sekä omilla kentillään, kuin myös asiakaskenttiensä urakkaluontoisissa hoitotoimissa ja kehitysprojekteissa.
"Meille erittäin merkityksellinen asia on lisätä pelaajien ja golfyhteisöissä päättäjien tietoisuutta siitä, miten kenttien kuntoa, pelattavuutta ja arvoa kyetään parantamaan tasokkailla laitteilla kustannustehokkaasti", painottaa Hakon liiketoimintajohtaja Petri Aaltonen.
Juuso Rajasvuo ja Petri Aaltonen uskovat pitkäjännitteisen yhteistyön voimaan kentänhoitoalalla
Teemu Tyry
Juuso Rajasvuo kertoo seuraavassa oleellisimmat kohdat holkki-ilmastuksesta:
Mitä holkki-ilmastuksessa tehdään ja mitä sillä tavoitellaan?
Holkki-ilmastus on ilmastustoimenpide jonka pääasiallinen tavoite ilmastuksen lisäksi, on poistaa pintaan muodostunutta kuitua. Kuitukerros on tärkeä osa pelipintaa joka mm. suojaa kasvin kasvupistettä, mutta liian paksuksi päässyt kuitukerros on kuitenkin yleinen ongelma.
Paksu kuitukerros vaikeuttaa veden, -ilman ja ravinteiden läpäisyä sekä liikkumista kasvualustassa. Kuitukerroksen paksuutta voidaan hallita mm. holkituksella, pystyleikkuilla sekä hiekkauksilla. Pelin kannalta paksu kuitukerros tekee pinnasta liian pehmeän.
Millä laitteilla holkki-ilmastusta tehdään?
Torolla on monia erilaisia ilmastuskoneita. Väylillä käytämme pääasiallisesti 2,5 metriä leveää Toro Procore 1298 ilmastinta. Kone on nopea ja leveydestään huolimatta seuraa hyvin väylän pinnanmuotoja. Holkituksesta muodostuu jätettä joka koostuu kasvualustasta ja kuidusta. Holkitusjäte voidaan poistaa helposti Toron Pro Sweep harjakoneella.
Kuinka usein toimenpide on hyvä tehdä?
Holkituksia tehdään eri pelialuilla ja heinälajeilla keskimäärin 1-2 kertaa vuodessa. Usein kuitenkin varsinkin väylien holkituksia joudutaan harkitsemaan tarkasti. Kentillä käytössä olevat resurssit vaihtelevat ja ilman asian mukaista kalustoa isoilla pinta-aloilla toimenpide on erittäin työllistävä. Toivomme että näiden erikoishoitotoimenpiteiden ulkoistusten myötä useammat kentät voivat nostaa myös väylien hoitotasoa ja tehdä holkki-ilmastuksia vuosittain.
Millaisia käytännön vaikutuksia holkki-ilmastuksella on?
Toimenpide on mielestäni fiksu seuraava steppi väylien hoitotason nostoon. Oikealla kalustolla ja resurssoinnilla toimenpide on nopea ja mahdollinen suorittaa kasvukaudella jolloin pelipinta toipuu nopeasti. Kun kasvualustaan saadaan ilmaa pitkään auki pysyvillä “kanavilla” saadaan myös kasvatettua kasvin juurimassaa, joka tehostaa ravinteiden ottoa. Hapettomassa kasvualustassa ravinteet eivät ole kasville helposti käytettävissä. Toimenpide vapauttaa myös näin ollen ravinteita kasvualustasta helpommin käytettävään muotoon, jolloin lannoitustarve pienenee. Pelipinta pysyy sopivan kovana ja tasalaatuisempana myös sateisina jaksoina joka voi myös pidentää pelikautta.
GoGolf Operationsin ja Hakon asiantuntijat vastaavat näissä artikkeleissa, myös henkilökohtaisesti mailitse lukijoiden esittämiin kysymyksiin kentänhoitoon tai Toron koneisiin, joilla kenttiä hoidetaan. Voit esittää myös toiveita kentänhoitoon liittyvistä aiheista. Juuso@gogolf.fi
Artikkelisarjan toinen osa, golfkenttien ruiskutustyöt julkaistaan perjantaina 30.7.2021
Viheriöistään kenttä tunnetaan, mutta eniten mahdollisuuksia kunnon parantamiseen golfkentillä on alan ammattilaisten mielestä kuitenkin väylien osalla.
Kenttämestari Mikke Merinen on ensimmäistä kautta toimessaan Hills by GoGolfin 36-reikäisessä golfkeskuksessa Vihdin Jokikunnassa.
Mikke Merinen haluaa kehittää kentänhoidon ja pelaajien välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua
Kentällä ja klubilla ilahduttava määrä pelaajia on tilaisuuden tullen pysähtynyt tervehtimään, toivottamaan tervetulleeksi ja kyselemään kuulumisia. “Asiaakin puhutaan. Moni on aidosti kiinnostunut siitä, mitä hoitotoimenpiteitä on kulloinkin meneillään, millä laitteilla niitä tehdään, ja mikä on niiden toivottu vaikutus kentän kuntoon ”, Merinen kertoo.
Hirsalassa ennen Hillsia työskennellyt Merinen näkee pelaajien kiinnostuksen kentänhoitoon kasvaneen viimeisten vuosien aikana.
“Se on hienoa, sillä yhteisellä asialla tässä ollaan. Valistusta ja vuoropuhelua pelaajien suuntaan on hyödyllistä ja kiitollista tehdä. Kun kommunikointi toimii, pelaajien on helpompaa ymmärtää ja hyväksyä, miksi osa töistä tehdään ajankohtina, jolloin ne saattavat häiritä pelaamista.”
Juuso Rajasvuo ja Petri Aaltonen uskovat pitkäjännitteisen yhteistyön voimaan kentänhoitoalalla
Teemu Tyry
Haastattelupäivänä Mikke Merinen piti Hillsissa palaveria kentänhoidosta kokonaisvastuun kantavan GoGolf Operationsin teknisen johtajan Juuso Rajasvuon, sekä Toro kentänhoitolaitteita maahantuovan Hako Ground & Garden Oy:n liiketoimintajohtajan Petri Aaltosen kanssa.
“Mikke on tehnyt henkilökuntineen loistavaa työtä Hillsissa. Jo syksyllä kenttä laitettiin perusteellisten valmistelujen myötä talviteloille. Keväällä olemme yhdessä operoineet normaalien hoitotoimenpiteiden lisäksi muun muassa väylien syväilmastusten parissa. Hills on meille erinomainen kohde operoida, pääsemme tekemään huolella niitä vaativampia toimenpiteitä ja kunnostuksia, joita tarjoamme muille kotimaisille kentille”, Rajasvuo valottaa.
Väylien kunnon ja hoitotason nosto seuraava kehitysaskel kentillä
Kentän kuntoa arvioitaessa poikkeuksetta ensimmäinen ja painoarvoltaan merkityksellisin on viheriöiden kunto ja pelattavuus. Tiiauspaikkojen ja bunkkerien tasalaatuisuus yhdessä väylien kunnon kanssa. on suurella osalla pelaajista listalla seuraavana.
Pinta-alaltaan suurin osa pelialueesta on jäänyt useilla laadukkaillakin kentillä kehitys- ja hoitosuunnitelmissa viheriöiden varjoon. 80-luvulla ja 90-luvun alun kovimpina kasvuvuosina kenttien pohjustustyöt tehtiin monasti puolinaisesti ja nykyiseen tieto-taitoon verrattuna laadultaan vain kohtuulliseen tasoon. "Näistä syistä johtuen väylien huippukunto voi jäädä keskimäärin lyhyeksi. Sateisina jaksoina pelattavuuden taso voi laskea merkittävästi savisen ja huonosti vettä läpäisevän kasvualustan johdosta."
"Mekaanisilla hoitotoimenpiteillä ei korjata merkittäviä rakenteellisia puutteita pintavesien ohjauksessa tai salaojituksessa, mutta aika paljon on kuitenkin tehtävissä pelkillä hoitotoimenpiteilläkin", nostaa haastetta esiin itsekin pitkään kenttämestarina toiminut Aaltonen.
“Väyliä haluttaisiin kunnostaa ja kehittää, mutta kenttämestareilla ja hoitohenkilökunnalla ei ole kauden aikana resursseja ylimääräisin projekteihin. Siksikin pidän erinomaisena suuntauksena sitä, että GoGolf Operations koputtelee kenttäyhtiöiden oville kysyen kiinnostusta erilaisiin väylien hoitotoimiin”, Merinen peukuttaa.
“Tarpeita korjauksille ja väylien face-liftingille on paljon. Väylien hoitotason ja kunnon kehittämisen trendi kumpuaa paitsi pelaajien jatkuvasti nousevista odotuksista, myös kentänhoitoalan tieto-taitotason noususta ja uuden konekannan luomista mahdollisuuksista”, määrittää Aaltonen.
Väylien kunnostamisen ja hoitotason nostamisen jarruna on usein se yleisin, eli raha.
“Meillä on väylien kunnon ja pelattavuuden kehittämisessä muodostunut jo erinomaisia asiakkuuksia, joissa yhteistyössä kenttäyhtiön ja kenttämestarin kanssa olemme saaneet lumipallon liikkeelle. Merkityksellistä yhtälössä on se, että laadun ja hinnan osalta projektit ovat olleet kentile erittäinkin onnistuneita”, säestää Rajasvuo.
Hän näkee, että kenttäyhtiöiden kohdalla väyliin kohdistuvaa työsarkaa riittää pitkäksi aikaa.
“Lajin harrastajien laatutietoisuus nostaa väylien laatukriteristöä. Siksi niiden kunnostaminen ja parempi hoitotaso nousevat pysyväksi trendiksi. Osaamista ja hyvää konekantaa se urakoinnin ja hoidon osalta kuitenkin vaatii.” “Uskon, että tulevina vuosina Hako saa käynnistämämme urakoinnin seurauksena lisää tilauskantaa kentiltä, joilla urakointia teemme”, Rajasvuo tiivistää.
Luottamus rakentuu yhteisten kokemusten kautta
GoGolf Operations ja Hako tekevät laajaa yhteistyötä kaikkien GoGolf -kenttien konekannan nostamiseksi mahdollisimman korkealle tasolle.
“Meillä on taustalla pitkä, jo 2010-luvun alkupuolella Juuson toimiessa Kurkin kenttämestarina käynnistynyt yhteistyö ja ystävyys. Vuosien saatossa on löydetty uusiakin tapoja tehdä yhteistyötä kentän konekannan päivittämisessä.”
“Päämääränä on aina ollut konekannan tehokkuus, optimointi ja toimivuus juuri kyseisen kentän tarpeisiin. Kumppanuussopimus GoGolf Operationsin ja Hakon välillä varmistaa sen, että asiakas saa mahdollisimman joustavin järjestelyin tarvitsemansa konekannan käyttöönsä”, Aaltonen muistuttaa.
Kumppanuussopimus kenttäyhtiön ja Toron tuotteita edustavan Hakon välillä on yhteinen työkalu. Hakon ja kumppanuuskentän välillä pyöritellään usein pitkäänkin excelissä eri vaihtoehtoja ja haetaan asiakkaalle parhaiten soveltuvia ratkaisuja niin konemallien ja määrien kuin rahoitusratkaisujenkin osalta.
“Kumppanuudet ovat tälläkin alalla nykyaikaa ja tulevaisuutta. Pitkäjänteinen yhteistyö on hyödyksi molemmille osapuolille”, Aaltonen jatkaa
“Pete ja koko Hakon golftiimi ovat taustaltaan kentänhoidon ja viheralueiden hoidon ammattilaisia. Yhteistyö perustuu luottamukseen, jonka saavutettuamme puhumme samaa kieltä. Kommunikointi toimii ja sparraamme toisiamme entistä parempia toimintamalleja hakiessamme”, Rajasvuo komppaa.
“Kokemus yhteistyöstä ja ison kuvan näkeminen auttaa myös luottamaan siihen, että mahdolliset yksittäiset ongelmat tai vaikkapa kuluneen kevään toimituksissa olleet viivytykset hoidetaan kuitenkin aina tavalla tai toisella kuntoon."
Toro-koneet ja projekteihin erikoistuneet ammattilaiset liikkuvat paikasta toiseen
Maailman johtavat Toro-koneet tulivat Hillsiin tälle kaudelle vanhojen laitteiden tilalle.
“Hillsissa on nyt erittäin tehokas peruskonekanta, jota täydennämme tilannekohtaisesti GoGolf Operationsin koneilla, joita tarvitaan harvemmin tapahtuviin haastavimpiin toimenpiteisiin, kuten syväilmastuksiin, pystyleikkuisiin, katehiekan levityksiin ja vastaaviin erikoistoimenpiteisiin”, Rajasvuo jatkaa.
Näitä koneita, joita on hallussaan vain osalla kentistä on jo kevään aikana kuljetettu tiuhaan tahtiin GoGolf Operationsin operoimien kenttien (Kurk Golf, Hills, Isosaari, Hirvensalo) lisäksi GoGolfin osittain omistaman Peuramaan, sekä urakoita ja korjauksia ostaneiden golfkeskusten väliä.
GoGolf Operationsin pääkenttämestari Tomi Laaksonen ja Mikke Merinen tutkimassa Hillsin viheriön kasvukerrosta.
Jussi Miettinen
“Tämä järjestely on Hillsin osalta jo osoittanut toimivuutensa. Kenttien hoitotason ja kehittämisen osalta tavoitteemme ovat kunnianhimoisia. Kentänhoidon vaativimpiin projekteihin on saatu ensiluokkaiset koneet, sekä henkilöresursseja. Ennen GoGolf Operationsin tarttumista kentänhoidon ruoriin, Hillsissa oli talli täynnä jo parhaat päivänsä nähneitä laitteita, joista monia käytettiin vain muutamaan otteeseen kaudessa”, Merinen kiittelee Hillsin puolesta.
GoGolf Operations on käynnistänyt vauhdilla jo kuluvana keväänä omien kenttien lisäksi muilla kentillä tapahtuvaa projektiluontoista urakointia.
“Mielenkiintoista on nähdä, kuinka urakointi golfkentillä ottaa nyt tuulta alleen. Trendi oli jossain määrin vallalla 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa, jolloin kentillä konekanta oli suppeampi. Kun kentät saivat talouttaan paremmalle jamalle, hoitotasovaatimuksen samalla noustessa, hankittiin omaksi samoja laitteita joilla urakoitsijat toimivat”, Aaltonen muistaa ajan, jolloin hän itsekin toimi kenttämestarina.
“Nyt ollaan taas tilanteessa, jossa kentillä on korjausvelkaa, rahaa kassassa ja tarve sekä halu nostaa palvelujensa tasoa kentän, hyvin usein sen väylästön osalta”, Aaltonen analysoi tilannetta.
Kenttäyhtiöillä on kauden aikana vain rajallinen määrä kokenutta väkeä kentällä, konekannan puutteetkin rajoittavat omien projektien käynnistämistä. Urakoinnin ja vaativien hoitotoimenpiteiden hankkiminen ulkopuolelta on mahdollisuus, johon Suomessa isossa mittakaavassa vasta totutellaan.
“Se tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että meiltä tulee sekä ammattitaitoinen työvoima, kuin myös tarvittava määrä koneita projekteihin, jotka ovat kauden aikana aikataulullisesti hankalia, jopa mahdottomia toteuttaa”, Rajasvuo markkinoi.
Muutama vuosi sitten Suomessa kentänhoitoalalla markkinoille tuli parikin kentänhoidon ulkoistusta tarjoavaa yritystä. Molemmat kokeilut päättyivät mahalaskuun ja konkurssiin. Rajasvuo ja Aaltonen jakavat saman ajatuksen siitä, että urakointi ja projektiluontoiset korjaustyöt sekä vaativien hoitotöiden teettäminen ammattilaisten voimin ovat tulevaisuutta.
“Pelkkä kentänhoitoa en ulkoistaisi, jollei siihen liity myös golfkeskuksen kaikkien muiden toimintojen operointia”, Aaltonen kertoo mielipiteenään Rajasvuon nyökkäillessä.
“Vaativimpien erikoistoimien ulkoistaminen tulee kustannustehokkkuuden ja käytännöllisyytensä johdosta kasvamaan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana.” Rajasvuo jatkaa Aaltosen ajatuksen kulkua.
Kentänhoidon toimenpiteistä kertova sarja käynnistyy
GoGolfin sivuilla käynnistyy kesäkuussa yhteistyössä Hakon ja GoGolf Operationsin kanssa artikkelisarja yleisimmistä kentänhoitotöistä.
Artikkeleissa ja videolla käydään läpi muun muassa aina pelaajia kiinnostavat viheriöiden holkitukset ja hiekoitukset. Miksi niitä tehdään ja mitä niiltä haetaan? Miten käy jos tärkeissä mekaanisissa hoitotöistä karsitaan?
GoGolf Operations on tehnyt Isosaaren idyllisellä saarikentällä moninaisia urakointeja, viheriöiden, väylien ja tiiausalusalueiden osalta.
Oman juttunsa saa myös golfkentän leikkuutyöt, koska sieltäkin löytyy yllättäviä asioita kentän eri osa-alueiden viikottaisissa leikkuukerroissa, käytetyssä ajassa, sekä kalustossa, jolla töitä tehdään.
Tarjoamme lukijoille myös mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja kannanottoja aiheisiin liittyen. GoGolf Operationsin ja Hakon ammattilaiset vastaavat parhaan kykynsä mukaan.
Maailman parhaat kentänhoitokoneet varustellaan ja testataan huolella ennen matkan jatkumista kentillle.
Oy Hako Ground & Garden Ab:n piha-alueet Vantaan Hakkilassa ovat huhtikuisena arkipäivänä täynnä uutuuttaan hohtavia punaisia Toron kentänhoitolaitteita.
Tapani Rasi ahertaa ruiskuajoneuvon parissa, joka on vastikään saapunut tehtaalta USA:sta.
Kalibroinnin tarkastuksen ja koeajojen jälkeen se jatkaa matkaansa Kankaisten Golf Maskuun, jossa koneen luovutuksen yhteydessä henkilökunnalle annetaan käyttökoulutus.
Ruiskuajoneuvot eroavat muista golfkoneista siinä, että niiden onnistunut käyttöönotto vaatii koulutusta. Ilman sitä osa sinällään helppokäyttöisen koneen ominaisuuksista voi jäädä hyödyntämättä.
Hakolla panostetaan kaikkien koneiden tarpeenmukaiseen käyttökoulutukseen, jolla varmistetaan tehokas käyttö ja ylläpidetään Torojen hyvää mainetta.
“Vastaavia laitteita on kevään toimituksissa kymmenkunta. Varustelun ja lisälaitteiden osalta ne kaikki poikkeavat toisistaan. Meidän tehtävämme on varmistaa, että säädöt ovat täysin kohdillaan tehokkaan ja virheettömän työn jäljen takaamiseksi”, Rasi painottaa.
Hakolla on haluttu panostaa myös näihin vähän haastavampiin kentänhoitolaitteisiin.
“Hallitsemme ruiskuajoneuvot itse, jolloin pystymme kouluttamaan niiden käytön ja antamaan niiden käyttöön teknisen tuen”, jatkaa Rasi.
Hakon goltuotteiden osaston liiketoimintajohtaja Petri Aaltonen on ollut talossa 15 vuotta.
Tapani Rasi ja Petri Aaltonen odottavat kuluvasta kaudesta muodostuvan ennätyksellisen Toron myynnin osalta
Teemu Tyry
Alalle 2000-luvun alkupuolella tullut Rasi pestattiin Toron tuotteiden tekniseksi tukihenkilöksi vuonna 2017.
Golfkentillä meni taloudellisesti kaudella 2020 erittäin hyvin, mikä näkyy myös kentänhoitolaitteiden investoinneissa.
“Keväällä toimitettavien koneiden määrä on meillä ennätyksellinen. Moottorilla varustettuja Toron kentänhoitokoneita on yli 80. Tähän päälle tulevat lisälaitteet, ylimääräiset leikkuuyksiköt, Yamaha-golfautot sekä Foley-teroituskoneet”, Aaltonen luettelee tuoterarsenaalia.
Sanomattakin on selvää, että tuollaisen konemäärän varustelu ja toimittaminen eri puolille Suomea muutaman kevät kuukauden aikana on suuri haaste ja ponnistus. Ehkä kenttienkin kannattaisi pohtia omien investointiensa aikataulua.
“Koneita on saatavissa pitkin kautta, syksylläkin ja ainahan sesonkien ulkopuolella tehdyt kaupat ovat myyjällekin tervetulleita, jolloin asiakkaalle se voi näkyä hinnassa”, vihjaa Aaltonen.
“Golfkentän hoitoon tarvittavien laitteiden moninaisuus ja määrä avautuu huoltohallissa ensimmäistä kertaa vierailevalle melkoisena yllätyksenä.”
Ruiskuajoneuvojen lisäksi muidenkin uusien koneiden käyttökuntoon saattaminen Hakkilassa on oleellinen ja tarkkuutta vaativa työvaihe.
“Välyläleikkurin käsittely riippuen mallista ja varusteista vie jopa 17 tuntia, viheriöleikkurilla vastaavaa aika on 8–16 tuntia ja isoilla karheikkoleikkureilla 3–8 tuntia.”
Toron valta-asema markkinaosuuksissa perustuu paitsi pitkiin perinteisiin ja huipplaitteisiin, myös palveluketjun toimivuuteen ja osaavaan henkilökuntaan Suomessa.
¨Petri Aaltosen tavoin myyntipäälliköillä JesseKaanilla ja TeemuVaaliolla on mittava kokemus golfkenttien ja viheralueiden hoidosta.
“Vahvuutemme on myös siinä, että kykenemme huolehtimaan asiakkaidemme tarpeista huollon, korjausten ja teknisen tuen osalta ympäri Suomen.”
Luottomies huolehtii asiakkaiden koneista kuin omistaan
Tapani “Tapsa” Rasin tapaamiseen liittyy tavanomaista enemmän mielenkiintoa.
Niin paljon ovat kenttämestarit ja alalla vaikuttavat 57-vuotiasta tekninen tuki-nimikkeen alla työskentelevää Rasia kehuneet.
Tapani Rasi on tekninen tukihenkilö, joka haluaa tehdä läheistä yhteistyötä asiakkaan kanssa myös kentällä
Teemu Tyry
“Tapsa tietää koneista kaiken, on todellinen alan guru”, on kiteytetty määritelmä Rasista.
Goflalalle Rasi tuli käytännössä “sattumalta” 2000-luvun alussa.
“Samalla alalla oleva yritys etsi asentajaa. Tulin valituksi, toisen sattuman kautta ajauduin golfkentille, jossa asiakkaiden kanssa synkkasi hyvin ja pestit golfkoneisiin liittyen monipuolistuivat.”
Pohjan ammattitaidolle koneiden käsittelyssä, korjauksissa ja huolloissa hän sai jo kouluikäisenä.
“Tuli sitä jo varsin pienenä huollettua sahat ja tehtyä traktorien ja moottoripyörien remontit sekä säädöt”, Jalasjärveltä Pohjanmaalta kotoisin oleva Rasi kertoo taustastaan
Maatilalla kasvaneen Rasin eno toimi oppi-isänä.
“Hänen tarkkuutensa ja huolellisuutensa vaikutti minuun suuresti. Eno ei hyväksynyt mitään huonosti tai puolinaisesti tehtyä. Hänen tinkimätön tapansa työskennellä juurtui syvälle. Asiakkaan koneita tulee hoidettua kuin omiaan.”
Ennen golfalalle tuloaan Tapani Rasi työskenteli “metsäkonehommissa”.
“Siltä alalta omaksuin oppeja sekä kokemusta, joista on ollut golfkoneiden toimintamekanismien avaamisessa apuja”, Rasi kiittelee.
Luottamus rakentuu yhteisten kokemusten kautta
Tapani Rasin luontainen kiinnostus koneisiin, niiden huoltoon, korjaamiseen ja ongelmien ratkaisuun on valtava voimavara nykyisessä työssä johon hän siirtyi vuonna 2017.
"Toro tuotteena ja yrityksenä herätti mielenkiintoa pian golfalalle siirtymiseni jälkeen. Kun mahdollisuutta tarjottiin, hyppäsin mieluusti mukaan.”
“Meidän tapamme toimia on jatkuva yhteydenpito asiakkaisiin. Teknisen tuen toimenkuva pitää sisällään käynteljä kentillä, tilannekartoituksia, tuotekoulutusta, sekä usein myös ongelmien ratkaisuja. Asiakkaasta välittäminen ja sen näkyminen tekoina on ratkaisevan tärkeää."
Somerolla asuvan Rasin auton mittariin kertyy kilometrejä vuosittain noin 90 000.
“Pitkä matka asiakkaan luo ei voi ola este. Sen olen oppinut jo pienenä, että yhteiset asiat on hyvä puhua juuri niin kuin ne ovat. Siitä se keskinäinen arvostus rakentuu.Luottamuksen rakentaminen ottaa aikansa. Sen voi myös menettää hetkessä."
Erityisen merkityksellisenä Rasi näkee kentänhoitokoneiden ennakoivan huollon etenkin kausien välillä.
“Kun kone tutkitaan ja huolletaan riittävän hyvin, vältytään keväällä yllättäen eteen tulevilta ongelmilta."
Toimitusjohtaja Pasi Voutilainen kertoo, millaisia haasteita ilmasto aiheuttaa golfkenttien hoidolle Oulun alueella.
Virpiniemi Golfissa elettiin keväällä 2020 hyvin epävarmoissa tunnelmissa koronaviruksen ja ennätyksellisen vaikean talven tuhottua lähes 90 prosenttia väylien ruohopinnoista.
Jäätä oli väylillä pahimmillaan 5-15 senttiä. Kunnon talvea ja pysyvää lumipeitettä kentän suojaksi ei talvikuukausien ajaksi saatu.
Golfyhtiö valmistautui kauteen tekemällä monta vaihtoehtoista budjettia, pahin uhkakuva oli koko pelikauden peruuntuminen.
"Se oli kentän historian vaikein talvi, osakkaiden ja jäsenten usko hyvään pelikauteen oli alhaisimmillaan lumien sulaessa”, kenttämestari Pasi Voutilainen taustoittaa.
Kahden tuulihaukan poikasen pelastaminen kaadettavasta puusta sai onnellisen lopun
Virpiniemi Golf
Tilanne kääntyi kuitenkin onnistuneiden hoitotoimenpiteiden ja kevään vesisateiden ansiosta yllättävänkin nopeasti.
”Kenttä avautui jo toukokuun yhdeksäntenä 9-reikäisenä, vaikka etuysin muovisuojaus ei onnistunut toivotulla tavalla. Takaysillä pelit alkoivat heti viheriöille.”
Golfboomi on elänyt läpi kauden 2020 vahvana Virpiniemessä, jossa lähestyttiin 35 000 pelatun kierroksen rajaa lokakuun puolivälissä. Edelliskaudella kierroksia oli reilut 27 000, kolmen vuoden takaisista luvuista kasvua on 50 prosenttia.
Vauhdikasta on nousu ollut myös Suomen Golflehden julkaisemalla Kenttärankingilla.
Syksyn 2015 listalla Virpiniemi oli 40., kaksi vuotta myöhemmin jo 21:s.
Tuorein listasijoitus (2019) on komeasti kuudes, joten Virpiniemi on kivunnut tällä mittarilla lyhyessä ajassa ehdottomaan ykkösketjuun.
Pitkä matka kesätyöntekijästä toimitusjohtajaksi
Voutilainen aloitti työskentelyn Oulun Golfin Sankivaaran kentällä Tapio Mäkisen opastuksessa kaudella 2001 opiskelujensa ohessa.
”Tietoliikennetekniikan opiskelu yliopistossa ei vuonna 2004 enää tuntunut omalta. Kesätyö alkoi kiinnostaa myös tulevaisuuden ammattina. Kentällä nautin jokaisena päivänä työstäni. Vuosina 2004–2006 hoidin kenttää kesäkaudet, talvet kuluivat taksin ratissa."
"OGK:ssa työskennellessäni sain mahdollisuuden aloittaa kentänhoitajan opinnot Lepaalla. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan halusin suorittaa rinnalla golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnnon."
"Koulutuksen tasosta vastanneet Kristiina Laukkanen ja Tommi Turunen olivat innoittajiani. He saivat minut syventymään alaan entistäkin totisemmin."
Loppukesästä 2008 Virpiniemi Golfissa avautui kenttämestarin paikka, jonka Pasi Voutilainen sitä haettuaan sai.
Kokemattomalle 27-vuotiaalle annettiin mahdollisuus näyttää, miten hieman ontuen käyntiin lähtenyt kentänhoito kaudella 2007 avatun Virpiniemen kentällä saadaan takaisin urilleen.
"En ollut päivääkään tehnyt apulaiskenttämestarin tai kenttämestarin tehtäviä, joten haaste oli luonnollisesti kova."
"Mielenkiintoinen oli vaihe, kun kerroin hallitukselle kentän tilanteen pian työt aloitettuani. Kahdessa kentänhoitoon rajatuissa hallituksen kokouksissa powerpoint-dioja oli yli 300 ja tuntui, että ensimmäistä kertaa hallitus ja operatiivinen johto sai tarpeellista tietoa miksi ja miten asioita on hoidettu ja tullaan hoitamaan."
Alku ei kuitenkaan sujunut kuten Strömsössä.
Pasi Voutilaisen ja koko Virpiniemen Golfin historian vaikeimpia hetkiä elettiin ensimmäisellä yhteisellä täydellä kaudella 2009.
Talvi oli vaikea ja kylmä pitkä kevät venytti viheriöiden avautumista heinäkuun neljänteen päivään asti, jolloin golfkausi Etelä-Suomessa lähenee puoliväliään
Tuplarooli teettää kiireitä
Pasi Voutilainen on toiminut toukokuusta 2019 tuplaroolissa Virpiniemen golfyhtiön toimitusjohtajana vastaten edelleen kolmasosasta kenttämestarin vastuista ja työtehtävistä.
Yhdistelmä on Suomessa ainutlaatuinen, vaikka kenttämestarin työt on jaettu kolmen henkilön kesken.
"Edeltäjäni jättäessä yhtiön eteeni avautui mahdollisuus edetä uralla. Kun kysymys tuplaroolista minulle esitettiin, vastaukseni tuli alle sekunnissa. Koin olevani valmis tähänkin haasteeseen."
Tuomo Meriläinen, Pasi Voutilainen ja Pasi Viitala kuvattuna Virpiniemessä kauden päätösvaiheilla lokakuun puolivälissä
Virpiniemi Golf
Virpiniemessä hän oli päässyt erittäin hyvään yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen myös hallituksen kanssa, sillä talon tavan mukaan kenttämestari oli läsnä hallituksen kokouksessa.
"Kentänhoidossa oli kaksi luotettavaa työntekijää, apulaiskenttämestari Tuomo Meriläinen sekä kentänhoitaja Pasi Viitala, jotka olivat valmiita ottamaan lisää vastuuta. Kokonaisuus on muotoutunut kentänhoidon osalta siten, että jokainen meistä vastaa omalta osaltaan noin kolmasosasta kenttämestarin tehtävistä. Tällä on haettu kustannustehokkuutta ja myös annettu jokaiselle omien vahvuuksien mukaisia tehtäviä", Voutilainen kuvailee.
Toimitusjohtajan vastuualueisiin kuuluvat kentänhoidon osalta muun muassa budjetointi, kentän kehittämiseen liittyvät asiat sekä kastelujärjestelmän rakentaminen.
"Kentänhoito on aina lähellä sydäntäni ja siihen liittyy kaikkien osa-alueiden hallitseminen. Niitä nyt ei kaikkia voi hallita, mutta yrittäminen aina parhaimpaan tulokseen kiehtoo. Jokainen päivä on erilainen ja kenttämestarin tehtävässä ne todellakin tulevat koettua. Toimitusjohtajan tehtävä on erilainen, mutta yhtälailla kiehtova, koska olet entistä enemmän ihmisten kanssa tekemisissä."
Luonto ja ilmasto luovat ylimääräisiä haasteita
Etelä-Suomesta käsin on vaikea hahmottaa olosuhteita, joissa Oulun korkeudella toimivat golfkeskukset palveluitaan pyörittävät. Virpiniemessä on vielä merellisen sijainnin vuoksi erityishaasteensa.
"Keväisin Virpiniemessä on noin viisi astetta kylmempää kuin sisämaan kentillä, esimerkiksi naapurissamme OGK:n kentällä Sankivaarassa. Meillä tuulee lähes aina, joka lisää erityisesti keväällä tuulikuivumisen riskiä. Kastelujärjestelmää ei ole mahdollista saada käyttöön ennen toukokuun alkua", Voutilainen luettelee.
Etujakin löytyy.
"Kenttä sijaitsee sellaisessa kohdassa rantaviivaa, jonka sateet ja ukkoset kiertävät. Vastaavasti sateettomuus lisää kastelun tarvetta reilusti. Lisäksi kentän pohja läpäisee vettä paikoitellen liiankin hyvin."
Resurssit olivat päättyvän kauden aikana koronan takia varsin rajalliset.
"Kentänhoito on edelleen yrityksen kulmakivi, koska kenttä on tuote, jota me myymme. Tämä kausi muistutti meitä siitä, että henkilökuntaa pitää olla riittävästi, jotta haluttu taso pystytään ylläpitämään."
Oman organisaationsa kehittymiseen Voutilainen on erittäin tyytyväinen.
"Kentänhoidon vastuiden jakaminen on toimitusjohtajan roolini myötä onnistunut ja tuottanut haluttuja tuloksia. Tämä on pitkäjännitteistä työtä, paikallisia olosuhteita täytyy oppia ymmärtämään ja tulkitsemaan."
"Yksi onnistumisistamme on viime vuosina ollut muovisuojaus viheriöillä. Tämän toimenpiteen myötä olemme kyenneet aikaistamaan viheriöiden avaamista."
Mieleenpainuvimpiin muistoihin kuuluu myös myrsky elokuulta 2012.
Virpiniemen tuulihaukkanuorukaiset saivat uuden pesän
Virpiniemi Golf
"Myrsky kaatoi puun ja oltiin karsimassa sitä, kunnes latvaan päästyään apulaiskenttämestari huikkasi, että nyt loppuu sahaaminen. Kuvassa olevat tuulihaukan poikaset istuivat puunrungolla odottamassa vanhempiaan. Soitto paikalliseen lintuyhteisöön, ja homma ratkesi rakentamalla uusi pesä."
"Tällaiset työt liittyvät kenttämestarin työhön, joka sisällöltään vaihtelee maan ja taivaan välillä."
Toron kentänhoitolaitteet tarjoavat alan parhaan kokonaisuuden
Virpiniemi Golfilla on kauden 2019 alusta käynnistynyt kumppanuussopimus Toro kentänhoitokoneiden käytöstä tuotemerkkiä Suomessa edustavan Oy Hako Ground & Garden Ab:n kanssa.
Toro on golfkenttäkoneiden osalta markkinajohtaja Suomessa sekä ympäri maailman. Kumppanuussopimusten määrä on hyvässä nousussa.
Virpiniemessä käytettiin aiemmin enimmäkseen muiden tuotemerkkien koneita.
Hakolla tunnetaan hyvin Virpiniemen ja Pasi Voutilaisen tarina. Vaikka alun perin kentän konekannaksi valikoituikin kilpailijan vihreät koneet, niin yhteydenpitoa pidettiin tiiviisti yllä.
Hakon liiketoimintajohtaja Petri Aaltonen muistelee erityisellä lämmöllä vierailuja Virpiniemessä etenkin Pasin kenttämestariaikojen alussa.
"Kun konemyyjällä on itsellään kenttämestarin tausta on helppo käydä vähän syvemmällekin meneviä keskusteluja kentänhoidosta ja ajoittaisesta kenttämestarin tuskasta, mutta myös niistä onnistumisen hetkistä", Aaltonen muistuttaa.
Kone-esittelyjen myötä ensimmäiset Torot tulivat Virpiniemeen ja nykyisellään kenttä on yksi Hakon kumppanuuskentistä.
"Välillä Suomi voi tuntua Vantaan Hako-Hakkilasta käsin isolta maalta ja välimatkat ovat pitkiä. Hakolla kuitenkin jatketaan tiivistä yhteydenpitoa ja kone-esittelyjä ympäri maan ja pyritään palvelemaan kaikkia kenttiä tasapuolisesti. On hienoa tehdä yhteistyötä erilaisten golfkenttien kanssa ympäri Suomea", avaa Aaltonen edustamansa yrityksen toimintamalleja.
"Hakon kanssa päädyttiin pitkään yhteistyöhön, koska heidän koneensa ja henkilökuntansa ammattitaito tarjoavat selkeästi parhaan kokonaisuuden mitä alalla on tarjolla", Voutilainen perustelee asiakkan vinkkelistä kumppanin valintaa.
"Hako palvelee laadukkaasti ja henkilökohtaisesti ympäri Suomen sijaitsevia golfkeskuksia, tämä on nimenomaisesti se osa palettia, joka on meille erittäin oleelllista. Kun konsultointia tai suoranaista apua tarvitaan, sen saatavuuden on toimittava", Voutilainen painottaa.
Oman kentänhoitoon liittyvän suosikkikoneneen nimeämisessä hän päätyy viheriöleikkuriin.
"3400-sarjan viheriöleikkurit ovat alansa parhaita, leikkuutulos saa aina kenttämestarin ja toimitusjohtajan hymyilemään."
Tavoite vakiinnuttaa paikka kotimaisten kenttien kärkikymmenikössä
Virpiniemi Golfin tavoite on olla myös jatkossa kärkikymmenikössä kotimaisten kenttien listalla. Valmennukseen ja koulutukseen panostetaan golfyhtiön ottaessa tällä saralla isompaa roolia. Valmentajien määrä nousee yhdestä kahteen.
Virpiniemessä toteutettiin myös brändiuudistus edellistalvena ja lanseerattiin jäsenistölle yhteinen tunnus #parastagolfia.
Seuran ykköspelaaja Kiira Riihijärvi on tehnyt kovaa läpimurtoa paitsi Suomen ykkösamatöörinä, myös USA:n yliopistosarjoissa.
Kiira Riihijärvi voitti kuluvalla kaudella lyöntipelin SM-kultaa sekä Erkko Trophyn
Juha Hakulinen
”Kenttää kehitetään jatkuvasti. Näkyvimpinä muutoksia on puiston harventaminen. Tavoite on kehittää pelattavuutta ja osittain nopeuttaa sitä helpottamalla joitakin kohtia. Virpiniemi Golf on ensisijaisesti klubipelaajille tarkoitettu kenttä jossa viihdytään”, Voutilainen määrittää.
Virpiniemi on visiitin arvoinen
Vieraspelaajille, jotka suunnittelevat tutustumista Virpiniemeen, Voutilainen nostaa pyydettäessä markkinoinnin kärjeksi kentän hurjan kehittymisen viimeisen viiden vuoden aikana puiden harventamisen, väylien muutostöiden sekä rangen parantamisen osalta. Luonnonläheisyys ja merelliset maisemat ovat vahvasti läsnä.
”Virpiniemi tarjoaa vieraspelaajille merellisen elämyksen, jollaisia ei monellakaan suomalaisella kentällä ole. Ainutlaatuinen meren läheisyys saa ensikertalaisen haukkomaan henkeään ja se tunne puhuttelee toistuvasti myös meitä Virpiniemen osakkaita ja jäseniä.”
Päättyvä kausi on Pasi Voutilaisella jo 20. golfalalla.
Toimitusjohtajan roolin myötä työsarka on moninainen. Kentänhoidon kannalta Pasi Voutilainen nostaa fiiliksiltään parhaiksi varhaiset aamut.
"Aikaisen herätyksen myötä kentänhoidon tehtäviin, aurinko nousee, tyyni meri, hieman kostea, lämmin ilma yön jäljiltä. Virpiniemen kentän meren puolen maisemat. Sitä tunnelmaa on vaikea laittaa paremmaksi."
Viheriöiden leikkaaminen mahdollistuu aamun aikaisina tunteina, käyttökulut pienenevät sähkötoimisuuden johdosta. Toro toi Suomeen ympäristöystävällisyyden osalta ylivertaisen viheriöleikkurin.
Golf Talmassa järjestettiin elokuun lopulla kolmas alueellinen esittelypäivä, jossa pääosassa oli Toron sähkötoiminen viheriöleikkuri Greensmaster eTriFLex 3370.
Paikalla oli kenttämestareita ja kentänhoitohenkilökuntaa pääkaupunkiseudulta.
Suomessa on toistaiseksi vain yksi esittelykone, joka on Talman lisäksi ollut alueellisissa demotilaisuuksissa myös Ruuhikoski Golfissa Seinäjoella, sekä Kankaisten Golfpuistossa Raisiossa.
Juhlavin esiintyminen osui Ruuhikoskella heinäkuussa pidettyihin SM-kisoihin, jossa Greensmaster eTriFLex 3370 oli kilpailuviikon ajan vahvistamassa käytössä olevaa konekantaa kentän virittämiseksi parhaimmilleen.
”Mielenkiintoa uutuustuotetta kohtaan on ollut valtavasti, olemme esitelleet sitä näiden kolmen tapahtuman llisäksi kymmenellä muulla kentällä”, iloitsee Oy Hako Ground & Garden Ab:n golf -ja urheilukenttäyksikön liiketoimintajohtaja Petri Aaltonen.
Ruuhikosken kilpailussa saatiin erittäin oleellista kokemusta siitä, kuinka pitkään sähkökäyttöisellä koneella pystyy yhdellä latauksella työskentelemää.
”24 reikää meni vaivatta läpi, ja enemmänkin olisi onnistunut tarvittaessa. Tältäkin osin saimme paljon päännyökkäyksiä ja peukutuksia”, painottaa Hakon myyntipäällikkö Jesse Kaan, jolla on Aaltosen tavoin pitkäaikainen kokemus kenttämestarin töistä.
Ulkonäöltään uutuustuote ei käytännössä poikkea Toron aiemmista punaisista päältäajettavista leikkureista.
Hyvinkää Golfin Mika Nieminen ja Petteri Oksanen tutustuimassa uutuuskoneen akustoon ja infocenteriin
Teemu Tyry
”Sähkökäyttöisessa leikkurissa alusta ja leikkuuyksikkö ovat tismalleen samat kuin nykyisissä malleissamme. Voimanlähteenä toimii Samsungin 48 voltin akusto."
Koneen toimintojen ohjaukset säädetään infocenterin kautta. Koneen leikkuunopeudet ja siirtonopeudet säädetän halutuiksi, automaattinen kelojen pyöritys aktivoidaan.”
”Uutta on myös tiukempiin mutkiin ja käännöksiin suunniteltu ohjain, joka antaa optimaalisen leikkuujäljen silloinkin, kun sisempi rengas pyörii huomattavasti ulompaa hitaammin”, Kaan kertoo.
Golf Talman kenttämestari Esa Laaksonen oli henkilökuntansa kanssa saanut testata uutuutta jo ennen kotikentällään pidettyä esittelytilaisuutta.
”Tämä on ehdottomasti tulevaisuutta. Laitteen äänettömyys nopeuttaa leikkaamista ja siirtymisiä. Pääsemme lähemmäksi pelaajia heitä häiritsemättä. Niillä kentillä, joilla on asutusta viheriöiden lähettyvillä, hyöty tulee myös siitä, että työt voidaan aloittaa kesällä kukonlaulun aikaan herättämättä nukkuvia.”
”Hieno laite, jossa luonnollisesti myös ympäristöystävällisyyys on huipussaan”, kuului Laaksosen analyysi.
Kurk Golfin ja HGK:n kautta Golf Talman kenttämestariksi
Esa Laaksonen on vastannut Golf Talman kentänhoidodsta kaudesta 2014 alkaen
Teemu Tyry
43-vuotias Esa Laaksonen pääsi golfkentälle kesätöihin jo 1990-luvun toisella puoliskolla Kirkkonummen Kurk Golissa.
”Perhetuttumme Ilkka Kaivosoja otti minut alkuun rangelle keräämään palloja. Pari vuotta ehdin olla töissä myös kentällä, kunnes siirryin samoihin hommiin Taliin, Helsingin Golfklubiin”, Laaksonen kertoo taustastaan
Maanmittausteknikoksi itsensä lukenut nuorukainen haki kokemusta kahden vuoden ajan Aqua Novalla rakentaen muun muassa golfkentille kuivatusjärjestelmiä.
”2005 siirryin takaisin kenttähommiin Taliin. Silloin meni läpi pään ajatus siitä, että tämä työ on minua varten.”
Laaksonen oli ollut virittämässä kenttää Talissa maailmanhuippuja varten jo vuosituhannen vaihteessa, jolloin Mark O´Meara, Bernhard Langer ja Adam Scott olivat muiden tähtien joukossa pelaamassa kaksi kertaa järjestettyä SAS-Invitationalia.
LET:n kisaa pelattiin seitsemän kertaa 2005-2011. Kaudella 2007 kenttämestariksi nostettu Laaksonen muistelee kaiholla vuosia, jolloin ekstralatauksen omaan tekemiseen toivat näiden lisäksi perinteinen Erkko Trophy sekä luonnollisesti kentän saaminen siihen kuntoon, että vaativaksi tiedetty jäsenkunta olisi tyytyväinen.
Haastavimpia hetkiä Laaksosen Talin vuosina olivat kaudet, jolloin hankala talvi vaikeutti kohtuuttoman paljon kentän saamista huippukuntoon ennen heinäkuuta.
”Tällainen talvi osui ennen kautta, jolloin LET:n Finnair Masters pelattiin joa kesäkuun lopulla. Se oli henkisesti hyvin raskasta. Etukäteen näet tiedettiin, että ihan sitä parasta toivottua kuntoa väylille ja viheriöille ei pystytty kisan ajaksi saamaan”, Laaksonen muistelee.
”HGK:ssa kulttuuri on sellainen, että pelaajilta tulee suoraakin palautetta kenttämestarille, Talmassa kehut ja kehitysehdotukset kulkevat toimiston ja toimitusjohtajan kautta.”
”Talissa sain olla toteuttamassa monia uudistuksia. Oppia ja kokemusta karttui mukaan valtavasti. On ollut ilo seurata, miten hyvään suuntaan siellä toiminta on kehittynyt viimeisten vuosien aikana.”
Uudistustyöt pitävät kenttämestarin mielen virkeänä
Kaudesta 2014 asti Esa Laaksonen on vaikuttanut kenttämestarina toiminnaltaan ja puitteiltaan Suomen suurimpiin lukeutuvassa golfkeskuksessa Golf Talmassa.
Hoidettavana on kahden 18-reikäisen kentän lisäksi kaksi rangea sekä tasokas par 3-kenttä. Henkilökuntaa Talmassa on kentällä ollut parhaimmillaan jopa 24. Koronakaudella luku oli 15.
Kenttämestari Esa Laaksonen (oik.) ja Hyvi Golfin toimitusjohtaja MIka Nieminen ehtivät Toron esittelypäivänn päätteeksi osallistua kutsukisaan.
teemu tyry
Normaalien kentänhoitotöiden lisäksi ensimmäisiin vuosiin on mahtunut muun muassa kymmenen viheriön uudistaminen, molempien kenttien bunkkeroinniin uusiminen, sekä bunkkerihiekan vaihtaminen vallkoiseksi.
”Siltä osin teimme tarkkaa ennakointia ja tutkimusta esimerkiksi siitä, pysyykö hiekka kuinka valkoisena. Olemme tyytyväisiä tähän remonttiin, vaikka sataprosenttista kannatusta on millekään vastaavalle uudistukselle mahdotonta saada”, Laaksonen tietää.
Parhaillaan Golf Talmassa työstetään Master-kentän ykkösväylän mittavia uudistustöitä. Tavoitteena on saada pelaajan ja etenkin ensikertalaisen osalta kentän hankalimmin hahmoteltavissa oleva väylä yksinkertaisemmaksi.
Syyskuun alussa käynnistyi myös Laakso-kentältä tiiauspaikkojen uudistustyö. Sen ajallinen kesto kahden kentän osalta on vielä lopullisesti määrittelemättä.
”Tämä työ on tarkoitus tehdä enimmäkseen varsinaisen pelikauden ulkopuolella. Kyllä siihen kaksi talvikautta hyvinkin saattaa mennä”, Laaksonen arvelee.
”Kenttämestarin ja hoitohenkilökunnan kannalta tällaiset uudistustyöt ovat motivoivia ja vaihtelua tuovia. Niiden kautta organisaatioon saadaan kokemusta ja oppia.”
Kaikkien muiden kuluvan kauden aikana haastattelemieni kenttämestarien tavoin Esa Laaksonen nostaa esiin hyvän yhteistyön, jota kenttämestarit tekevät monin eri tavoin.
”Se on valtava voimavara. Ei tarvitse kaikkien keksiä mopoa uudestaan kun kollegoiden kanssa kommunikaatio on suoraa ja tietoa jaetaan.”
Työn raskain palanen on kahden lapsen isälle työaikojen sovittaminen perhe-elämään.
”Vaikka olen aamuihminen, kesäisin töiden aloittaminen toisinaan jo kello kolmen ja neljän välillä on kuluttavaa.”
Hyvä työyhteisö ja raikas ulkoilma työn parasta antia
Esa Laaksonen määrittää kuuluvansa niihin kenttämestareihin, joiden työajasta valtaosa kuluu kentällä hoitotoimenpiteitä ja työnjohdollisia toimia tehden.
Esa Laaksonen siirtyi Talmaan Talista, Ismo Haaponiemi Salibandyliitosta
Teemu Tyry
”Konttorisssa työskentelyä ja paperisotaa on vähän, se sopii minulle. Meillä toimii hyvin yhteispeli toimitusjohtaja Ismo Haaponiemen ja caddiemasterin toimiston kanssa.”
Mieluisimman Toron koneen nimeäminen on Laaksosella varmana mielessä jo ennen kysymystä.
”Pidän siitä, että saan työpäivän aikana liikuntaa. Toro Procore 648-ilmastin on luotettava työpari esimerkiksi viheriöiden ilmastamiseen, joka on hyvin oleellinen hoitomenetelmä. Askeleita tuli edelliskerralla yhdeksän viheriön urakassa 6,5 tunnin aikana noin 26 500. Bonuksena myös erittäin hyvä fyysinen olo, ei tarvitse työpäivän päälle lenkille lähteä.”
Toro ProCore 648 on Esa Laaksosen mieluisin lenkkikaveri Golf Talman viheriöillä
Teemu Tyry
Golf Talmalla ja Torolla pitkä yhteinen taival
Golf Talmassa lähes kaikki kentänhoitokoneet ovat Toroja. Yhteistyöllä on historiallistakin taustaa, sillä kenttäyhtiön perustajaosakas Kesko toimi pitkään Toron maahantuojana.
”Koneet ovat erinomaisia ja yhteistyö Hakon kanssa on juohevaa. Heillä on maan parhaat asiantuntijat töissä, jälkimarkkinointi toimii hienosti”, Laaksonen kiteyttää.
Edelliskaudella Hako järjesti asiakkailleen peräti 52 koeajoa Toron koneilla.
”Syyskuu on vielä tältä osin kiireistä ”demoaikaa”, golfyhtiöt haluavat koneet esittelyyn omilla kentillään. Pääsemme samoihin koeajojen määrään tälläkin kaudella koronasta huolimatta. Tämä on signaali sille, että konehankintoja suunnitellaan laajalti kevääseen 2021”, määrittää Hakon Petri Aaltonen.
"Hako on tehnyt selkeän strategialinjauksen, että pidämme yleisimmistä konemalleista demokoneita, demokoneita, jolloin voimme esitellä niitä hankintoja silmällä pitäen, mutta myös toimia asiakkaillemme ”konereservinä”. Välttämättä runsas demokonetoiminta ei ole kaikkein kustannustehokkainta toimintaa, mutta näemme sen yhtenä menestystekijöistämme”, Aaltonen jatkaa.
Kentänhoitokoneissa sähköistyminen on luonnollinen kehityssuunta, joka on Suomessa vasta alkumetreillään.
Esittelyssä olleen Toro Greensmaster eTriFLex 3370:n hinta on 60 500 euroa, noin 9 000 euroa kalliimpi kuin markkinoilla yleisen hybridimallin.
Hakon Jesse Kaan esittelee Toron koneita ympäri Suomen pitkälle syksyyn
Teemu Tyry
Hakon tavoitteen mukaisesti kaikki paikalla olleet kenttämestarit ja hoitohenkilökunta suorittavat koeajaon.
”Uskomme myyvämme näitä jo syksyn aikana. Käyttökustannuksissa tulee huomattavia säästöjä hybridiin verrattuna, äänettömyys on kova valtti, samoin tietysti ympäristöystävällisyys”, Aaltonen listaa useaan otteeseen aamupäivän aikana.
Kuuntelijat nyökyttelivät päitään ja antoivat pitkälti samantyylisen vastauksen kysyessäni ehdottoman rehellistä arviota koneesta.
”Toro tekee huipputuotteita, sähköllä toimivat kentähoitokoneet ovat kehityssuunta, jolle nostamme peukkuja. Kyllä tällaisen hankinnalle löytyy monia järkisyitä", kuului yleisin näkemys.
Kenttämestari Antti Koskelalla on selvä mielipide siitä, miksi Toron ”singel-leikkuri” on viheriöiden leikkuussa päältä ajettavaa konetta parempi vaihtoehto.
Kytäjän South East-kentällä vaihdettiin viheriöiden pinnat ja samalla ruoholaatu luhtaröllistä rönsyrölliin. Espanjasssa kasvatettu ruoho tuotiin keväällä rullina Kytäjälle, jossa pelattiin perjantaina ensimmäiset kierrokset 1,5 kuukautta ruohorullien asettamisten jälkeen.
Projekti sujui erinomaisesti, aikataulu ja budjetti pitivät, keskiviikkona 15. Heinäkuuta Suomen ykköskentäksi useasti listattu South East avataan myös vieraspelaajille.
”Saamme uudistuksen myötä enemmän käytännön työkaluja, mahdollisuuksia, viheriöiden pintojen hoitoon”, Kytäjällä työskentelynsä syyskuussa 2019 aloittanut kenttämestari Antti Koskela kuvailee tilannetta remontin jälkeen.
Yksi merkittävistä muutoksista kentänhoidon ja kahden huippukentän välillä on se, että jatkossa South Eastin viheriöitä hoidetaan singel-leikkurilla, North Westin viheriöitä entiseen tapaan päältä ajettavalla Toron leikkurilla.
Antti Koskela kertoo oheisella videolla, mitkä ovat laitteiden päällimmäiset erot, sekä viheriöiden leikkuun ammattitaidon tärkein mittari.
Rakettimainen nousu Suomen seuratuimman golfkeskuksen kenttämestariksi
Tässä vaiheessa on syytä nostaa esiin Antti Koskelan aiempi kokemus lajista ja työskentelystä alalla.
Kytäjällä tehtiin kesällä 2019 nopeita vaihdoksia avainpaikoilla. Toimitusjohtaja Juha Repo siirtyi golfkenttäyhtiön suuromistajiin kuuluvan Maatalousyhtymä Laakkosen toimitusjohtajaksi. Hänen tilalleen palkattu Jukka Koivu pestasi ensi töikseen Antti Koskelan kenttämestariksi.
Kytäjän hallituksen siunaama visio on selkeä, ”nousta takaisin Suomen ykköskentäksi ja Euroopan arvostetuimpien golfkeskusten joukkoon.”
”Kun puhelin soi ja mielenkiintoani tätä työtä kohtaan kysyttiin, ymmärsin heti, että kyseessä on elämäni mahdollisuus, josta ei ollut mitään mahdollisuutta kieltäytyä.”
”Kentänhoidossa työskenteleminen on minulle intohimo. Tahtotila itseni kehittämiseen ja organisaation toimimiseen parhaalla mahdollisella tavalla on todella suuri”, Koskela kertoi GoGolfin haastattelussa 2019 pian nimittämisensä jälkeen.
Lajiin hän tutustui jo juniorina. Isä vei kesällä aamuisin Antin ”päivähoitoon” Keimolan kentälle ja haki illalla kotiin.
”Pelasin junnuna paljon, jopa yli 200 kierrosta vuodessa.”
South Eastin kuudes väylä lyöntipaikalta on yksi eniten Antti Koskelan silmää eniten hivelevistä paikoista Kytäjällä.
Teemu Tyry
Vartuttuaan aikuisikään hän työskenteli Paloheinässa juniorien vetäjänä ja caddiemasterina.
”Paloheinän kenttälaajennuksen käynnistyttyä pääsin kiinni rakentamiseen ja myöhemmin kentänhoitoon”, tittelillä vastaava kentänhoitaja Paloheinässä viimeiset vuotensa työskennellyt Koskela kertoo.
Paloheinästä hän siirtyi kaudeksi 2017 Suomen Golfkentänhoito Oy:n palvelukseen.
Kentänhoidon ulkoistamiseen liittyviä palveluja tarjonnut yritys ajautui nopeasti konkurssiin. Alkuvuodesta 2018 Koskela sai työtä Gumbölen apulaiskenttämestarina.
Tätä pestiä hän ehti hoitaa vain pari viikkoa, kunnes Koskelalle tarjottiin Hillside Golfin kenttämestarin paikkaa. Hillsidessa kenttä oli Koskelan vetämänä kaudella 2018 vähillä resursseilla erinomaisessa kunnossa ja Koskela sai sulkaa hattuunsa työteliäänä ja oppimishaluisena kenttämestarina.
Hillsiden konkurssin myötä hän palasi Gumböleen apulaiskenttämestariksi, kunnes tuli kutsu Kytäjälle.
Urakehitystä voidaan pitää viimeisimmän nimityksen myötä varsin nopeana.
Antti Koskela on suorittanut yritystoiminnan erikoisammattitutkinnnon, (golfjohtajatutkinto)
sekä kenttämestarin erikoisammattitutkinnnon.
Ison talon paineet ja resurssit
Antti Koskela tiesi tulevansa avainpaikalle golfkeskukseen, joka oli saavuttanut heti South Eastin avautumisen jälkeen 2002 maineen maamme johtavana golfkeskuksena.
Alkuhuuman jälkeen Kytäjällä on ollut kenttien (South East & North West) kunnon osalta vaikeita jaksoja, jotka ovat pudottaneet sen arvostusta, pelaajamääriä ja kassavirtaa etenkin yritystilaisuuksien osalta parhaista vuosista.
Faceliftingin hakeminen oli kesällä 2019 varsin luonnollinen toimenpide.
”Tiedostin sen jo tänne tullessani, että Kytäjä on oleellinen mittatikku laadun osalta monille huippukentille. Se tuo luonnollisia paineita toimintaamme, mutta on myös eräänlainen tavoitetila. Halumme olla jatkossakin entistä selkeämmin se golfkeskus, johon muita verrataan”, Antti Koskela muistuttaa.
Samaan hengenvetoon hän kertoo hieman yllättyneensä siitä, millaisen huomion kohteeksi Kytäjä sekä Koskela henkilönä ovat South Eastin remontin myötä nousseet.
Kytäjän South Eastin 15:s on yksi Suomen parhaista ja näyttävimmistä par-nelosista.
Teemu Tyry
Antti Koskelan johtamalla kentänhoitohenkilökunnalla on hoidettavanaan peräti 200 hehtaaria maalaluetta.
Kaksi kenttää reuna-alueineen, Suomen suurimpiin lukeutuva range ja muut harjoitusalueet työllistävät sesongin aikana 30-32 henkilöä.
Miehiä ja naisia kentänhoidossa on yhtä paljon, ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kentällä on hieman toistakymmentä.
”Perinteinen sanonta, henkilökunta on tärkein resurssimme ja heidän hyvinvointinsa elinehto tasokkaalle kentänhoidolle, pitää Kytäjälläkin täysin paikkansa. Toimenkuvien selkiyttämisen avulla pyrimme jatkuvasti tehostamaan toimintaamme ja työhyvinvointia luomalla heille parhaat puitteet ja olosuhteet.”
Koskela nostaa tässä vaiheessa esiin varsin kuvaavan esimerkin.
”Työntekijän on hyvä päästä vaikuttamaan oman toimenkuvansa lisäksi käyttämiinsä työvälineisiin. Mikäli väyläleikkuri on viikottain 40 tuntia ”toimistona”, on oikeus ja kohtuus, että työntekijä osallistutetaan päätöksiin, jotka koskevat koneen ominaisuuksia, säätöjä sekä lisälaitteita.”
Toro on Kytäjä Golfin kumppani kentänhoidossa
Kytäjä Golfilla on kattava ja monivuotinen sopimus kentänhoidon koneiden ja laitteiden osalta Oy Hako Ground & Garden Ab:n kanssa.
”Toron koneilla Kytäjän kenttiä on hoidettu alusta alkaen. Edelleen meillä on käytössä joitain lisälaitteita, jotka ovat tulleet taloon kentän aukeamisen aikoihin 2000-luvun alkuvuosina”, Koskela tietää.
Kytäjäjän konekalustossa on lähes 80 leikkuuyksikkköä, joilla hoidetaan 200 hehtaarin kokoista aluetta.
Teemu Tyry
Kauden 2020 aikana Hako on toimittanut yhdessä laaditun hankinta- ja vaihtosuunnitelman mukaisesti lähes 30 konetta ja lisälaitetta.
”Tälle vuodelle meille osui monien isoje koneiden vaihto-operaatio. Oleellinen asia golfkentän kannalta on se, että jälkimarkkinointija tekninen tuki ovat ensiluokkaisia. Yllättäviä asioita tapahtuu, niihin pitää pystyä reagoimaan mahdollisimman ripeästi.”
Koskela kertoo Hakon teknisen tuen asiantuntijan Tapani Rasin ammattitaidosta ja asenteesta kuvaavan esimerkin.
”Hän katseli sosiaalisesta mediasta Kytäjä Golfin videota, jossa Toron ruiskuauton puomi liikkui hänen mielestään tarkoitetusta poikkeavalla tavalla. Rasi ajoi saman päivän aikana oma-aloitteisesti Kytäjälle ja sääti puomin liikettä ohjaavan osasen toiminnan kohdilleen.”
Kytäjän kenttähenkilökunnan sekä koneiden määrä on Suomessa kärkipäästä ja koko kentänhoidon budjetti yksi suurimmista.
”Vaikka resurssit ovat paperilla suuret, joudumme suunnittelemaan työmme ja hankinnat varsin tarkasti”, Koskela painottaa.
Koneiden huoltoon ja teroitukseen panostetaan
Kytäjällä on koneiden huolto- , korjaus- ja teroitustöihin irrotettu peräti kolme henkilöä.
Huoltopäällikkö Ville Selin vastaa koneiden lisäksi kiinteistöistä ja golfautoista, joita Kytäjällä on peräti 75.
”Hän on moniosaaja, joka ammattitaidollaan teki suuren vaikutuksen jo yhteisinä aikoinamme Hill Sidessa."
Antti Koskela ja Ville Selin aloittivat työt Kytäjällä edellisvuoden syksylllä
Teemu Tyry
Apulaiskenttämestariksi nimitetty Anna Pirttilä on työskennellyt Kytäjällä aiemmin muutamassa jaksossa yli kymmenen vuotta.
”Anna on avainhenkilö kentänhoidon päivittäisessä pyörittämisessä. Pitkä kokemus ja paikallistuntemus on arvossaan haasteiden ja ongelmien ratkaisuissa”, Antti Koskela jakaa kredittiä lähimmille vastuuhenkilöilleen.
Haastattelua edeltävänä päivänä Koskela oli tehnyt 11 tuntia töitä ilmastuskoneen päällä.
”Teen kaikkea mahdollista, kuten toimenkuvaan kuuluukin. Päivän päätteeksi yleensä huomaa, että itselle aamulla asettamat työt ovat eteen tulleiden kiireiden takia vaiheessa.”
Työpaikka keskellä kauneinta suomalaista maalaismaisemaa
Koskela on saanut Kytäjän kenttämestarina lentävän lähdön golfkeskuksen peliolosuhteiden nostamisesssa asetetulle tasolle.
Hän on myös lukenut historiankirjat tarkkaan, tiedostaen miten merkittävä kokonaisuus Kytäjä eri vaiheissaan on kauan ennen golfkenttien rakentamista ollut jo pelkästään maanviljelyn saralla.
”Keskellä upeaa suomalaista maisemaa on laadukas golfkeskus, jossa saan tehdä unelma-ammattiani. Helkutin upealta tämä tuntuu, etuoikeudelta. Kovaa työtä tämä on ja rima on nostettava jatkossa entistäkin korkeammalle.”
Kenttämestarisarjan perinteiseen kysymykseen, mikä on suosikki Toron kentänhoitokoneista, Koskela vastaa hyväksyttävällä tavalla kiertäen.
”Kaikki koneemme ovat laadukkaita. Viheriön hoitotoimenpiteessä saattaa olla seitsemän eri konetta ja 9-10 henkilöä ketjussa.Tällaisen ”hoitojunan” edetessä jouhevasti suunnitelman mukaan, ryhmänä tehty työ kantaa hedelmää ja tuottaa kaikille siihen osallistuneille hyvän mielen”, Koskela kuvailee.
Olli Raatikaisen johtama kenttähenkilöstö on virittänyt Aurinko Golfin mainioon kuntoon. Ruiskuajoneuvo Toro MultiPro 5800-D on kenttämestarin suosikkilaite.
Aurinko Golfin kenttämestari Olli Raatikaisella on hyvä tiimi apunaan ja pitkän ajan suunnitelma kalustonsa pitämisessä huippuvireessä.
Naantalin Aurinko Golf on jo pitkään kilpaillut Turun talousalueen vilkkaimman golfkeskuksen tittelistä. Kaudella 2019 startteja kirjattiin (18+9 reikää) noin 45 000.
Lassi Pekka Tilander on suunnitellut kentät ja harjoitusalueet monipuoliseen, osittain mäkiseen maastoon, jossa väylät erottuvat tavalla, joka pitää pelaajan hereillä ja aistit avoinna. Näkymä klubitalolta kentälle ja omenapuiden kyllästämään maisemaan on yksi maamme kauneimmista.
Näkymä 14:n backtiiltä klubitalon kupeesta on yksi Aurinko Golfin kauneimmista
Teemu Tyry
Juhannusviikolla molemmat kentät olivat varsin mainiossa kunnossa sekä viheriöiden, kuin myös väylien osalta. Kierrosmäärissä ollaan reilusti edellä viimevuotisia lukuja.
Golfmatkaa suunnitteleville Aurinko Golfia voi isolla peukulla suositella etenkin niille, jotka eivät hätkähdä paria pitkää nousua ja haluavat herkutella lukuisilla näyttävillä maisemilla kierroksensa varrella.
Kenttämestarilla on monta rautaa tulessa
Kenttämestarina golfkeskuksessa aloitti syksyllä 2018 Olli Raatikainen, joka ajautui alalle oman golfharrastuksensa kautta toimittuaan aiemmin hotelli- ja ravintola-alalla.
”Aiemmissa hommissani työajat olivat haastavia ja palkka pieni. Golf puolestaan lajina on niin mielenkiintoinen, että kentällä työskenteleminen alkoi vaihtoehtona kiinnostaa.”
”Meri-Teijossa olin alkuun muutaman kauden kesämiehenä, sieltä siirryin Kankaisten Golf Maskuun. Kentänhoitajan ja kenttämestarin tutkinnot suoritettuani sain paikan Uudenkaupungin kenttämestarina”, Raatikainen kertaa aiemman työuransa.
Yhden komenmerkin kanssa toimiminen pudottaa merkittävästi huoltokuluja, tiedostaa Olli Raatikainen.
Teemu Tyry
Aurinko Golfin runsas pelaajamäärä on Raatikaisen mukaan kentänhoidon osalta hallittavissa päivittäisellä suunnittelulla ja isompien töiden aikatauluttamisella hiljaisempiin aikoihin.
”Meillä on hyvä tiimi kasassa, kaikki kenttätyöntekijät ovat aktiivipelaajia, joka edesauttaa monessa asiassa. Kenttämestari on hyvä saada ideoita ja ajatuksia, olen painottanut keskinäisen kommunikaation tärkeyttä ja hyvää henkeä porukan kesken.”
GoGolfin vierailupäivänä Raatikaisella oli tyypilliseen tapaan monta rautaa tulessa.
”Puhelin soi varsin tiheään, on neuvonpitoja kentällä ja tapaaminen suunnittelijan, Lassi Pekka Tilanderin kanssa. Näistä johtuen minulle tehokkainta on niiden välissä työskennellä uuden ruiskutusajoneuvomme, Toro MultiPro 5800-D:n ohjaimisa väylillä ja viheriöillä. Se on ominaisuuksiltaan huomattavasti aiempia laitteita monipuolisesti sekä helppokäyttöisempi, ja on noussut Toron mallistosta uudeksi suosikikseni.
Aurinko Golfissa on kuluvalla kaudella saatu nauttia hienokuntoisesta kentästä. Kenttämestarien luontaisetuihin kuuluvat luonnollisesti kehut ja kritiikki niinä aikoina, jolloin kentän kunto ei vastaa pelaajien odotuksia
”Tiiminä me tätä teemme. Kehut lämmittävät ja motivoivat, kriittinenkin rakentava palaute on tervetullutta. Vatsahaavaan taipuvaisille kenttämestarin rooli ei kuitenkaan ole kaikkein suositeltavimpia”, Raatikainen tiivistää ammattikuntansa arkea.
Konehankinnoissa suunnitelmallisuus ja keskittäminen tuo parhaan tuloksen
Kenttämestarin toimenkuvaan liittyyvät oleellisesti konekannan hankkimiseen ja ylläpitoon liittyvät tehtävät.
”Koneiden on oltava aina kunnossa kun työpäivä käynnistyy. Meillä on aiemmin ollut useampia konemerkkejä tallissamme. Valitettavan usein myös tilanne, että osa koneista on ollut nosturin päällä silloin, kun niitä kipeästi tarvitaan kentällä.”
Ensimmäisellä kaudellaan Raatikainen teki yhdessä Toroa edustavan Oy Hako Ground & Garden Ab:n myyntipäällikön Jesse Kaanin kanssa kattavan inventaarin Aurinko Golfin konekannasta ja laskelmia siitä, millä aikataululla uusien hankintoja kannattaisi tehdä.
18:n keltaisetla tiiauspaikalla väylän poikki kulkevan vesiesteen ylittämiseen vaaditaan yli 200 metrin lentokaari.
Teemu Tyry
"Toimintatapa, jossa yhteistyössä kartoitetaan kentän konekalusto ja tehdään suunnitelma sen päivittämiseksi, on oleellinen osa golfkenttien ja Hakon välistä yhteistyötä. Usein löydetään tehostamisen paikkoja, ja voidaan jopa vähentää koneiden määrää tai ainakin tehdä samoja töitä aikaisempaa taloudellisemmin", muistuttaa Kaan, joka on aiemmin toiminut muun muassa Pickalassa kenttämestarina.
”Kokemus on osoittanut, että Toron koneet ovat koko elinkaarensa huomioiden edullisimpia hankintahinta huomioiden, luotettavimpia ja ominaisuuksiltaan parhaita. Jälkimarkkinointi ja huollon tuki ovat Suomessa ylivertaisia. Mikäli tarvitsemme jossain tilanteessa lainaksi konetta, jollaista ei kalustossamme ole, se järjestyy vaivatta maahantuojalta", säestää Raatikainen.
Hako haluaa palvella kaikkia Suomen golfkenttiä, esittelykoneiden toimittamisessa lisäreserviksi erikoistapahtumissa ovat kumppanuuskentät etusijalla.
Aurinko Golfin toimitusjohtaja Arttu Pulkkinen on Raatikaisen työpari etenkin hankintoihin liittyvissä asioissa.
"Teimme Ollin kanssa tarkan investointilaskelman, jossa vanhojen koneiden korjaaminen ja kaluston uusiminen kone per vuosi tahdissa osoittautui kalliimmaksi ja merkittävästi huonommaksi ratkaisuksi toimintavarmuuden kannalta", Pulkkinen perustelee Hakon kanssa uusitun, entistä laajempialaisen sopimuksen taustoja.
Ehdotus hyväksyttiin golfyhtiön hallituksessa.Monivuotisen sopimuksen myötä Aurinko Golfissa on hyvin tarkka näkymä siihen, mitkä ovat kentänhoidon laitteisiin liittyvät kulut tulevina vuosina.
”Hakolla on alan parhaat ammattilaiset töissä. Jälkimarkkinointi ja huollon tuki ovat Suomessa ylivertaisia. Tekninen tukihenkilö Tapani Rasi tietää alalla käytännössä kaikesta kaiken. Hän kävi Aurinko Golfissa huoltomiehemme apuna virittämässä karheikkokoneet viimeisen päälle kuntoon. Tämä on luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Apu on aina puhelinsoiton päässä", kehuu Raatikainen kumppania.
Teknisen tuen palvelut ovat monelle kentälle tärkeä osa yhteistyötä Hakon kanssa.
Tällä hetkellä 19 golfkenttää on solminut kirjallisen kumppanuussopimuksen Hakon kanssa ja näin sitoutunut konehankinnoissaan käyttämään Hakon valikoimasta löytyviä koneita.
Euroissa mitattavia etuja kumppanuuden myötä tulee koneiden ja varaosien hinnoittelussa, sekä tavanomaista pidemmissä takuuajoissa.
Robotit tulossa myös kentänhoitoon
Raatikainen esittelee haastattelun päätteeksi paraatipaikalla, kentän upean päätösväylän vieressä sijaitsevan huoltohallin, jossa kesätöissä olevat Valtteri Venhomaa ja Arno Ylitalo ovat työpäivänsä päätteeksi puhdistamassa koneita.
Venhomaa kiertää työn ohessa kauden aikana FJT:n ja FT:n kisoja. Ylitalo on lääketieteiden ylioppilas, joka Aurinko Golfissa pelaamisen kautta löysi kesätyön harrastuksen parista.
Olli Raatikainen vaihtamassa päivän kuulumisia Arno Ylitalon ja Valtteri Venhomaan kanssa. Työt Aurinko Golfissa käynnistyvät normaalisti kuudelta ja päättyvät kello 14.00.
Teemu Tyry
“Tänään jyräsimme viheriöt ja vaihdoimme reikien paikat. Työtehtävät vaihtelevat, päivän mittaan tulee sopivasti liikuntaa ja saa olla ulkona. Lisäksi Olli antaa meille hyvin liikkumavaraa omien töiden toteutuksessa”, nuorukaiset summaavat työnsä parhaita puolia.
Kentänhoidossa laitteiden ominaisuuksien lisääntymistä on jouduttanut digitalisaation jatkuva kehittyminen.
“Konepuolella ympäristöystävällisyys sähkön käytön yleistymisen ja polttoainetaloudellisuuden parantumisen myötä ovat jatkuvia prosesseja. Mullistavin uudistus markkinoille tullee muutaman vuoden kuluttua automaattisesti ohjattavien väyläleikkurien myötä. Prototyyppejä on jo esitelty", Raatikainen muistuttaa.
Aurinko Golfissa pelaaminen muutaman vuoden tauon jälkeen jättää todella hyvän jälkimaun. Vaihteleva ja luonnikas kenttä joka suosiollisten säidenkin johdosta on tarjonnut pelaajille alkukaudesta parhaita puoliaan. Kentän laitamille ja naapurustoon on ilmaantunut runsaasti tyylikkäitä asuntoja maisemaa kaunistamaan.
18:n viheriön onnistunut muotoilu kruunaa pelikokemuksen Aurinko Golfissa
Teemu Tyry
Olli Raatikainen on saanut onnistuneen startin uralleen Aurinko Golfissa, jonka kehittämisessä hän näkee paljon mahdollisuuksia.
”Meillä on muiden kentän tavoin kohtia, joita on syytä jollain aikavälillä korjata ja uudistusten myötä kehittää paremmiksi. Näiden toteuttamisessa mukana oleminen on tietysti yksi tavoitteistani Aurinko Golfissa”, Olli Raatikainen kertoo haastattelun päätteeksi.
