Jan Hellström on kutsumusammatissaan. Kenttien hoitotasossa on menty hurjaa vauhtia eteenpäin 80-luvulta, jolloin Hellström aloitti uransa Kurk Golfissa.
Keimolassa kenttämestarina ensimmäistä kautta toimiva Jan Hellström on viettänyt haastattelua edeltävät aamun tunnit vaihtaen Keimolan 36-reikäisen kentän viheriöiden reikien paikkoja.
”Hyvää huomenta, on taas niin kaunis aamu, ettei paremmasta väliä”, Hellström tervehtii klubitalon edustalla, jossa hänen seuranaan on runsaasti starttiaan odottavia pelaajia.
Rutiinia ja osaamista reiän vaihtoon on kertynyt reilusti yli 30 vuoden ajalta. Kurkin Evitskogista kotoisin oleva Hellström työskenteli Kurk Golfissa kesäisin jo 80-luvulla kentän rakentamisen ja ensimmäisten pelivuosien aikohin. Peuramaalle hän siirtyi 90-luvulla ja toimi siellä kenttämestarina kauden 2019 päättymiseeen asti.
”Reikien vaihtaminen on kentänhoidossa yksi fyysisesti kovimmista töistä, kyllä sen tuntee etenkin hartioissaan. Kenttämestarille viheriöiden kiertäminen antaa selkeän tilannekatsauksen siitä, mikä on juuriston tila pinnan alla. Se on myös työvaihe, josta pystyy tarvittaessa irrottautumaan muihin toimiin”, Hellström perustelee rooliaan.
Viheriöistään kenttä muistetaan
Hellström sai isältään elämänohjeekseen ahkeruuden ja työnteon merkityksen. Uravalinta olisi voinut mennä toisinkin, metsätalousinsinööriksi vuonna 1991 valmistunut nuorukainen jäi kuitenkin töihin golfkentälle.
”Lama iski tuolloin Suomeen ja työpaikat olivat tiukassa. Koulutuksesta ja kiinnostuksestani numeroihin on ollut hyötyä. Annetuissa budjeteissa pysyminen tiukoissakin paikoissa on haaste, josta selviäminen on aina ollut kunnia-asia. 90-luvulla oli itsestäänselvyys, että kenttämestari oli rivissä muiden joukossa hoitotoimenpiteissä. Se oli pakon sanelemaa, resurssit olivat varsin pienet.”
Peuramaalla Hellströmin vetämällä kenttähenkilökunnalla oli kova haaste kahden kentän tason nostamiseksi. Naapureina olivat korkean profiilin Sarfvik ja Pickala. Peuramaa nosti profiiliaan voimakkaasti etenkin 2010-luvun toisella puoliskolla erittäin hyväkuntoisten viheriöidensa ansiosta, jotka saivat suitsutusta osakkaiden ja jäsenten lisäksi muun muassa Finnish Tourin pelaajilta.
”Pelaajat arvioivat kenttiä pitkälti viheriöiden kautta. Viheriöiden tasalaatuisuus on päällimmäinen tavoite. Suomessa on mielestäni viheriöiden nopeuden tavoittelu noussut turhankin isoksi arvoksi. Suuri osa kotimaisista viheriöistä on rakenteeltaan ja muodoiltaan sellaisia, että ne eivät sovellu stimp-mittauksella yli kymmenen jalan nopeuksille. Oleellisempaa on saada ruoho sellaiseen kuosiin, että pallo rullaa tasaisesti”, Hellström painottaa.
Keimolassa uusitaan viheriöitä
Helllström lopetti Peuramaalla 25 vuoden työsuhteen jälkeen syksyllä 2019. Edellinen talvi oli Peuramaalla kelien osalta pahin mahdollinen kentänhoidolle, viheriöiden kuntoon saaminen kesti totuttua pidempään.
”Kyllä se pelaajien lisäksi kentänhoitajia ja mestaria koettelee, kun tietää että kovasta työnteosta huolimatta lopputulos ei ole sitä, mihin on totuttu. Mennyt talvi oli taas ennätyksellisen leutona kentille näillä leveysasteilla varsin hyvä, pelaajia on keväällä hemmoteltu hienokuntoisilla viheriöillä”, Hellström iloitsee Etelä-Suomen ennätyksellisen runsaaseen pelimäärään viitaten.
Kirkka-kentän toinen viheriö on saanut täysin uudet muodot ja valtavasti lisää kokoa
Teemu Tyry
Keimolassa uusittiin jo edellissyksynä Jorma Erikssonin suunnitelmien mukaan kolme viheriötä. Perusparannustyöt jatkuvat viheiöiden lisäksi lisäksi muun muassa tiiauspaikkoja uusimalla.
Kuin tilauksesta, mutta tilaamatta kuvausta ennen viheriöltä poistuneen parivaljakon pelaaja nostaa kättään Hellströmille tokaisten, ”tosi hyvä viheriö, kiitos.”
”Tasalaatuisuuden kehittämiseksi meillä on jatkuvasti töitä. Itselleni uusilla Keimolan kentillä minulla on paljon opittavaa olosuhteista. Aistit ovat hereillä, uutena voimavarana pystyn tuomaan tuoreita näkemyksiä golfkeskuksen kehittämiseen.”
Hoitotaso mennyt huimasti eteenpäin
Kenttämestarin toimenkuva on vuosikymmenten aikana laajentunut merkittävästi, kentänhoitoon liittyvät tietokone-ohjelma ja automatisointi, sekä entistä luotettavammat koneet luovat pohjan tehokkalle työskentelylle.
”Ympäristöystävällisyys on teema, joka on tullut jäädäkseen ja sen puolesta alalla liputetaan kiitettävän vahvasti.”
Janne Hellströmiltä tulee kuin apteekin hyllyltä esimerkkejä siitä, miten kentänhoidossa kehittyneet materiaalit ja uudet koneet ovat edesauttaneet hoitotason kehittymistä vuosikymmenten aikana.
”Muistan, kuinka 80-luvun lopulla Kurkin viheriöille hiekat levitettiin lapiotyönä. Hiekoituksessa käytetyt laitteet oli jo silloin olemassa, mutta Kurkiin ne tulivat myöhemmin, ja ovat reilun 30 vuoden kehittyneet ja nopeuttaneet valtavasti hoitoa.
Pelaajille hiekoitukset viheriöille ennen omaa pelikertaa eivät ole mieluisia. Hellstöm muistuttaa siitä, kuinka vielä parikymmentä vuotta sitten yleisesti hiekotuksessa käytettiin ”maakosteaa” hiekkaa.
”Tästä johtuen hiekan vaikutus puttaamiseen saattoi kestää jopa viikon. Tällä vuosituhannella on yleisesti siirrytty kuivattuun hiekkaan, joka on viheriön pinnalla vain tovin aiempaan verrattuna, mutta hinnaltaankin kyllä kaksinkertaista. ”
Kotimaisilla kentillä viheriöiden nopeudet olivat vielä 1990-luvulla keskimäärin varsin alhaisia. 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla valmistuneet Kytäjän ja Linna Golfin kentät antoivat mallia kansainvälisten huippukenttien standardeista nimenomaan viheriöiden kunnon ja nopeuksien osalta.
”Tällä vuosituhannella leikkuukorkeuksissa on menty hurjasti alaspäin. Se vaihe kehitystä on läpikäyty, nopeutta ja tasalaatuisuutta on viimeisten vuosien aikana parannettu jyräämisen lisäämisellä. Tämä mahdollistuu sillä, että jyrät ovat nykyään nopeita ja helposti käsiteltäviä. Niihin on liitettävissä viiltomahdollisuus. Kaikki 18 reikää pystytään tyhjällä kentällä jyräämään neljässä tunnissa”, Hellström kertoo.
Kolmanneksi konkreettiseksi muutokseksi hän nostaa leikkuujätteen vähenemisen väyläleikkauksen yhteydessä.
”Markkinoilla on ollut jo muutaman vuoden ajan kasvunsääde, joka hidastaa ruohonkasvua ja vähentää leikkuujätettä. Hyöty on peliviihtyvyyden ja siisteyden kannalta hyvin merkittävä, Hellström iloitsee.
Luotettavuus ja palvelut etusijalla konehankinnoissa
Kentänhoitolaitteiden osalta Jan Hellström julistautuu oma-aloitteisesti ennen kysymystä ”Toro-mieheksi”.
Tauko paikalla. Johanna Numminen, Marja-Liisa Galvin ja Jan Hellström vaihtoivat kuulumisia leikkuutöiden ja reiänvaihtojen välissä
Teemu Tyry
”Tuotteet ovat ensiluokkaisia. Hako Groupin otettua maahantuonnin vastuulleen ovat palvelu, tekninen tuki ja henkilökunnan ammatillinen osaaminen nousseet entistä selkeämmin huipputasolle.”
Laajasta tuotevalikoimasta Hellström ei halua nimetä ehdotonta suosikkiaan, mutta lukeutuu siihen osaan kenttämestareita, jotka puhuvat päältä ajettavien kolmiyksikköisten viheriöleikkurien ominaisuuksien puolesta.
”Toron kolmiyksikköisen leikkurin jälki on mielestäni täysin verrattavissa Toron työnnettävän singel-leikkurin vastaavaan.”
”Kentänhoidossa väyläleikkurien jälki on kehittynyt jatkuvasti paremmaksi. Viheriöleikkurit ovat kokonaisuudessa tärkeimpiä osasia. Koneiden toimivuus ja maahantuojan palvelun laatu ovat ne tekijät, joiden johdosta valintani on Toro”, Hellström kiteyttää.
Keimola Golf on hyvä olla, perustelevat Johanna Numminen ja Marja-Liisa Galvin työuriaan samassa golfkeskuksessa. Numminen on ollut Keimolassa 30 vuotta, Galvin 23- vuotta.
Teemu Tyry
Esimiehen rooli on ajan hengen mukaisesti myös kentänhoidossa ja golfkeskuksissa jatkuvan keskustelun ja kehittämisen aihe. Jan Hellström on pitkän uransa aikana tottunut johtamaan joukkojaan edestä, tehden pitkää päivää kentällä.
”Golfyhteisössä kenttämestarin on kyettävä olemaan jämäkkä ja ystävällinen, oikeudenmukainen alaisilleen. Merkittävää on tietysti kommunikointi toimitusjohtajan, hallituksen sekä erityisesti pelaajien kanssa.”
Hellström iloitsee siitä, että valistustustyöllä on kotimaisilla kentillä saatu vähennettyä pelaajien aiheuttamia vaaratilanteita, lyöntejä kierroksen aikana ilman lupaa alueille, joilla kentänhoitohenkilökunta työskentelee.
Janne Hellström uskoo luonnon ja ulkona liikkumisen merkitysten kasvavan koronaviruksen synnyttämällä uudella aikakaudella
Teemu Tyry
”Jatkuvaa asennekasvatusta ja yhteisvastuuta olisi entisestään syytä korostaan myös omien jälkien korjaamiseen liittyen. Osalla pelaajista etiketti lipsuu tältä osin, ajatus ”onhan täällä henkilökuntaa niitä hoitamassa”, pitäisi saa kitkettyä pois”, Hellström viestittää toiveenaan lähes kaikkien kenttämestarien esilletuoman haasteen.
Luontoarvot korostuvat entisestään golfkentillä
Kiertäessäni Hellströmin perässä kentällä viheriöillä, hän nostaa useaan otteeseen esiin maisemalliset arvot ja etuoikeuden työskennellä luonnon keskellä, jossa on hänen koulutukseensa liittyen näyttäviä puita sekä metsiä.
”Nautin suunnattomasti kauniista aamuista, luonnonrauhasta sekä työn tuloksista. Maisemat ovat upeita ja kontrastit moninaisia. Koronaviruksen myötä nämä arvot korostuvat entisestään ihmisten arvomaailmassa.”
Jan Hellström sai jo lapsena isältään oppia puiden hoitooon ja kaatamiseen.
”Teen sitä edelleen sivutyönä oman toimen ohella. Puuhun kiipeäminen on osana kaatamista aina kiehtonut, se on terapeuttista hommaa, jossa jokainen työvaihe on ennalta suunniteltu ja käyty mielessä läpi.”
54-vuotias Hellström on työskennellyt 2/3 osaa elämästään golfkentillä, eikä alanvaihto tai eläköityminen ole noussut vaihtoehdoksi.
Kuvassa näkyvän Saras-kentän on suunnittelut Kosti Kuronen, ensimmäisenä valmistuneen Kirkan Pekka Wesamaa
Teemu Tyry
”Vaikka välillä sataa räntää ja on kylmää, saan työskennellä luonnossa niiden asioiden parissa, jotka ovat minulle arvokkaita. Tulevana kesänä on tarkoitus ottaa jossain vaiheessa lyhyt vapaa, jollaiset olen aiemmin jättänyt väliin. Kenttämestarikin tarvitsee lepoa ja latautumista kiireen keskellä”, Jan Hellström muistuttaa itseään.
Tiina Jama-Raati ei ollut ennen "sinisen hurmurin" saapumista Muuramen kentälle pelannut yhtään kierrosta golfauton kanssa.
GoExpo GOLF-tapahtumassa Yamaha Loungesssa arvottiin kisaan vastanneiden kesken huippuluokan golfauto yhden onnellisen käyttöön. Tiina Jama-Raati oli onnettaren suosikki.
Yamaha Drive2 AC golfauto luovutettiin Muurame Golfissa Tiinalle. Hän on aktiivinen golfari, joka ei tosin vielä ole koskaan pelannut golfauto allaan.
Videolla yllättyneen voittajan tunnelmat autonluovutuksen yhteydessä.
Golfauton säilytyksestä on sovittu Muurame Golfin kanssa ja latauspaikka löytyy klubin vieressä sijaitsevasta huoltorakennuksesta. Kenttämestari Esa Laine lupaili myös pitää autosta huolta ja tarkistaa aika ajoin akkujen nesteet. Muuta huoltoahan sähkötoiminen golfauto ei juurikaan kauden aikana tarvitse.
Kentällä hurja käyttöaste ensimmäisellä viikolla
Kaudella 2006 18-reikäiseksi laajentunut Muurame Golf avautui tämän kauden osalta vappuaatona.
Jo ensimmäisen viikon aikana kierroksia kertyi huimasti reilut1 800. Kun huomioidaan, että pakkasaamujen takia kentälle on päästy vasta yhdeksän aikoihin, käytännössä kaikki ensimmäisen viikon ajat ovat olleet täynnä.
Muuramessa avautuu kierroksen aikana eteen upeita näkymiä...
Lassi Pekka Tilander
Toimitusjohtaja Joonas Nieminen kertoi tyytyväisenä kauden alun olleen yksi vilkkaimmista ja yleistä golfbuumia eletään täysillä myös Muurame Golfissa.
"Into pelaamiseen on ollut piukassa, silti koronaviruksen tuomia rajoituksia sekä suosituksia on tunnollisesti noudatettu. Jatkossa myös kilpailutoimintaa päästään aloittamaan", Nieminen iloitsee.
"Kenttä on talvehtinut hyvin. Muutamilla viheriöillä on pieniä jääpoltteen aiheuttamia vaurioita, mutta niistäkin selvitään kunhan säät lämpenevät ja yöpakkaset väistyvät. Lämpimiä ilmoja on Muuramessa jo kovasti odotettu."
Muuramessa pidetään kentästä hyvää huolta
Molemmat yhdeksiköt suunnitellut Lassi Pekka Tilander iloitsee kovasti Muuramen suosiosta pelaajien keskuudessa sekä runsaista kierrosmääristä.
"Toisen yhdeksikön valmistumisen myötä kenttä sai runsaasti uutta ilmettä ja isännät ovat panostaneet resurssiensa puitteissa kiitettävästi kentän kehittämiseen sekä hoitoon", Tilander analysoi.
...sekä vesiesteitä, jotka koettelevat osaamista kuin myös henkistä kanttia
Lassi Pekka Tilander
Vaikka Muuramen kenttä on ehdottomasti suunniteltu käveltäväksi, sen haastavissa ja rankoissakin maastoissa golfautosta on varmasti hyötyä ja iloa", hän totesi kuultuaan, minne uunituore Yamaha Drive2 AC kauden ajaksi matkasi.
Kauden aikana ja sen jälkeen raportoidaan, millaisi käyttökokemuksia Tiina Jama-Raatilla on, ja onko hän silloin enään halukas kesäautostaan luopumaan?
Yamaha golfautoja Suomessa edustava Hako Group on tehnyt golfareille kauden alkuvaiheille mainion tarjouspaketin, jossa uuden auton hinnaksi tulee 7 490 euroa.
Väyläruohon pituus on Vuosaaressa links-kenttien tavoin huomattavasti lyhyempää kuin kotimaisilla kentillä keskimäärin. Lauantaina kentälle oli starttiajan varannut 199 pelaajaa, vain yksi paikka oli vapaana.
Vuosaari Golfin kenttä on ollut poikkeuksellisen talven ja kevään johdosta kovalla käytöllä vuoden ensimmäisinä kuukausina. Pelikierroksia oli kertynyt jo ennen pääsiäispyhiä ennätyksellisesti lähes 3 000.
Pelaaajia riittää, kahden hengen ryhmät ovat päivästä toiseen täynnä aamusta iltaan.
Vuosaaressa pelattiin ennen Golfliiton antamia suosituksia hetken aikaa neljän ja kolmen hengen hengen ryhmissä.
Viimeiset pelaajat kiertävät lauantaina Vuosaaren kenttää vielä auringonlaskun (20.30) jälkeenkin
”Kaikki voitava tehdään sen eteen, että pelaaminen olisi turvallista. Kentältä palaa pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä golfareita. Golfkentällä liikunnan harrastaminen on normaaliakin terapeuttisempaa näinä aikoina”, kuvailee toimitusjohtaja Harri Mankki.
Starttivälejä lyhentämällä pelaajamäärän pudotus vain 16,6 prosenttia
Lauantaina ensimmäiset pelaajat laskettiin kentälle aamuyhdeksältä, viimeinen kaksikko lähtee liikenteeseen 18.54. Starttiväli on supistettu kuuteen minuuttiin, jonka myötä kymmenen tunnin aikana pelaajia saadaan kentälle tasan 200.
Mikäli samaan aikaikkunaan tupattaisiin kenttä täyteen neljän pelaajan ryhmiä kymmenen minuutin välein, pelaajia mahtuisi 240.
Pudotusta maksimimäärään on nyt käytössä olevassa systeemissä täten vain 16,66 prosenttia.
Positiivinen puoli kahden ryhmissä on pelinopeus, kierroksen kestoaika on Vuosaaressa ollut kolme tuntia ja 15 minuuttia. Käytännössä kahden hengen ryhmiä peluuttamalla lähes sama määrä pelaajia ehtii pelata kierroksensa loppuun valoisaan aikaan, kuin mikä olisi tilanne neljän pelaajan starteissa.
Kentänhoidosta muodostui kutsumusammatti
Vaikka Vuosaaressa on pelattu kalenterivuoden 2020 aikana ensimmäistä kertaa sen historiassa kaikkien neljän ensimmäisen kuukauden aikana, vain yksi kone, väyläleikkuri, on toistaiseksi otettu tallista ulos.
Säiden lämmitessä hoitotoimenpiteet luonnollisesti lisääntyvät. Kentänhoidossa työskentelevät kahdeksan henkilöä on jaettu korona-aikana kahteen toisistaan erillään työskentelevään ryhmään.
Aleksi Kahri opiskeli pitkään tavoitteenaan liikennelentäjän ura. Vuosaaressa hän aloitti työt 19-vuotiaana osallistuen myös kentän ensimmäiseen kilpailuun.
Kenttämestari Aleksi Kahri oli kesäapulaisena ensimmäisen kerran Vuosaaressa jo avauskaudella 2001. Opiskelujensa ohessa hän oli kentällä töissä myös viitenä seuraavana kesänä, sekä kenttäremontin aikaan "shaperina" 2007-2009.
Seuraavana vuonna Kahri nimitettiin apulaiskenttämestariksi ja 2013 hän otti kenttämestarina koko hoitopuolen vastuulleen.
”Olen kasvanut kentänhoitoon jaVuosaari Golfin rakennushommiin kiinni. Syksyllä 2019 valmistuneen uuden rangemme suunnittelin ja sheippasin. Näissä hommissa näkee konkreettisesti työnsä jäljen sekä merkityksen. Saa käyttää luovuuttaankin. Viihdyn mainiosti pestissäni, jossa oppii jatkuvasti uutta. Töitä saa tehdä paljon, sillä talvet ovat keleiltään usein hankalia, kesät kuumia sekä kuivia, ja kentänhoitobudjetit erittäin tiukkoja", Kahri kuvailee.
Lannoittamisen ja kastelun määrä golfkentillä vähenee
Vuosaari on ensimmäisenä kenttänä Suomessa profiloitunut ja markkinoinut itseään linkskenttänä. Perusteitakin tähän löytyy riittävästi. Vielä 2010-luvun alussa Vuosaaren ruohopinnoite oli ”sekaruohoa”, jossa kylänurmikka painoi rajusti päälle.
”Lannoitteita käytettiin runsaasti, kasteluveden tarve oli myös erittäin suurta", Kahri muistaa.
Vuosaaressa alettiin 2010-luvun alkupuolella kylvää nata-ruohoa sekaruohon päälle. Kuivuutta hyvin kestävä nata on tehnyt väylien ja viheriöiden pinnoista napakamman ja mahdollistanut samalla alemman leikkuukorkeuden, ja täten entisestään lisännyt linkskentän luonnetta.
Vuosaaren kenttä istuu sulavasti ympäristöönsä. Taustalla Pauligin kahvintuoksuinen konttori ja satama-aluetta.
Lassi Pekka Tilander
Ruoholajikkeen muutoksen myötä Vuosaaressa on vajaan vuosikymmenen aikana saatu lannoitusten määrää pudotettua huomattavasti. Vedensaaannissa Vuosaaressa on ollut aikojen alusta asti haasteita.
"Tästä syystä hoito on muutettu suosimaan vähän vettä ja ravinteita tarvitsevaa nataa. Kentän kunto on parantunut ruoholajin vastatessa paremmin hankalan kasvupaikan vaatimuksia, kentän pinnan ollessa erittäin helposti vettä läpäisevää ja sen sijaitessa erittäin avoimella paikalla", Kahri taustoittaa.
Lannoitusten ja kastelun vähentäminen golfkentillä on yleismaailmallinen haaste, joten luonnonmukaisesti hoidettavien "luomukenttien" osuus tulee jatkossa lisääntymään.
”Ympäristöasiat ovat nousseet golfkenttien hoidossa tärkeään asemaan. Suuntaus tulee yleisen käsityksen mukaan kiihtymään tulevaisuudessa.”
Leikkuukorkeuden mataluus tuottaa pitkiä lyöntejä
Viheriöillä leikkuukorkeus Vuosaaressa on 4,5 milliä, väylillä 7,5 milliä, ja viheriöiden ympäristössä 6,5 milliä.
”Linkskentillä väylien korkeus on kahdeksan milliä. Meillä ruoholaatu poikkeaa hieman esimerkiksi St. Andrewsista, jonka johdosta leikkaamme rahtusen alemmaksi.”
Kotimaisilla kentillä väylillä leikkuukorkeuden vaihteluväli on lähes poikkeuksetta 10-15 milliä, keskiarvon ollessa Kahrin käsityksen mukaan 12-13 milliä.
Ero on todella merkittävä myös pelattavuuden kannalta. Ruohotupsukkeita ei Vuosaaren väyliltä käytännössä löydy, lähipelissä putterin ja matalien chippien käyttö on suositeltavaa, pelinlukutaito normaalia suuremmassa arvossa.
”Meillä väylät poikkeavat viheriöiden tavoin napakuudeltaan ja nopeudeltaan normikentistä.Vuosaaressa pelataan golfia, jossa pitkät pomput ja rullit ovat oleellinen osa peliä linskentän ominaiseen tapaan. Vuosaari on tästä johtuen kenttä, jolla pelaajat lyövät ilman tuulen apuakin normaalia pidemmälle väylien pinnan kovuuden ja niiden lyhyyden vuoksi ”, Kahri muistuttaa.
Oppia ja mallia kentänhoidosta St. Andrewsista
Kahri on tutustunut ja hakenut oppia myös St. Andrewsissa kentänhoitoon paikallisten kenttämestareiden opastuksella.
”Meidän tapamme hoitaa golfkenttää on pitkälti samanoloinen kuin St.Andrewsin kentillä. Siellä ruohon perusväri on käytännössä ruskea. Jos se muuttuu vihreäksi, jäsenkunnalta tulee jopa asiasta palautetta. Tärkeintä on pelattavuus, linkseillä ei ”groomata” kenttää tai sen ympäristöä kukkaistutuksilla”, Kahri muistuttaa.
Kevytrunkoinen Toro 3550 tekee tarkkaa työtä
St. Andrewsin tavoin Vuosaari Golf on valinnut kentänhoidossa laitetoimittajakseen Toron, joka on markkinajohtaja sekä maailmalla kuin myös Suomessa, jossa sitä edustaa Oy Hako Ground & Garden.
”Laitteet ovat kehittyneet 2000-luvulla merkittävästi nimenomaan toimivuuden kannalta. Huollon, terienvaihdon ja korjauksien yhteydessä ne on nykyään paljon helpompi purkaa ja kasata. Perustekniikka on sinällään sama, leikkuuyksiköihin ei ole tullut mullistuksia, mutta ympäristöasioihin liittyvissä asioissa mennään kovaa vauhtia eteenpäin."
Toro 3550 leikkaa väylät seitsemän millin mittaisiksi Vuosaaressa ja antaa pelaajille tavanomaista useammin mahdollisuuden putterin käyttöön.
”Viheriöleikkureissa sähkökoneet ovat jo yleistyneet, suurempiinkin laitteisiin hybridit ja öljyttömät koneet ovat kehitteillä”, Kahri iloitsee.
Vuosaaren kentän erikoisuus, ylpeydenaihe ja henkilökunnan suosikki Toron mallistosta on kevytrunkoinen väyläleikkuri 3550.
”Se on kooltaan väyläleikkurin ja viheriökoneen välistä ja soveltuu nimenomaan linkskentille, joilla leikkuukorkeus on normaalia alhaisempi. Kolmipyöräisyyden myötä sen ajaminen on helpompaa. Kääntyessä ei jää jälkiä tai kuvioita, myös sudittelujäljet jäävät pois."
”Perinteisesti golfkentillä kokenein työntekijä on ajanut väylät, 3550 mahdollistaa meillä sen, että töitä päästään myös tältä osin kierrättämään demokraattisesti. Suositun väyläleikkurin voi antaa kokemattomammankin työntekijän työpariksi."
Lauantaina Vuosaaren kentällä käyttöaste oli lähes sata, sadan starttiajan 200:sta paikasta vain yksi oli vapaana.
"Keväällä ja syksyllä kenttä on mainiossa kunnossa, kautemme on normaalia pidempi. Linksgolfia voi pelata myös Suomessa, pelikokemus on varmasti erilainen ja kouluttava. Hyvä syy ajaa Vuosaareen on myös uusi rangemme", tiivistää Aleksi Kahri lopuksi.
Hirsalan kentänhoitajat työskentelevät eri ryhmissä kohtaamatta toisiaan työpäivän aikana. Golfkeskukset ovat valmistautuneet huolellisesti poikkeukselliseen tilanteeseen.
Hirsalan kenttämestari Janne Lehto toimii FGA:n ( Suomen golfkentänhoitajien yhdistys) ja on luottamustoimensa kautta jatkuvassa yhteydessä kentänhoidon ammattilaisten kanssa.
”Koronaviruksen uhkaan on kotimaisilla kentillä varauduttu suurella vakavuudella ja muiden maiden kokemuksista ja toimenpiteistä malleja hakien. Huolellisesta valmistautumisesta ja turvallisuuteen panostamisesta huolimatta suurella osalla kenttähenkilökunnasta on epävarma olo täysin uuden tilanteen edessä”, Lehto kuvailee tunnelmia ammattikunnassaan.
Janne Lehdon vetämä kentänhoitohenkilökunta on laajentanut toimenkuvaansa. Hirsalan ammattilaisilta saa tilattua myös pihojen kevätkunnostuksia ja piharemontteja.
Pääsiäisen aikoihin lukuisat golfkeskukset avaavat kenttänsä ja viheriönsä.
Koronaviruksesta huolimatta Suomessa kentät ovat olleet jo kelien mukaan avoinna jo aiemmin. Golfliiton ohjeistuksen ja suositusten mukaisesti lähes kaikilla kentillä kierretään maksimissaan kahden hengen ryhmissä.
Penkit, bunkkeriharavat ja klubien lainakärryt on useimmilta poistettu, lipputankoon ei tarvitse koskea. Turvavälien pitäminen golfkentällä on käytännössä huomattavasti helpompaa verrattuna moniin muihin ulkona tapahtuviin liikuntamuotoihin yleisillä alueilla ja teillä.
Kierrosajat ovat jo avatuilla kentillä nopeutuneet huomattavasti kahden hengen ryhmissä, mitalin kääntöpuoli on toki tässä vaiheessa se, että läheskään kaikki halukkaat eivät mahdu pääsiäisen aikaan kentille pelaamaan.
Kenttähenkilökunta on jaettu pienryhmiin
Koronaviruksen vastaisessa ehkäisyssä myös golfkentillä työkaluksi on otettu työskentely pienissä, toisistaan eristetyissä ryhmissä.
”Meillä työskentelee kahdeksan henkilöä kolmessa tiimissä, jotka työaikoja sekä kulkureittejä säädellen ovat toisistaan eristettyinä. Tämä on hyvin yleinen käytäntö muillakin kotimaisilla kentillä”, Lehto kertoo.
FGA:n toimesta on tehty myös suunnitelmia sen varalle, että jollain kentällä osa henkilökunnasta, tai jopa kaikki joutuisivat tartunnan johdosta sairauslomalle.
”Uskon, että tällaisessa tapauksessa saisimme ulkopuolisen valmiusryhmän paikkaamaan kentänhoitoa muiden osapuolten turvallisuuden vaarantumatta. Kentänhoidon parissa ympäri Suomen työskentelevät tekevät mielestäni erinomaista yhteistyötä, josta on merkittävää hyötyä. Kenenkään ei tarvitse yksinään aprikoida ratkaisua haasteisiin”, Lehto kiittelee.
Suljetut kentätkin vaativat hoitoa
Lukuisissa muissa Euroopan maissa golfkentät ovat suljettuina. Suomessa näihin toimiiin ei ole ainakaan toistaiseksi lähdetty.
HIrsalassa on panostettu viimeaikoina myös bunkkerien muotoiluun ja viimeistelyyn. Kuva 16:lta.
Teemu Tyry
”Toivomme tietysti, että koronavirus saadaan taltutettua ja pelaaminen voisi kauden päästessä vauhtiin jatkua ilman taukoa.”
Mikäli Hirsalan tapainen 18-reikäinen golfkeskus jouduttaisiin väliaikaisesti sulkemaan, hoitotoimenpiteitä kentällä jatkettaisiin pienemmillä resursseilla.
”Kenttäaluetta ja sen eri osasia olisi tässäkin tapauksesssa hoidettava käytännössä päivittäin. Oma arvioni on , että minimissäkin tämä vaatisi tauon aikana 2-3 henkilön työpanoksen, jotta kenttä pysyy siinä kunnossa, että se olisi nostettavissa optimaalisella tavalla taas pelattavaksi”, Janne Lehto kuvailee tilannetta, jollaista Suomessa ei ole koskaan koettu.
Hirsala avataan torstaina huippukuntoisena
2000-luvun puolivälissä avattu Hirsala Golf on ollut lähes poikkeuksetta keväisin mainiossa kunnossa.
Vieraspelaajat pääsevät tilan salliessa Hirsalaan lauantaista eteenpäin. Kuva syyskuulta 2019.
Teemu Tyry
Janne Lehdon astuttua syksyllä 2017 kenttämestarin saappaisiin, hän toi muutamia omia näkemyksiään ja toimintamalleja kehittäen puttialueita nopeammiksi ja "napakammaksi".
Kentän parannustyöt muun muassa bunkkeriston osalta ovat myös saaneet runsaasti ansaittua suitsutusta osakseen. Hirsalassa rima kentän kunnon osalta on nostettu tekijöiden, myös pelaajien osalta korkealle.
Suomen arvostetuimpien kenttämestarien joukkoon noussut Lehto ei kulje takki auki kylillä kertomassa saavutuksistaan. Tätä taustaa vasten hänen maanantaina puhelimitse antamansa määritelmä avattavan kentän kunnosta on merkillepantava.
Janne Lehto mielityössään, leikkaamassa viheriötä Hirsalan kakkosella
Teemu Tyry
”Hirsala on nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan aiemmin kauden käynnistyessä. Meillä oli suotuisa talvi ja hoitotoimenpiteet ovat menneet suunnitelmien mukaan”, kuului lausunto, joka luo Hirsalaan suuntaaville hyvänolon tunteen ja valtavat odotukset.
Toro golfkoneet takaavat laadun ja huollon toimivuuden
Janne Lehto aloitti työskentelyn Hirsalassa vuonna 2011. Hän on hakenut työkokemusta ja oppia myös ulkomailta. Ottaessaan Hirsalassa syksyllä 2017 kenttämestarin toimet golfyhtiö tiivisti entisestään yhteistyötä Toro golfkoneita -ja laitteita edustavan Oy Hako Ground & Garden Ab:n kanssa.
”Toro on markkinajohtaja maailmalla ja Suomessa yli satavuotisen alan kokemuksen pohjalta. Koneiden laatu, huollon toimivuus sekä jälkimarkkinointi ovat tasolla, jotka tekevät käyttökokemuksesta korkealaatuisen sekä yhteistyöstä Hakon kanssa saumattomasti toimivan kokonaisuuden", Lehto perustelee laitetoimittajan valintaa.
Hirsalassa on reilusti yli 20 Toron konetta käytössä. Kysymykseen, onko laitteista joku Lehdolle ja/tai henkilökunalle muita rakkaampi työväline tai ominaisuuksiltaan ylivertainen, tulee vastaus ripeaästi kuin siltä kuuluisalta apteekin hyllyltä.
Hirsalan konehallin rakkain työkalu on Toro ProCore 648 ilmastaja
toro
”Toro 648, jolla ilmastetaan viheriöitä on ehdottomasti se apuväline, jota meillä ja hyvin laajasti ammattilaisten keskuudessa peukutetaan korkealle. Ketterä ja käyttövarma, työn jälki on ensiluokkaista ja tasalaatuista. Toro 648 on maailmallakin lähes poikkeuksetta kaikissa suurissa kisoissa valinta ilmastajaksi. Se on todellakin käsite ja synonyymi huippukoneelle alallamme”, Lehto ylistää.
Koneiden luovutus turvaetäisyyssuositukset huomioiden
Vantaan Hakkilassa toimintojaan pitävälle Hakolle kevät ja golfkenttien konetoimitukset ovat kiireistä ajanjaksoa. Koronavirus ei ole vähentänyt kiireitä, mutta on muuttanut toimintamalleja.
Heti kun hallitus alkoi ohjeistamaan ja suosittelemaan yleistä liikkumisen vähentämistä ja lisäämään etätyötä, tämä tuli myös Hakossa malliksi toimia.
Kytäjä Golfin uusista koneista ensimmäiset toimitettiin huhtikuun kolmantena päivänä.
”Tärkeintä on nyt pyrkimys suojella korjaamon toimintoja. Pitää asentajat terveinä ja sitä kautta toiminta pyörimässä. Uusien koneiden varustelu tarkoittaa esimerkiksi golfkoneissa koneesta riippuen 2 – 12 tunnin varusteluaikaa. Koneet eivät suinkaan tule tehtaalta toimitusvalmiina”, muistuttaa liiketoimintajohtaja Petri Aaltonen.
”Valmiit koneet odottavat noutoa jo valmiiksi ulos ajettuina, jolloin edes koneita noutaessa ei tarvitse olla kontaktissa asentajien kanssa.”
Hakolla myyjät ovat aina tehneet itse ison osan koneiden toimituksista.
”Tämä on hyvä tapa aloittaa kausi asiakkaan kanssa, paiskata vielä kerran kättä onnistuneesta konekaupasta, vaihtaa kuulumiset lyhyellä kenttäkierroksella ja varmistaa, onko vielä jotain viime hetken tarpeita alkavaan kauteen. Nyt kentänkin päässä jätetään koneet pihaan kahveja juomatta. Kuulumisetkin vaihdetaan lyhyesti ja turvaetäisyyksiä noudattaen.”
Hakon golftuotteista vastaava tiimi Jesse Kaan (vas.), Teemu Vaalio (kesk.) ja Petri Aaltonen markkinoi myös Yamahan golfautoja.
Teemu Tyry
Maaliskuun alkupuolella startanneet toimitukset ovat hyvässä vauhdissa ja tavoitteena on tänäkin vuonna saada golfkoneet toimitettua toukokuun loppuun mennessä alkuperäisten aikataulujen mukaisesti.
”Tänä keväänä se tarkoittaa yli 90 golfkonetta ja siihen vielä lisäksi extra leikkuuyksikkösarjoja, pystyleikkuuyksiköitä ja muita lisävarusteita. Näin ison konemäärän toimituksia ei ole voitu siirtää ja odottaa koronatilanteen helpottumista, tällöin toimittaisimme viimeisiä koneita vielä elokuussa”, Aaltonen painottaa lopuksi.
Golfmessujen ytimessä, hole-in-one viheriön vieressä, voi tutustua Yamahan golfautoihin ja messutarjouksiin
Golfautojen määrä Suomessa kasvaa yleismaailmalliseen tyyliin kahdesta syystä. Autolla kiertäminen säästää etenkin ikääntyvien harrastajien energiaa, nopeuttaa pelaamista ja pidentää golfuraa.
Toinen merkittävä syy on pelaamisen nautinnon lisääminen. Pariskunnan, kaverin tai asiakkaan kanssa auton kanssa kiertäminen yhdistää pelaajia, nopeuttaa peliä ja luo tiimihenkeä. Tähän liittyy myös golfautojen käyttö yritystilaisuuksissa, joissa etenkin yhteislähdöissä golfauton käyttö luo monia etuja.
Yamaha lukeutuu golfautomerkkinä maailman suurimpiin ja arvostetuimpiin. Suomessa sitä edustaa Oy Hako Ground & Garden Ab, jonka edustama Toro on maailmalla ja Suomessa markkkinajohtaja kentänhoitokoneiden -ja laitteiden myynnissä.
”Messuilla esittelemme Yamahan tuotevalikoimaa golfkenttien edustajille sekä pelajille, jotka ovat kaksi erillistä asiakasryhmää”, taustoittaa Hakon liiketoimintajohtaja Petri Aaltonen.
Pickala sekä Vierumäki ovat golfautojen osalta Yamahan merkittävimmät ja suurimmat referenssit Suomessa.
”Pystymme palvelemaan asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti ja hyvällä palvelulla autojen hankintatapojen ja huollon osalta. Selvää on, että vahva jalasijamme kentillä Toron tuotteiden kautta on kilpailuvaltt”, Aaltonen muistuttaa.
Golfkentille autojen saatavuus omille ja vieraspelaajille on tärkeä palvelu, jonka pitää olla kunnossa kauden jokaisena päivänä myös muuttuvissa tilanteissa.
Hako kehittään jatkuvasti palvelukonseptiaan kentille, suosittuna vaihtoehtona golfautojen ostamiselle on leasing kuukausimaksulla.
”Golfautojen hankinta on golfkentille palvelun lisäksi myös luonnollinen tulonhankintamuoto.”, Aaltonen muistuttaa.
Messutarjouksena auto omaksi tai arvonnasta kesäksi
GoExpo Golfissa Hakon myyntitiimi palvelee ja kertoo Yamahan tuotteista paitsi kenttien edustajille, myös omaan käyttöön golfautoa hankkiville pelaajille.
Osaston sohvilla jalkojaan lepuuttavat ovat aitiopaikalla hole-in-one kisan suhteen
Jarno Juuti
”Yksittäiset pelaajat, perheet ja kaveriryhmät muodostavat jatkuvasti kasvavan asiakassegmentin. Hankintaperusteita on runsaasti ja oman auton hankkiminen on etenkin omalla kentällä runsaasti pelaavalle todella taloudellinen vaihtoehto”.
GoExpo Golfin Loungessa on messujen ajan voimassa tarjous Yamaha Drive2 DC golfautosta. Suoraostona hinta painuu alle 7 000 euron, osamaksulla kuukausieräksi tulee 116 euroa seitsemän vuoden jaksossa.
”Kotoisa loungemme on hienolla paikalla holarireiän vieressä. Tervetuloa koeistumaan markkinoiden tilavin auto ja keskustelemaan aiheesta. Kilpailuvalttimme on myös joustavuus, kykenemme toimittamaan autoja suoraan varastosta”, Petri Aaltonen muistuttaa lopuksi.
Osastolla voi osallistua myös arvontaan, jossa yksi onnellinen saa Yamahan golfauton käyttöänsä kesän ajaksi.
