Toimitusjohtaja Pasi Voutilainen kertoo, millaisia haasteita ilmasto aiheuttaa golfkenttien hoidolle Oulun alueella.
Virpiniemi Golfissa elettiin keväällä 2020 hyvin epävarmoissa tunnelmissa koronaviruksen ja ennätyksellisen vaikean talven tuhottua lähes 90 prosenttia väylien ruohopinnoista.
Jäätä oli väylillä pahimmillaan 5-15 senttiä. Kunnon talvea ja pysyvää lumipeitettä kentän suojaksi ei talvikuukausien ajaksi saatu.
Golfyhtiö valmistautui kauteen tekemällä monta vaihtoehtoista budjettia, pahin uhkakuva oli koko pelikauden peruuntuminen.
"Se oli kentän historian vaikein talvi, osakkaiden ja jäsenten usko hyvään pelikauteen oli alhaisimmillaan lumien sulaessa”, kenttämestari Pasi Voutilainen taustoittaa.
Kahden tuulihaukan poikasen pelastaminen kaadettavasta puusta sai onnellisen lopun
Virpiniemi Golf
Tilanne kääntyi kuitenkin onnistuneiden hoitotoimenpiteiden ja kevään vesisateiden ansiosta yllättävänkin nopeasti.
”Kenttä avautui jo toukokuun yhdeksäntenä 9-reikäisenä, vaikka etuysin muovisuojaus ei onnistunut toivotulla tavalla. Takaysillä pelit alkoivat heti viheriöille.”
Golfboomi on elänyt läpi kauden 2020 vahvana Virpiniemessä, jossa lähestyttiin 35 000 pelatun kierroksen rajaa lokakuun puolivälissä. Edelliskaudella kierroksia oli reilut 27 000, kolmen vuoden takaisista luvuista kasvua on 50 prosenttia.
Vauhdikasta on nousu ollut myös Suomen Golflehden julkaisemalla Kenttärankingilla.
Syksyn 2015 listalla Virpiniemi oli 40., kaksi vuotta myöhemmin jo 21:s.
Tuorein listasijoitus (2019) on komeasti kuudes, joten Virpiniemi on kivunnut tällä mittarilla lyhyessä ajassa ehdottomaan ykkösketjuun.
Pitkä matka kesätyöntekijästä toimitusjohtajaksi
Voutilainen aloitti työskentelyn Oulun Golfin Sankivaaran kentällä Tapio Mäkisen opastuksessa kaudella 2001 opiskelujensa ohessa.
”Tietoliikennetekniikan opiskelu yliopistossa ei vuonna 2004 enää tuntunut omalta. Kesätyö alkoi kiinnostaa myös tulevaisuuden ammattina. Kentällä nautin jokaisena päivänä työstäni. Vuosina 2004–2006 hoidin kenttää kesäkaudet, talvet kuluivat taksin ratissa."
"OGK:ssa työskennellessäni sain mahdollisuuden aloittaa kentänhoitajan opinnot Lepaalla. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan halusin suorittaa rinnalla golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnnon."
"Koulutuksen tasosta vastanneet Kristiina Laukkanen ja Tommi Turunen olivat innoittajiani. He saivat minut syventymään alaan entistäkin totisemmin."
Loppukesästä 2008 Virpiniemi Golfissa avautui kenttämestarin paikka, jonka Pasi Voutilainen sitä haettuaan sai.
Kokemattomalle 27-vuotiaalle annettiin mahdollisuus näyttää, miten hieman ontuen käyntiin lähtenyt kentänhoito kaudella 2007 avatun Virpiniemen kentällä saadaan takaisin urilleen.
"En ollut päivääkään tehnyt apulaiskenttämestarin tai kenttämestarin tehtäviä, joten haaste oli luonnollisesti kova."
"Mielenkiintoinen oli vaihe, kun kerroin hallitukselle kentän tilanteen pian työt aloitettuani. Kahdessa kentänhoitoon rajatuissa hallituksen kokouksissa powerpoint-dioja oli yli 300 ja tuntui, että ensimmäistä kertaa hallitus ja operatiivinen johto sai tarpeellista tietoa miksi ja miten asioita on hoidettu ja tullaan hoitamaan."
Alku ei kuitenkaan sujunut kuten Strömsössä.
Pasi Voutilaisen ja koko Virpiniemen Golfin historian vaikeimpia hetkiä elettiin ensimmäisellä yhteisellä täydellä kaudella 2009.
Talvi oli vaikea ja kylmä pitkä kevät venytti viheriöiden avautumista heinäkuun neljänteen päivään asti, jolloin golfkausi Etelä-Suomessa lähenee puoliväliään
Tuplarooli teettää kiireitä
Pasi Voutilainen on toiminut toukokuusta 2019 tuplaroolissa Virpiniemen golfyhtiön toimitusjohtajana vastaten edelleen kolmasosasta kenttämestarin vastuista ja työtehtävistä.
Yhdistelmä on Suomessa ainutlaatuinen, vaikka kenttämestarin työt on jaettu kolmen henkilön kesken.
"Edeltäjäni jättäessä yhtiön eteeni avautui mahdollisuus edetä uralla. Kun kysymys tuplaroolista minulle esitettiin, vastaukseni tuli alle sekunnissa. Koin olevani valmis tähänkin haasteeseen."
Tuomo Meriläinen, Pasi Voutilainen ja Pasi Viitala kuvattuna Virpiniemessä kauden päätösvaiheilla lokakuun puolivälissä
Virpiniemi Golf
Virpiniemessä hän oli päässyt erittäin hyvään yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen myös hallituksen kanssa, sillä talon tavan mukaan kenttämestari oli läsnä hallituksen kokouksessa.
"Kentänhoidossa oli kaksi luotettavaa työntekijää, apulaiskenttämestari Tuomo Meriläinen sekä kentänhoitaja Pasi Viitala, jotka olivat valmiita ottamaan lisää vastuuta. Kokonaisuus on muotoutunut kentänhoidon osalta siten, että jokainen meistä vastaa omalta osaltaan noin kolmasosasta kenttämestarin tehtävistä. Tällä on haettu kustannustehokkuutta ja myös annettu jokaiselle omien vahvuuksien mukaisia tehtäviä", Voutilainen kuvailee.
Toimitusjohtajan vastuualueisiin kuuluvat kentänhoidon osalta muun muassa budjetointi, kentän kehittämiseen liittyvät asiat sekä kastelujärjestelmän rakentaminen.
"Kentänhoito on aina lähellä sydäntäni ja siihen liittyy kaikkien osa-alueiden hallitseminen. Niitä nyt ei kaikkia voi hallita, mutta yrittäminen aina parhaimpaan tulokseen kiehtoo. Jokainen päivä on erilainen ja kenttämestarin tehtävässä ne todellakin tulevat koettua. Toimitusjohtajan tehtävä on erilainen, mutta yhtälailla kiehtova, koska olet entistä enemmän ihmisten kanssa tekemisissä."
Luonto ja ilmasto luovat ylimääräisiä haasteita
Etelä-Suomesta käsin on vaikea hahmottaa olosuhteita, joissa Oulun korkeudella toimivat golfkeskukset palveluitaan pyörittävät. Virpiniemessä on vielä merellisen sijainnin vuoksi erityishaasteensa.
"Keväisin Virpiniemessä on noin viisi astetta kylmempää kuin sisämaan kentillä, esimerkiksi naapurissamme OGK:n kentällä Sankivaarassa. Meillä tuulee lähes aina, joka lisää erityisesti keväällä tuulikuivumisen riskiä. Kastelujärjestelmää ei ole mahdollista saada käyttöön ennen toukokuun alkua", Voutilainen luettelee.
Etujakin löytyy.
"Kenttä sijaitsee sellaisessa kohdassa rantaviivaa, jonka sateet ja ukkoset kiertävät. Vastaavasti sateettomuus lisää kastelun tarvetta reilusti. Lisäksi kentän pohja läpäisee vettä paikoitellen liiankin hyvin."
Resurssit olivat päättyvän kauden aikana koronan takia varsin rajalliset.
"Kentänhoito on edelleen yrityksen kulmakivi, koska kenttä on tuote, jota me myymme. Tämä kausi muistutti meitä siitä, että henkilökuntaa pitää olla riittävästi, jotta haluttu taso pystytään ylläpitämään."
Oman organisaationsa kehittymiseen Voutilainen on erittäin tyytyväinen.
"Kentänhoidon vastuiden jakaminen on toimitusjohtajan roolini myötä onnistunut ja tuottanut haluttuja tuloksia. Tämä on pitkäjännitteistä työtä, paikallisia olosuhteita täytyy oppia ymmärtämään ja tulkitsemaan."
"Yksi onnistumisistamme on viime vuosina ollut muovisuojaus viheriöillä. Tämän toimenpiteen myötä olemme kyenneet aikaistamaan viheriöiden avaamista."
Mieleenpainuvimpiin muistoihin kuuluu myös myrsky elokuulta 2012.
Virpiniemen tuulihaukkanuorukaiset saivat uuden pesän
Virpiniemi Golf
"Myrsky kaatoi puun ja oltiin karsimassa sitä, kunnes latvaan päästyään apulaiskenttämestari huikkasi, että nyt loppuu sahaaminen. Kuvassa olevat tuulihaukan poikaset istuivat puunrungolla odottamassa vanhempiaan. Soitto paikalliseen lintuyhteisöön, ja homma ratkesi rakentamalla uusi pesä."
"Tällaiset työt liittyvät kenttämestarin työhön, joka sisällöltään vaihtelee maan ja taivaan välillä."
Toron kentänhoitolaitteet tarjoavat alan parhaan kokonaisuuden
Virpiniemi Golfilla on kauden 2019 alusta käynnistynyt kumppanuussopimus Toro kentänhoitokoneiden käytöstä tuotemerkkiä Suomessa edustavan Oy Hako Ground & Garden Ab:n kanssa.
Toro on golfkenttäkoneiden osalta markkinajohtaja Suomessa sekä ympäri maailman. Kumppanuussopimusten määrä on hyvässä nousussa.
Virpiniemessä käytettiin aiemmin enimmäkseen muiden tuotemerkkien koneita.
Hakolla tunnetaan hyvin Virpiniemen ja Pasi Voutilaisen tarina. Vaikka alun perin kentän konekannaksi valikoituikin kilpailijan vihreät koneet, niin yhteydenpitoa pidettiin tiiviisti yllä.
Hakon liiketoimintajohtaja Petri Aaltonen muistelee erityisellä lämmöllä vierailuja Virpiniemessä etenkin Pasin kenttämestariaikojen alussa.
"Kun konemyyjällä on itsellään kenttämestarin tausta on helppo käydä vähän syvemmällekin meneviä keskusteluja kentänhoidosta ja ajoittaisesta kenttämestarin tuskasta, mutta myös niistä onnistumisen hetkistä", Aaltonen muistuttaa.
Kone-esittelyjen myötä ensimmäiset Torot tulivat Virpiniemeen ja nykyisellään kenttä on yksi Hakon kumppanuuskentistä.
"Välillä Suomi voi tuntua Vantaan Hako-Hakkilasta käsin isolta maalta ja välimatkat ovat pitkiä. Hakolla kuitenkin jatketaan tiivistä yhteydenpitoa ja kone-esittelyjä ympäri maan ja pyritään palvelemaan kaikkia kenttiä tasapuolisesti. On hienoa tehdä yhteistyötä erilaisten golfkenttien kanssa ympäri Suomea", avaa Aaltonen edustamansa yrityksen toimintamalleja.
"Hakon kanssa päädyttiin pitkään yhteistyöhön, koska heidän koneensa ja henkilökuntansa ammattitaito tarjoavat selkeästi parhaan kokonaisuuden mitä alalla on tarjolla", Voutilainen perustelee asiakkan vinkkelistä kumppanin valintaa.
"Hako palvelee laadukkaasti ja henkilökohtaisesti ympäri Suomen sijaitsevia golfkeskuksia, tämä on nimenomaisesti se osa palettia, joka on meille erittäin oleelllista. Kun konsultointia tai suoranaista apua tarvitaan, sen saatavuuden on toimittava", Voutilainen painottaa.
Oman kentänhoitoon liittyvän suosikkikoneneen nimeämisessä hän päätyy viheriöleikkuriin.
Toron 3400 viheriöleikkuri on Pasi Voutilaisen mieluisin työkalu kentänhoidossa
toro
"3400-sarjan viheriöleikkurit ovat alansa parhaita, leikkuutulos saa aina kenttämestarin ja toimitusjohtajan hymyilemään."
Tavoite vakiinnuttaa paikka kotimaisten kenttien kärkikymmenikössä
Virpiniemi Golfin tavoite on olla myös jatkossa kärkikymmenikössä kotimaisten kenttien listalla. Valmennukseen ja koulutukseen panostetaan golfyhtiön ottaessa tällä saralla isompaa roolia. Valmentajien määrä nousee yhdestä kahteen.
Virpiniemessä toteutettiin myös brändiuudistus edellistalvena ja lanseerattiin jäsenistölle yhteinen tunnus #parastagolfia.
Seuran ykköspelaaja Kiira Riihijärvi on tehnyt kovaa läpimurtoa paitsi Suomen ykkösamatöörinä, myös USA:n yliopistosarjoissa.
Kiira Riihijärvi voitti kuluvalla kaudella lyöntipelin SM-kultaa sekä Erkko Trophyn
Juha Hakulinen
”Kenttää kehitetään jatkuvasti. Näkyvimpinä muutoksia on puiston harventaminen. Tavoite on kehittää pelattavuutta ja osittain nopeuttaa sitä helpottamalla joitakin kohtia. Virpiniemi Golf on ensisijaisesti klubipelaajille tarkoitettu kenttä jossa viihdytään”, Voutilainen määrittää.
Virpiniemi on visiitin arvoinen
Vieraspelaajille, jotka suunnittelevat tutustumista Virpiniemeen, Voutilainen nostaa pyydettäessä markkinoinnin kärjeksi kentän hurjan kehittymisen viimeisen viiden vuoden aikana puiden harventamisen, väylien muutostöiden sekä rangen parantamisen osalta. Luonnonläheisyys ja merelliset maisemat ovat vahvasti läsnä.
”Virpiniemi tarjoaa vieraspelaajille merellisen elämyksen, jollaisia ei monellakaan suomalaisella kentällä ole. Ainutlaatuinen meren läheisyys saa ensikertalaisen haukkomaan henkeään ja se tunne puhuttelee toistuvasti myös meitä Virpiniemen osakkaita ja jäseniä.”
Päättyvä kausi on Pasi Voutilaisella jo 20. golfalalla.
Toimitusjohtajan roolin myötä työsarka on moninainen. Kentänhoidon kannalta Pasi Voutilainen nostaa fiiliksiltään parhaiksi varhaiset aamut.
"Aikaisen herätyksen myötä kentänhoidon tehtäviin, aurinko nousee, tyyni meri, hieman kostea, lämmin ilma yön jäljiltä. Virpiniemen kentän meren puolen maisemat. Sitä tunnelmaa on vaikea laittaa paremmaksi."
Viheriöiden leikkaaminen mahdollistuu aamun aikaisina tunteina, käyttökulut pienenevät sähkötoimisuuden johdosta. Toro toi Suomeen ympäristöystävällisyyden osalta ylivertaisen viheriöleikkurin.
Golf Talmassa järjestettiin elokuun lopulla kolmas alueellinen esittelypäivä, jossa pääosassa oli Toron sähkötoiminen viheriöleikkuri Greensmaster eTriFLex 3370.
Paikalla oli kenttämestareita ja kentänhoitohenkilökuntaa pääkaupunkiseudulta.
Suomessa on toistaiseksi vain yksi esittelykone, joka on Talman lisäksi ollut alueellisissa demotilaisuuksissa myös Ruuhikoski Golfissa Seinäjoella, sekä Kankaisten Golfpuistossa Raisiossa.
Juhlavin esiintyminen osui Ruuhikoskella heinäkuussa pidettyihin SM-kisoihin, jossa Greensmaster eTriFLex 3370 oli kilpailuviikon ajan vahvistamassa käytössä olevaa konekantaa kentän virittämiseksi parhaimmilleen.
”Mielenkiintoa uutuustuotetta kohtaan on ollut valtavasti, olemme esitelleet sitä näiden kolmen tapahtuman llisäksi kymmenellä muulla kentällä”, iloitsee Oy Hako Ground & Garden Ab:n golf -ja urheilukenttäyksikön liiketoimintajohtaja Petri Aaltonen.
Ruuhikosken kilpailussa saatiin erittäin oleellista kokemusta siitä, kuinka pitkään sähkökäyttöisellä koneella pystyy yhdellä latauksella työskentelemää.
”24 reikää meni vaivatta läpi, ja enemmänkin olisi onnistunut tarvittaessa. Tältäkin osin saimme paljon päännyökkäyksiä ja peukutuksia”, painottaa Hakon myyntipäällikkö Jesse Kaan, jolla on Aaltosen tavoin pitkäaikainen kokemus kenttämestarin töistä.
Ulkonäöltään uutuustuote ei käytännössä poikkea Toron aiemmista punaisista päältäajettavista leikkureista.
Hyvinkää Golfin Mika Nieminen ja Petteri Oksanen tutustuimassa uutuuskoneen akustoon ja infocenteriin
Teemu Tyry
”Sähkökäyttöisessa leikkurissa alusta ja leikkuuyksikkö ovat tismalleen samat kuin nykyisissä malleissamme. Voimanlähteenä toimii Samsungin 48 voltin akusto."
Koneen toimintojen ohjaukset säädetään infocenterin kautta. Koneen leikkuunopeudet ja siirtonopeudet säädetän halutuiksi, automaattinen kelojen pyöritys aktivoidaan.”
”Uutta on myös tiukempiin mutkiin ja käännöksiin suunniteltu ohjain, joka antaa optimaalisen leikkuujäljen silloinkin, kun sisempi rengas pyörii huomattavasti ulompaa hitaammin”, Kaan kertoo.
Golf Talman kenttämestari Esa Laaksonen oli henkilökuntansa kanssa saanut testata uutuutta jo ennen kotikentällään pidettyä esittelytilaisuutta.
”Tämä on ehdottomasti tulevaisuutta. Laitteen äänettömyys nopeuttaa leikkaamista ja siirtymisiä. Pääsemme lähemmäksi pelaajia heitä häiritsemättä. Niillä kentillä, joilla on asutusta viheriöiden lähettyvillä, hyöty tulee myös siitä, että työt voidaan aloittaa kesällä kukonlaulun aikaan herättämättä nukkuvia.”
”Hieno laite, jossa luonnollisesti myös ympäristöystävällisyyys on huipussaan”, kuului Laaksosen analyysi.
Kurk Golfin ja HGK:n kautta Golf Talman kenttämestariksi
Esa Laaksonen on vastannut Golf Talman kentänhoidodsta kaudesta 2014 alkaen
Teemu Tyry
43-vuotias Esa Laaksonen pääsi golfkentälle kesätöihin jo 1990-luvun toisella puoliskolla Kirkkonummen Kurk Golissa.
”Perhetuttumme Ilkka Kaivosoja otti minut alkuun rangelle keräämään palloja. Pari vuotta ehdin olla töissä myös kentällä, kunnes siirryin samoihin hommiin Taliin, Helsingin Golfklubiin”, Laaksonen kertoo taustastaan
Maanmittausteknikoksi itsensä lukenut nuorukainen haki kokemusta kahden vuoden ajan Aqua Novalla rakentaen muun muassa golfkentille kuivatusjärjestelmiä.
”2005 siirryin takaisin kenttähommiin Taliin. Silloin meni läpi pään ajatus siitä, että tämä työ on minua varten.”
Laaksonen oli ollut virittämässä kenttää Talissa maailmanhuippuja varten jo vuosituhannen vaihteessa, jolloin Mark O´Meara, Bernhard Langer ja Adam Scott olivat muiden tähtien joukossa pelaamassa kaksi kertaa järjestettyä SAS-Invitationalia.
LET:n kisaa pelattiin seitsemän kertaa 2005-2011. Kaudella 2007 kenttämestariksi nostettu Laaksonen muistelee kaiholla vuosia, jolloin ekstralatauksen omaan tekemiseen toivat näiden lisäksi perinteinen Erkko Trophy sekä luonnollisesti kentän saaminen siihen kuntoon, että vaativaksi tiedetty jäsenkunta olisi tyytyväinen.
Haastavimpia hetkiä Laaksosen Talin vuosina olivat kaudet, jolloin hankala talvi vaikeutti kohtuuttoman paljon kentän saamista huippukuntoon ennen heinäkuuta.
”Tällainen talvi osui ennen kautta, jolloin LET:n Finnair Masters pelattiin joa kesäkuun lopulla. Se oli henkisesti hyvin raskasta. Etukäteen näet tiedettiin, että ihan sitä parasta toivottua kuntoa väylille ja viheriöille ei pystytty kisan ajaksi saamaan”, Laaksonen muistelee.
”HGK:ssa kulttuuri on sellainen, että pelaajilta tulee suoraakin palautetta kenttämestarille, Talmassa kehut ja kehitysehdotukset kulkevat toimiston ja toimitusjohtajan kautta.”
”Talissa sain olla toteuttamassa monia uudistuksia. Oppia ja kokemusta karttui mukaan valtavasti. On ollut ilo seurata, miten hyvään suuntaan siellä toiminta on kehittynyt viimeisten vuosien aikana.”
Uudistustyöt pitävät kenttämestarin mielen virkeänä
Kaudesta 2014 asti Esa Laaksonen on vaikuttanut kenttämestarina toiminnaltaan ja puitteiltaan Suomen suurimpiin lukeutuvassa golfkeskuksessa Golf Talmassa.
Hoidettavana on kahden 18-reikäisen kentän lisäksi kaksi rangea sekä tasokas par 3-kenttä. Henkilökuntaa Talmassa on kentällä ollut parhaimmillaan jopa 24. Koronakaudella luku oli 15.
Kenttämestari Esa Laaksonen (oik.) ja Hyvi Golfin toimitusjohtaja MIka Nieminen ehtivät Toron esittelypäivänn päätteeksi osallistua kutsukisaan.
teemu tyry
Normaalien kentänhoitotöiden lisäksi ensimmäisiin vuosiin on mahtunut muun muassa kymmenen viheriön uudistaminen, molempien kenttien bunkkeroinniin uusiminen, sekä bunkkerihiekan vaihtaminen vallkoiseksi.
”Siltä osin teimme tarkkaa ennakointia ja tutkimusta esimerkiksi siitä, pysyykö hiekka kuinka valkoisena. Olemme tyytyväisiä tähän remonttiin, vaikka sataprosenttista kannatusta on millekään vastaavalle uudistukselle mahdotonta saada”, Laaksonen tietää.
Parhaillaan Golf Talmassa työstetään Master-kentän ykkösväylän mittavia uudistustöitä. Tavoitteena on saada pelaajan ja etenkin ensikertalaisen osalta kentän hankalimmin hahmoteltavissa oleva väylä yksinkertaisemmaksi.
Syyskuun alussa käynnistyi myös Laakso-kentältä tiiauspaikkojen uudistustyö. Sen ajallinen kesto kahden kentän osalta on vielä lopullisesti määrittelemättä.
”Tämä työ on tarkoitus tehdä enimmäkseen varsinaisen pelikauden ulkopuolella. Kyllä siihen kaksi talvikautta hyvinkin saattaa mennä”, Laaksonen arvelee.
”Kenttämestarin ja hoitohenkilökunnan kannalta tällaiset uudistustyöt ovat motivoivia ja vaihtelua tuovia. Niiden kautta organisaatioon saadaan kokemusta ja oppia.”
Kaikkien muiden kuluvan kauden aikana haastattelemieni kenttämestarien tavoin Esa Laaksonen nostaa esiin hyvän yhteistyön, jota kenttämestarit tekevät monin eri tavoin.
”Se on valtava voimavara. Ei tarvitse kaikkien keksiä mopoa uudestaan kun kollegoiden kanssa kommunikaatio on suoraa ja tietoa jaetaan.”
Työn raskain palanen on kahden lapsen isälle työaikojen sovittaminen perhe-elämään.
”Vaikka olen aamuihminen, kesäisin töiden aloittaminen toisinaan jo kello kolmen ja neljän välillä on kuluttavaa.”
Hyvä työyhteisö ja raikas ulkoilma työn parasta antia
Esa Laaksonen määrittää kuuluvansa niihin kenttämestareihin, joiden työajasta valtaosa kuluu kentällä hoitotoimenpiteitä ja työnjohdollisia toimia tehden.
Esa Laaksonen siirtyi Talmaan Talista, Ismo Haaponiemi Salibandyliitosta
Teemu Tyry
”Konttorisssa työskentelyä ja paperisotaa on vähän, se sopii minulle. Meillä toimii hyvin yhteispeli toimitusjohtaja Ismo Haaponiemen ja caddiemasterin toimiston kanssa.”
Mieluisimman Toron koneen nimeäminen on Laaksosella varmana mielessä jo ennen kysymystä.
”Pidän siitä, että saan työpäivän aikana liikuntaa. Toro Procore 648-ilmastin on luotettava työpari esimerkiksi viheriöiden ilmastamiseen, joka on hyvin oleellinen hoitomenetelmä. Askeleita tuli edelliskerralla yhdeksän viheriön urakassa 6,5 tunnin aikana noin 26 500. Bonuksena myös erittäin hyvä fyysinen olo, ei tarvitse työpäivän päälle lenkille lähteä.”
Toro ProCore 648 on Esa Laaksosen mieluisin lenkkikaveri Golf Talman viheriöillä
Teemu Tyry
Golf Talmalla ja Torolla pitkä yhteinen taival
Golf Talmassa lähes kaikki kentänhoitokoneet ovat Toroja. Yhteistyöllä on historiallistakin taustaa, sillä kenttäyhtiön perustajaosakas Kesko toimi pitkään Toron maahantuojana.
”Koneet ovat erinomaisia ja yhteistyö Hakon kanssa on juohevaa. Heillä on maan parhaat asiantuntijat töissä, jälkimarkkinointi toimii hienosti”, Laaksonen kiteyttää.
Edelliskaudella Hako järjesti asiakkailleen peräti 52 koeajoa Toron koneilla.
”Syyskuu on vielä tältä osin kiireistä ”demoaikaa”, golfyhtiöt haluavat koneet esittelyyn omilla kentillään. Pääsemme samoihin koeajojen määrään tälläkin kaudella koronasta huolimatta. Tämä on signaali sille, että konehankintoja suunnitellaan laajalti kevääseen 2021”, määrittää Hakon Petri Aaltonen.
"Hako on tehnyt selkeän strategialinjauksen, että pidämme yleisimmistä konemalleista demokoneita, demokoneita, jolloin voimme esitellä niitä hankintoja silmällä pitäen, mutta myös toimia asiakkaillemme ”konereservinä”. Välttämättä runsas demokonetoiminta ei ole kaikkein kustannustehokkainta toimintaa, mutta näemme sen yhtenä menestystekijöistämme”, Aaltonen jatkaa.
Kentänhoitokoneissa sähköistyminen on luonnollinen kehityssuunta, joka on Suomessa vasta alkumetreillään.
Esittelyssä olleen Toro Greensmaster eTriFLex 3370:n hinta on 60 500 euroa, noin 9 000 euroa kalliimpi kuin markkinoilla yleisen hybridimallin.
Hakon Jesse Kaan esittelee Toron koneita ympäri Suomen pitkälle syksyyn
Teemu Tyry
Hakon tavoitteen mukaisesti kaikki paikalla olleet kenttämestarit ja hoitohenkilökunta suorittavat koeajaon.
”Uskomme myyvämme näitä jo syksyn aikana. Käyttökustannuksissa tulee huomattavia säästöjä hybridiin verrattuna, äänettömyys on kova valtti, samoin tietysti ympäristöystävällisyys”, Aaltonen listaa useaan otteeseen aamupäivän aikana.
Kuuntelijat nyökyttelivät päitään ja antoivat pitkälti samantyylisen vastauksen kysyessäni ehdottoman rehellistä arviota koneesta.
”Toro tekee huipputuotteita, sähköllä toimivat kentähoitokoneet ovat kehityssuunta, jolle nostamme peukkuja. Kyllä tällaisen hankinnalle löytyy monia järkisyitä", kuului yleisin näkemys.
Kenttämestari Antti Koskelalla on selvä mielipide siitä, miksi Toron ”singel-leikkuri” on viheriöiden leikkuussa päältä ajettavaa konetta parempi vaihtoehto.
Kytäjän South East-kentällä vaihdettiin viheriöiden pinnat ja samalla ruoholaatu luhtaröllistä rönsyrölliin. Espanjasssa kasvatettu ruoho tuotiin keväällä rullina Kytäjälle, jossa pelattiin perjantaina ensimmäiset kierrokset 1,5 kuukautta ruohorullien asettamisten jälkeen.
Projekti sujui erinomaisesti, aikataulu ja budjetti pitivät, keskiviikkona 15. Heinäkuuta Suomen ykköskentäksi useasti listattu South East avataan myös vieraspelaajille.
”Saamme uudistuksen myötä enemmän käytännön työkaluja, mahdollisuuksia, viheriöiden pintojen hoitoon”, Kytäjällä työskentelynsä syyskuussa 2019 aloittanut kenttämestari Antti Koskela kuvailee tilannetta remontin jälkeen.
Yksi merkittävistä muutoksista kentänhoidon ja kahden huippukentän välillä on se, että jatkossa South Eastin viheriöitä hoidetaan singel-leikkurilla, North Westin viheriöitä entiseen tapaan päältä ajettavalla Toron leikkurilla.
Antti Koskela kertoo oheisella videolla, mitkä ovat laitteiden päällimmäiset erot, sekä viheriöiden leikkuun ammattitaidon tärkein mittari.
Rakettimainen nousu Suomen seuratuimman golfkeskuksen kenttämestariksi
Tässä vaiheessa on syytä nostaa esiin Antti Koskelan aiempi kokemus lajista ja työskentelystä alalla.
Kytäjällä tehtiin kesällä 2019 nopeita vaihdoksia avainpaikoilla. Toimitusjohtaja Juha Repo siirtyi golfkenttäyhtiön suuromistajiin kuuluvan Maatalousyhtymä Laakkosen toimitusjohtajaksi. Hänen tilalleen palkattu Jukka Koivu pestasi ensi töikseen Antti Koskelan kenttämestariksi.
Kytäjän hallituksen siunaama visio on selkeä, ”nousta takaisin Suomen ykköskentäksi ja Euroopan arvostetuimpien golfkeskusten joukkoon.”
”Kun puhelin soi ja mielenkiintoani tätä työtä kohtaan kysyttiin, ymmärsin heti, että kyseessä on elämäni mahdollisuus, josta ei ollut mitään mahdollisuutta kieltäytyä.”
”Kentänhoidossa työskenteleminen on minulle intohimo. Tahtotila itseni kehittämiseen ja organisaation toimimiseen parhaalla mahdollisella tavalla on todella suuri”, Koskela kertoi GoGolfin haastattelussa 2019 pian nimittämisensä jälkeen.
Lajiin hän tutustui jo juniorina. Isä vei kesällä aamuisin Antin ”päivähoitoon” Keimolan kentälle ja haki illalla kotiin.
”Pelasin junnuna paljon, jopa yli 200 kierrosta vuodessa.”
South Eastin kuudes väylä lyöntipaikalta on yksi eniten Antti Koskelan silmää eniten hivelevistä paikoista Kytäjällä.
Teemu Tyry
Vartuttuaan aikuisikään hän työskenteli Paloheinässa juniorien vetäjänä ja caddiemasterina.
”Paloheinän kenttälaajennuksen käynnistyttyä pääsin kiinni rakentamiseen ja myöhemmin kentänhoitoon”, tittelillä vastaava kentänhoitaja Paloheinässä viimeiset vuotensa työskennellyt Koskela kertoo.
Paloheinästä hän siirtyi kaudeksi 2017 Suomen Golfkentänhoito Oy:n palvelukseen.
Kentänhoidon ulkoistamiseen liittyviä palveluja tarjonnut yritys ajautui nopeasti konkurssiin. Alkuvuodesta 2018 Koskela sai työtä Gumbölen apulaiskenttämestarina.
Tätä pestiä hän ehti hoitaa vain pari viikkoa, kunnes Koskelalle tarjottiin Hillside Golfin kenttämestarin paikkaa. Hillsidessa kenttä oli Koskelan vetämänä kaudella 2018 vähillä resursseilla erinomaisessa kunnossa ja Koskela sai sulkaa hattuunsa työteliäänä ja oppimishaluisena kenttämestarina.
Hillsiden konkurssin myötä hän palasi Gumböleen apulaiskenttämestariksi, kunnes tuli kutsu Kytäjälle.
Urakehitystä voidaan pitää viimeisimmän nimityksen myötä varsin nopeana.
Antti Koskela on suorittanut yritystoiminnan erikoisammattitutkinnnon, (golfjohtajatutkinto)
sekä kenttämestarin erikoisammattitutkinnnon.
Ison talon paineet ja resurssit
Antti Koskela tiesi tulevansa avainpaikalle golfkeskukseen, joka oli saavuttanut heti South Eastin avautumisen jälkeen 2002 maineen maamme johtavana golfkeskuksena.
Alkuhuuman jälkeen Kytäjällä on ollut kenttien (South East & North West) kunnon osalta vaikeita jaksoja, jotka ovat pudottaneet sen arvostusta, pelaajamääriä ja kassavirtaa etenkin yritystilaisuuksien osalta parhaista vuosista.
Faceliftingin hakeminen oli kesällä 2019 varsin luonnollinen toimenpide.
”Tiedostin sen jo tänne tullessani, että Kytäjä on oleellinen mittatikku laadun osalta monille huippukentille. Se tuo luonnollisia paineita toimintaamme, mutta on myös eräänlainen tavoitetila. Halumme olla jatkossakin entistä selkeämmin se golfkeskus, johon muita verrataan”, Antti Koskela muistuttaa.
Samaan hengenvetoon hän kertoo hieman yllättyneensä siitä, millaisen huomion kohteeksi Kytäjä sekä Koskela henkilönä ovat South Eastin remontin myötä nousseet.
Kytäjän South Eastin 15:s on yksi Suomen parhaista ja näyttävimmistä par-nelosista.
Teemu Tyry
Antti Koskelan johtamalla kentänhoitohenkilökunnalla on hoidettavanaan peräti 200 hehtaaria maalaluetta.
Kaksi kenttää reuna-alueineen, Suomen suurimpiin lukeutuva range ja muut harjoitusalueet työllistävät sesongin aikana 30-32 henkilöä.
Miehiä ja naisia kentänhoidossa on yhtä paljon, ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kentällä on hieman toistakymmentä.
”Perinteinen sanonta, henkilökunta on tärkein resurssimme ja heidän hyvinvointinsa elinehto tasokkaalle kentänhoidolle, pitää Kytäjälläkin täysin paikkansa. Toimenkuvien selkiyttämisen avulla pyrimme jatkuvasti tehostamaan toimintaamme ja työhyvinvointia luomalla heille parhaat puitteet ja olosuhteet.”
Koskela nostaa tässä vaiheessa esiin varsin kuvaavan esimerkin.
”Työntekijän on hyvä päästä vaikuttamaan oman toimenkuvansa lisäksi käyttämiinsä työvälineisiin. Mikäli väyläleikkuri on viikottain 40 tuntia ”toimistona”, on oikeus ja kohtuus, että työntekijä osallistutetaan päätöksiin, jotka koskevat koneen ominaisuuksia, säätöjä sekä lisälaitteita.”
Toro on Kytäjä Golfin kumppani kentänhoidossa
Kytäjä Golfilla on kattava ja monivuotinen sopimus kentänhoidon koneiden ja laitteiden osalta Oy Hako Ground & Garden Ab:n kanssa.
”Toron koneilla Kytäjän kenttiä on hoidettu alusta alkaen. Edelleen meillä on käytössä joitain lisälaitteita, jotka ovat tulleet taloon kentän aukeamisen aikoihin 2000-luvun alkuvuosina”, Koskela tietää.
Kytäjäjän konekalustossa on lähes 80 leikkuuyksikkköä, joilla hoidetaan 200 hehtaarin kokoista aluetta.
Teemu Tyry
Kauden 2020 aikana Hako on toimittanut yhdessä laaditun hankinta- ja vaihtosuunnitelman mukaisesti lähes 30 konetta ja lisälaitetta.
”Tälle vuodelle meille osui monien isoje koneiden vaihto-operaatio. Oleellinen asia golfkentän kannalta on se, että jälkimarkkinointija tekninen tuki ovat ensiluokkaisia. Yllättäviä asioita tapahtuu, niihin pitää pystyä reagoimaan mahdollisimman ripeästi.”
Koskela kertoo Hakon teknisen tuen asiantuntijan Tapani Rasin ammattitaidosta ja asenteesta kuvaavan esimerkin.
”Hän katseli sosiaalisesta mediasta Kytäjä Golfin videota, jossa Toron ruiskuauton puomi liikkui hänen mielestään tarkoitetusta poikkeavalla tavalla. Rasi ajoi saman päivän aikana oma-aloitteisesti Kytäjälle ja sääti puomin liikettä ohjaavan osasen toiminnan kohdilleen.”
Kytäjän kenttähenkilökunnan sekä koneiden määrä on Suomessa kärkipäästä ja koko kentänhoidon budjetti yksi suurimmista.
”Vaikka resurssit ovat paperilla suuret, joudumme suunnittelemaan työmme ja hankinnat varsin tarkasti”, Koskela painottaa.
Koneiden huoltoon ja teroitukseen panostetaan
Kytäjällä on koneiden huolto- , korjaus- ja teroitustöihin irrotettu peräti kolme henkilöä.
Huoltopäällikkö Ville Selin vastaa koneiden lisäksi kiinteistöistä ja golfautoista, joita Kytäjällä on peräti 75.
”Hän on moniosaaja, joka ammattitaidollaan teki suuren vaikutuksen jo yhteisinä aikoinamme Hill Sidessa."
Antti Koskela ja Ville Selin aloittivat työt Kytäjällä edellisvuoden syksylllä
Teemu Tyry
Apulaiskenttämestariksi nimitetty Anna Pirttilä on työskennellyt Kytäjällä aiemmin muutamassa jaksossa yli kymmenen vuotta.
”Anna on avainhenkilö kentänhoidon päivittäisessä pyörittämisessä. Pitkä kokemus ja paikallistuntemus on arvossaan haasteiden ja ongelmien ratkaisuissa”, Antti Koskela jakaa kredittiä lähimmille vastuuhenkilöilleen.
Haastattelua edeltävänä päivänä Koskela oli tehnyt 11 tuntia töitä ilmastuskoneen päällä.
”Teen kaikkea mahdollista, kuten toimenkuvaan kuuluukin. Päivän päätteeksi yleensä huomaa, että itselle aamulla asettamat työt ovat eteen tulleiden kiireiden takia vaiheessa.”
Työpaikka keskellä kauneinta suomalaista maalaismaisemaa
Koskela on saanut Kytäjän kenttämestarina lentävän lähdön golfkeskuksen peliolosuhteiden nostamisesssa asetetulle tasolle.
Hän on myös lukenut historiankirjat tarkkaan, tiedostaen miten merkittävä kokonaisuus Kytäjä eri vaiheissaan on kauan ennen golfkenttien rakentamista ollut jo pelkästään maanviljelyn saralla.
”Keskellä upeaa suomalaista maisemaa on laadukas golfkeskus, jossa saan tehdä unelma-ammattiani. Helkutin upealta tämä tuntuu, etuoikeudelta. Kovaa työtä tämä on ja rima on nostettava jatkossa entistäkin korkeammalle.”
Kenttämestarisarjan perinteiseen kysymykseen, mikä on suosikki Toron kentänhoitokoneista, Koskela vastaa hyväksyttävällä tavalla kiertäen.
”Kaikki koneemme ovat laadukkaita. Viheriön hoitotoimenpiteessä saattaa olla seitsemän eri konetta ja 9-10 henkilöä ketjussa.Tällaisen ”hoitojunan” edetessä jouhevasti suunnitelman mukaan, ryhmänä tehty työ kantaa hedelmää ja tuottaa kaikille siihen osallistuneille hyvän mielen”, Koskela kuvailee.
Olli Raatikaisen johtama kenttähenkilöstö on virittänyt Aurinko Golfin mainioon kuntoon. Ruiskuajoneuvo Toro MultiPro 5800-D on kenttämestarin suosikkilaite.
Aurinko Golfin kenttämestari Olli Raatikaisella on hyvä tiimi apunaan ja pitkän ajan suunnitelma kalustonsa pitämisessä huippuvireessä.
Naantalin Aurinko Golf on jo pitkään kilpaillut Turun talousalueen vilkkaimman golfkeskuksen tittelistä. Kaudella 2019 startteja kirjattiin (18+9 reikää) noin 45 000.
Lassi Pekka Tilander on suunnitellut kentät ja harjoitusalueet monipuoliseen, osittain mäkiseen maastoon, jossa väylät erottuvat tavalla, joka pitää pelaajan hereillä ja aistit avoinna. Näkymä klubitalolta kentälle ja omenapuiden kyllästämään maisemaan on yksi maamme kauneimmista.
Näkymä 14:n backtiiltä klubitalon kupeesta on yksi Aurinko Golfin kauneimmista
Teemu Tyry
Juhannusviikolla molemmat kentät olivat varsin mainiossa kunnossa sekä viheriöiden, kuin myös väylien osalta. Kierrosmäärissä ollaan reilusti edellä viimevuotisia lukuja.
Golfmatkaa suunnitteleville Aurinko Golfia voi isolla peukulla suositella etenkin niille, jotka eivät hätkähdä paria pitkää nousua ja haluavat herkutella lukuisilla näyttävillä maisemilla kierroksensa varrella.
Kenttämestarilla on monta rautaa tulessa
Kenttämestarina golfkeskuksessa aloitti syksyllä 2018 Olli Raatikainen, joka ajautui alalle oman golfharrastuksensa kautta toimittuaan aiemmin hotelli- ja ravintola-alalla.
”Aiemmissa hommissani työajat olivat haastavia ja palkka pieni. Golf puolestaan lajina on niin mielenkiintoinen, että kentällä työskenteleminen alkoi vaihtoehtona kiinnostaa.”
”Meri-Teijossa olin alkuun muutaman kauden kesämiehenä, sieltä siirryin Kankaisten Golf Maskuun. Kentänhoitajan ja kenttämestarin tutkinnot suoritettuani sain paikan Uudenkaupungin kenttämestarina”, Raatikainen kertaa aiemman työuransa.
Yhden komenmerkin kanssa toimiminen pudottaa merkittävästi huoltokuluja, tiedostaa Olli Raatikainen.
Teemu Tyry
Aurinko Golfin runsas pelaajamäärä on Raatikaisen mukaan kentänhoidon osalta hallittavissa päivittäisellä suunnittelulla ja isompien töiden aikatauluttamisella hiljaisempiin aikoihin.
”Meillä on hyvä tiimi kasassa, kaikki kenttätyöntekijät ovat aktiivipelaajia, joka edesauttaa monessa asiassa. Kenttämestari on hyvä saada ideoita ja ajatuksia, olen painottanut keskinäisen kommunikaation tärkeyttä ja hyvää henkeä porukan kesken.”
GoGolfin vierailupäivänä Raatikaisella oli tyypilliseen tapaan monta rautaa tulessa.
”Puhelin soi varsin tiheään, on neuvonpitoja kentällä ja tapaaminen suunnittelijan, Lassi Pekka Tilanderin kanssa. Näistä johtuen minulle tehokkainta on niiden välissä työskennellä uuden ruiskutusajoneuvomme, Toro MultiPro 5800-D:n ohjaimisa väylillä ja viheriöillä. Se on ominaisuuksiltaan huomattavasti aiempia laitteita monipuolisesti sekä helppokäyttöisempi, ja on noussut Toron mallistosta uudeksi suosikikseni.
Aurinko Golfissa on kuluvalla kaudella saatu nauttia hienokuntoisesta kentästä. Kenttämestarien luontaisetuihin kuuluvat luonnollisesti kehut ja kritiikki niinä aikoina, jolloin kentän kunto ei vastaa pelaajien odotuksia
”Tiiminä me tätä teemme. Kehut lämmittävät ja motivoivat, kriittinenkin rakentava palaute on tervetullutta. Vatsahaavaan taipuvaisille kenttämestarin rooli ei kuitenkaan ole kaikkein suositeltavimpia”, Raatikainen tiivistää ammattikuntansa arkea.
Konehankinnoissa suunnitelmallisuus ja keskittäminen tuo parhaan tuloksen
Kenttämestarin toimenkuvaan liittyyvät oleellisesti konekannan hankkimiseen ja ylläpitoon liittyvät tehtävät.
”Koneiden on oltava aina kunnossa kun työpäivä käynnistyy. Meillä on aiemmin ollut useampia konemerkkejä tallissamme. Valitettavan usein myös tilanne, että osa koneista on ollut nosturin päällä silloin, kun niitä kipeästi tarvitaan kentällä.”
Ensimmäisellä kaudellaan Raatikainen teki yhdessä Toroa edustavan Oy Hako Ground & Garden Ab:n myyntipäällikön Jesse Kaanin kanssa kattavan inventaarin Aurinko Golfin konekannasta ja laskelmia siitä, millä aikataululla uusien hankintoja kannattaisi tehdä.
18:n keltaisetla tiiauspaikalla väylän poikki kulkevan vesiesteen ylittämiseen vaaditaan yli 200 metrin lentokaari.
Teemu Tyry
"Toimintatapa, jossa yhteistyössä kartoitetaan kentän konekalusto ja tehdään suunnitelma sen päivittämiseksi, on oleellinen osa golfkenttien ja Hakon välistä yhteistyötä. Usein löydetään tehostamisen paikkoja, ja voidaan jopa vähentää koneiden määrää tai ainakin tehdä samoja töitä aikaisempaa taloudellisemmin", muistuttaa Kaan, joka on aiemmin toiminut muun muassa Pickalassa kenttämestarina.
”Kokemus on osoittanut, että Toron koneet ovat koko elinkaarensa huomioiden edullisimpia hankintahinta huomioiden, luotettavimpia ja ominaisuuksiltaan parhaita. Jälkimarkkinointi ja huollon tuki ovat Suomessa ylivertaisia. Mikäli tarvitsemme jossain tilanteessa lainaksi konetta, jollaista ei kalustossamme ole, se järjestyy vaivatta maahantuojalta", säestää Raatikainen.
Hako haluaa palvella kaikkia Suomen golfkenttiä, esittelykoneiden toimittamisessa lisäreserviksi erikoistapahtumissa ovat kumppanuuskentät etusijalla.
Aurinko Golfin toimitusjohtaja Arttu Pulkkinen on Raatikaisen työpari etenkin hankintoihin liittyvissä asioissa.
"Teimme Ollin kanssa tarkan investointilaskelman, jossa vanhojen koneiden korjaaminen ja kaluston uusiminen kone per vuosi tahdissa osoittautui kalliimmaksi ja merkittävästi huonommaksi ratkaisuksi toimintavarmuuden kannalta", Pulkkinen perustelee Hakon kanssa uusitun, entistä laajempialaisen sopimuksen taustoja.
Ehdotus hyväksyttiin golfyhtiön hallituksessa.Monivuotisen sopimuksen myötä Aurinko Golfissa on hyvin tarkka näkymä siihen, mitkä ovat kentänhoidon laitteisiin liittyvät kulut tulevina vuosina.
”Hakolla on alan parhaat ammattilaiset töissä. Jälkimarkkinointi ja huollon tuki ovat Suomessa ylivertaisia. Tekninen tukihenkilö Tapani Rasi tietää alalla käytännössä kaikesta kaiken. Hän kävi Aurinko Golfissa huoltomiehemme apuna virittämässä karheikkokoneet viimeisen päälle kuntoon. Tämä on luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Apu on aina puhelinsoiton päässä", kehuu Raatikainen kumppania.
Teknisen tuen palvelut ovat monelle kentälle tärkeä osa yhteistyötä Hakon kanssa.
Tällä hetkellä 19 golfkenttää on solminut kirjallisen kumppanuussopimuksen Hakon kanssa ja näin sitoutunut konehankinnoissaan käyttämään Hakon valikoimasta löytyviä koneita.
Euroissa mitattavia etuja kumppanuuden myötä tulee koneiden ja varaosien hinnoittelussa, sekä tavanomaista pidemmissä takuuajoissa.
Robotit tulossa myös kentänhoitoon
Raatikainen esittelee haastattelun päätteeksi paraatipaikalla, kentän upean päätösväylän vieressä sijaitsevan huoltohallin, jossa kesätöissä olevat Valtteri Venhomaa ja Arno Ylitalo ovat työpäivänsä päätteeksi puhdistamassa koneita.
Venhomaa kiertää työn ohessa kauden aikana FJT:n ja FT:n kisoja. Ylitalo on lääketieteiden ylioppilas, joka Aurinko Golfissa pelaamisen kautta löysi kesätyön harrastuksen parista.
Olli Raatikainen vaihtamassa päivän kuulumisia Arno Ylitalon ja Valtteri Venhomaan kanssa. Työt Aurinko Golfissa käynnistyvät normaalisti kuudelta ja päättyvät kello 14.00.
Teemu Tyry
“Tänään jyräsimme viheriöt ja vaihdoimme reikien paikat. Työtehtävät vaihtelevat, päivän mittaan tulee sopivasti liikuntaa ja saa olla ulkona. Lisäksi Olli antaa meille hyvin liikkumavaraa omien töiden toteutuksessa”, nuorukaiset summaavat työnsä parhaita puolia.
Kentänhoidossa laitteiden ominaisuuksien lisääntymistä on jouduttanut digitalisaation jatkuva kehittyminen.
“Konepuolella ympäristöystävällisyys sähkön käytön yleistymisen ja polttoainetaloudellisuuden parantumisen myötä ovat jatkuvia prosesseja. Mullistavin uudistus markkinoille tullee muutaman vuoden kuluttua automaattisesti ohjattavien väyläleikkurien myötä. Prototyyppejä on jo esitelty", Raatikainen muistuttaa.
Aurinko Golfissa pelaaminen muutaman vuoden tauon jälkeen jättää todella hyvän jälkimaun. Vaihteleva ja luonnikas kenttä joka suosiollisten säidenkin johdosta on tarjonnut pelaajille alkukaudesta parhaita puoliaan. Kentän laitamille ja naapurustoon on ilmaantunut runsaasti tyylikkäitä asuntoja maisemaa kaunistamaan.
18:n viheriön onnistunut muotoilu kruunaa pelikokemuksen Aurinko Golfissa
Teemu Tyry
Olli Raatikainen on saanut onnistuneen startin uralleen Aurinko Golfissa, jonka kehittämisessä hän näkee paljon mahdollisuuksia.
”Meillä on muiden kentän tavoin kohtia, joita on syytä jollain aikavälillä korjata ja uudistusten myötä kehittää paremmiksi. Näiden toteuttamisessa mukana oleminen on tietysti yksi tavoitteistani Aurinko Golfissa”, Olli Raatikainen kertoo haastattelun päätteeksi.
Jan Hellström on kutsumusammatissaan. Kenttien hoitotasossa on menty hurjaa vauhtia eteenpäin 80-luvulta, jolloin Hellström aloitti uransa Kurk Golfissa.
Keimolassa kenttämestarina ensimmäistä kautta toimiva Jan Hellström on viettänyt haastattelua edeltävät aamun tunnit vaihtaen Keimolan 36-reikäisen kentän viheriöiden reikien paikkoja.
”Hyvää huomenta, on taas niin kaunis aamu, ettei paremmasta väliä”, Hellström tervehtii klubitalon edustalla, jossa hänen seuranaan on runsaasti starttiaan odottavia pelaajia.
Rutiinia ja osaamista reiän vaihtoon on kertynyt reilusti yli 30 vuoden ajalta. Kurkin Evitskogista kotoisin oleva Hellström työskenteli Kurk Golfissa kesäisin jo 80-luvulla kentän rakentamisen ja ensimmäisten pelivuosien aikohin. Peuramaalle hän siirtyi 90-luvulla ja toimi siellä kenttämestarina kauden 2019 päättymiseeen asti.
”Reikien vaihtaminen on kentänhoidossa yksi fyysisesti kovimmista töistä, kyllä sen tuntee etenkin hartioissaan. Kenttämestarille viheriöiden kiertäminen antaa selkeän tilannekatsauksen siitä, mikä on juuriston tila pinnan alla. Se on myös työvaihe, josta pystyy tarvittaessa irrottautumaan muihin toimiin”, Hellström perustelee rooliaan.
Viheriöistään kenttä muistetaan
Hellström sai isältään elämänohjeekseen ahkeruuden ja työnteon merkityksen. Uravalinta olisi voinut mennä toisinkin, metsätalousinsinööriksi vuonna 1991 valmistunut nuorukainen jäi kuitenkin töihin golfkentälle.
”Lama iski tuolloin Suomeen ja työpaikat olivat tiukassa. Koulutuksesta ja kiinnostuksestani numeroihin on ollut hyötyä. Annetuissa budjeteissa pysyminen tiukoissakin paikoissa on haaste, josta selviäminen on aina ollut kunnia-asia. 90-luvulla oli itsestäänselvyys, että kenttämestari oli rivissä muiden joukossa hoitotoimenpiteissä. Se oli pakon sanelemaa, resurssit olivat varsin pienet.”
Peuramaalla Hellströmin vetämällä kenttähenkilökunnalla oli kova haaste kahden kentän tason nostamiseksi. Naapureina olivat korkean profiilin Sarfvik ja Pickala. Peuramaa nosti profiiliaan voimakkaasti etenkin 2010-luvun toisella puoliskolla erittäin hyväkuntoisten viheriöidensa ansiosta, jotka saivat suitsutusta osakkaiden ja jäsenten lisäksi muun muassa Finnish Tourin pelaajilta.
”Pelaajat arvioivat kenttiä pitkälti viheriöiden kautta. Viheriöiden tasalaatuisuus on päällimmäinen tavoite. Suomessa on mielestäni viheriöiden nopeuden tavoittelu noussut turhankin isoksi arvoksi. Suuri osa kotimaisista viheriöistä on rakenteeltaan ja muodoiltaan sellaisia, että ne eivät sovellu stimp-mittauksella yli kymmenen jalan nopeuksille. Oleellisempaa on saada ruoho sellaiseen kuosiin, että pallo rullaa tasaisesti”, Hellström painottaa.
Keimolassa uusitaan viheriöitä
Helllström lopetti Peuramaalla 25 vuoden työsuhteen jälkeen syksyllä 2019. Edellinen talvi oli Peuramaalla kelien osalta pahin mahdollinen kentänhoidolle, viheriöiden kuntoon saaminen kesti totuttua pidempään.
”Kyllä se pelaajien lisäksi kentänhoitajia ja mestaria koettelee, kun tietää että kovasta työnteosta huolimatta lopputulos ei ole sitä, mihin on totuttu. Mennyt talvi oli taas ennätyksellisen leutona kentille näillä leveysasteilla varsin hyvä, pelaajia on keväällä hemmoteltu hienokuntoisilla viheriöillä”, Hellström iloitsee Etelä-Suomen ennätyksellisen runsaaseen pelimäärään viitaten.
Kirkka-kentän toinen viheriö on saanut täysin uudet muodot ja valtavasti lisää kokoa
Teemu Tyry
Keimolassa uusittiin jo edellissyksynä Jorma Erikssonin suunnitelmien mukaan kolme viheriötä. Perusparannustyöt jatkuvat viheiöiden lisäksi lisäksi muun muassa tiiauspaikkoja uusimalla.
Kuin tilauksesta, mutta tilaamatta kuvausta ennen viheriöltä poistuneen parivaljakon pelaaja nostaa kättään Hellströmille tokaisten, ”tosi hyvä viheriö, kiitos.”
”Tasalaatuisuuden kehittämiseksi meillä on jatkuvasti töitä. Itselleni uusilla Keimolan kentillä minulla on paljon opittavaa olosuhteista. Aistit ovat hereillä, uutena voimavarana pystyn tuomaan tuoreita näkemyksiä golfkeskuksen kehittämiseen.”
Hoitotaso mennyt huimasti eteenpäin
Kenttämestarin toimenkuva on vuosikymmenten aikana laajentunut merkittävästi, kentänhoitoon liittyvät tietokone-ohjelma ja automatisointi, sekä entistä luotettavammat koneet luovat pohjan tehokkalle työskentelylle.
”Ympäristöystävällisyys on teema, joka on tullut jäädäkseen ja sen puolesta alalla liputetaan kiitettävän vahvasti.”
Janne Hellströmiltä tulee kuin apteekin hyllyltä esimerkkejä siitä, miten kentänhoidossa kehittyneet materiaalit ja uudet koneet ovat edesauttaneet hoitotason kehittymistä vuosikymmenten aikana.
”Muistan, kuinka 80-luvun lopulla Kurkin viheriöille hiekat levitettiin lapiotyönä. Hiekoituksessa käytetyt laitteet oli jo silloin olemassa, mutta Kurkiin ne tulivat myöhemmin, ja ovat reilun 30 vuoden kehittyneet ja nopeuttaneet valtavasti hoitoa.
Pelaajille hiekoitukset viheriöille ennen omaa pelikertaa eivät ole mieluisia. Hellstöm muistuttaa siitä, kuinka vielä parikymmentä vuotta sitten yleisesti hiekotuksessa käytettiin ”maakosteaa” hiekkaa.
”Tästä johtuen hiekan vaikutus puttaamiseen saattoi kestää jopa viikon. Tällä vuosituhannella on yleisesti siirrytty kuivattuun hiekkaan, joka on viheriön pinnalla vain tovin aiempaan verrattuna, mutta hinnaltaankin kyllä kaksinkertaista. ”
Kotimaisilla kentillä viheriöiden nopeudet olivat vielä 1990-luvulla keskimäärin varsin alhaisia. 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla valmistuneet Kytäjän ja Linna Golfin kentät antoivat mallia kansainvälisten huippukenttien standardeista nimenomaan viheriöiden kunnon ja nopeuksien osalta.
”Tällä vuosituhannella leikkuukorkeuksissa on menty hurjasti alaspäin. Se vaihe kehitystä on läpikäyty, nopeutta ja tasalaatuisuutta on viimeisten vuosien aikana parannettu jyräämisen lisäämisellä. Tämä mahdollistuu sillä, että jyrät ovat nykyään nopeita ja helposti käsiteltäviä. Niihin on liitettävissä viiltomahdollisuus. Kaikki 18 reikää pystytään tyhjällä kentällä jyräämään neljässä tunnissa”, Hellström kertoo.
Kolmanneksi konkreettiseksi muutokseksi hän nostaa leikkuujätteen vähenemisen väyläleikkauksen yhteydessä.
”Markkinoilla on ollut jo muutaman vuoden ajan kasvunsääde, joka hidastaa ruohonkasvua ja vähentää leikkuujätettä. Hyöty on peliviihtyvyyden ja siisteyden kannalta hyvin merkittävä, Hellström iloitsee.
Luotettavuus ja palvelut etusijalla konehankinnoissa
Kentänhoitolaitteiden osalta Jan Hellström julistautuu oma-aloitteisesti ennen kysymystä ”Toro-mieheksi”.
Tauko paikalla. Johanna Numminen, Marja-Liisa Galvin ja Jan Hellström vaihtoivat kuulumisia leikkuutöiden ja reiänvaihtojen välissä
Teemu Tyry
”Tuotteet ovat ensiluokkaisia. Hako Groupin otettua maahantuonnin vastuulleen ovat palvelu, tekninen tuki ja henkilökunnan ammatillinen osaaminen nousseet entistä selkeämmin huipputasolle.”
Laajasta tuotevalikoimasta Hellström ei halua nimetä ehdotonta suosikkiaan, mutta lukeutuu siihen osaan kenttämestareita, jotka puhuvat päältä ajettavien kolmiyksikköisten viheriöleikkurien ominaisuuksien puolesta.
”Toron kolmiyksikköisen leikkurin jälki on mielestäni täysin verrattavissa Toron työnnettävän singel-leikkurin vastaavaan.”
”Kentänhoidossa väyläleikkurien jälki on kehittynyt jatkuvasti paremmaksi. Viheriöleikkurit ovat kokonaisuudessa tärkeimpiä osasia. Koneiden toimivuus ja maahantuojan palvelun laatu ovat ne tekijät, joiden johdosta valintani on Toro”, Hellström kiteyttää.
Keimola Golf on hyvä olla, perustelevat Johanna Numminen ja Marja-Liisa Galvin työuriaan samassa golfkeskuksessa. Numminen on ollut Keimolassa 30 vuotta, Galvin 23- vuotta.
Teemu Tyry
Esimiehen rooli on ajan hengen mukaisesti myös kentänhoidossa ja golfkeskuksissa jatkuvan keskustelun ja kehittämisen aihe. Jan Hellström on pitkän uransa aikana tottunut johtamaan joukkojaan edestä, tehden pitkää päivää kentällä.
”Golfyhteisössä kenttämestarin on kyettävä olemaan jämäkkä ja ystävällinen, oikeudenmukainen alaisilleen. Merkittävää on tietysti kommunikointi toimitusjohtajan, hallituksen sekä erityisesti pelaajien kanssa.”
Hellström iloitsee siitä, että valistustustyöllä on kotimaisilla kentillä saatu vähennettyä pelaajien aiheuttamia vaaratilanteita, lyöntejä kierroksen aikana ilman lupaa alueille, joilla kentänhoitohenkilökunta työskentelee.
Janne Hellström uskoo luonnon ja ulkona liikkumisen merkitysten kasvavan koronaviruksen synnyttämällä uudella aikakaudella
Teemu Tyry
”Jatkuvaa asennekasvatusta ja yhteisvastuuta olisi entisestään syytä korostaan myös omien jälkien korjaamiseen liittyen. Osalla pelaajista etiketti lipsuu tältä osin, ajatus ”onhan täällä henkilökuntaa niitä hoitamassa”, pitäisi saa kitkettyä pois”, Hellström viestittää toiveenaan lähes kaikkien kenttämestarien esilletuoman haasteen.
Luontoarvot korostuvat entisestään golfkentillä
Kiertäessäni Hellströmin perässä kentällä viheriöillä, hän nostaa useaan otteeseen esiin maisemalliset arvot ja etuoikeuden työskennellä luonnon keskellä, jossa on hänen koulutukseensa liittyen näyttäviä puita sekä metsiä.
”Nautin suunnattomasti kauniista aamuista, luonnonrauhasta sekä työn tuloksista. Maisemat ovat upeita ja kontrastit moninaisia. Koronaviruksen myötä nämä arvot korostuvat entisestään ihmisten arvomaailmassa.”
Jan Hellström sai jo lapsena isältään oppia puiden hoitooon ja kaatamiseen.
”Teen sitä edelleen sivutyönä oman toimen ohella. Puuhun kiipeäminen on osana kaatamista aina kiehtonut, se on terapeuttista hommaa, jossa jokainen työvaihe on ennalta suunniteltu ja käyty mielessä läpi.”
54-vuotias Hellström on työskennellyt 2/3 osaa elämästään golfkentillä, eikä alanvaihto tai eläköityminen ole noussut vaihtoehdoksi.
Kuvassa näkyvän Saras-kentän on suunnittelut Kosti Kuronen, ensimmäisenä valmistuneen Kirkan Pekka Wesamaa
Teemu Tyry
”Vaikka välillä sataa räntää ja on kylmää, saan työskennellä luonnossa niiden asioiden parissa, jotka ovat minulle arvokkaita. Tulevana kesänä on tarkoitus ottaa jossain vaiheessa lyhyt vapaa, jollaiset olen aiemmin jättänyt väliin. Kenttämestarikin tarvitsee lepoa ja latautumista kiireen keskellä”, Jan Hellström muistuttaa itseään.
Tiina Jama-Raati ei ollut ennen "sinisen hurmurin" saapumista Muuramen kentälle pelannut yhtään kierrosta golfauton kanssa.
GoExpo GOLF-tapahtumassa Yamaha Loungesssa arvottiin kisaan vastanneiden kesken huippuluokan golfauto yhden onnellisen käyttöön. Tiina Jama-Raati oli onnettaren suosikki.
Yamaha Drive2 AC golfauto luovutettiin Muurame Golfissa Tiinalle. Hän on aktiivinen golfari, joka ei tosin vielä ole koskaan pelannut golfauto allaan.
Videolla yllättyneen voittajan tunnelmat autonluovutuksen yhteydessä.
Golfauton säilytyksestä on sovittu Muurame Golfin kanssa ja latauspaikka löytyy klubin vieressä sijaitsevasta huoltorakennuksesta. Kenttämestari Esa Laine lupaili myös pitää autosta huolta ja tarkistaa aika ajoin akkujen nesteet. Muuta huoltoahan sähkötoiminen golfauto ei juurikaan kauden aikana tarvitse.
Kentällä hurja käyttöaste ensimmäisellä viikolla
Kaudella 2006 18-reikäiseksi laajentunut Muurame Golf avautui tämän kauden osalta vappuaatona.
Jo ensimmäisen viikon aikana kierroksia kertyi huimasti reilut1 800. Kun huomioidaan, että pakkasaamujen takia kentälle on päästy vasta yhdeksän aikoihin, käytännössä kaikki ensimmäisen viikon ajat ovat olleet täynnä.
Muuramessa avautuu kierroksen aikana eteen upeita näkymiä...
Lassi Pekka Tilander
Toimitusjohtaja Joonas Nieminen kertoi tyytyväisenä kauden alun olleen yksi vilkkaimmista ja yleistä golfbuumia eletään täysillä myös Muurame Golfissa.
"Into pelaamiseen on ollut piukassa, silti koronaviruksen tuomia rajoituksia sekä suosituksia on tunnollisesti noudatettu. Jatkossa myös kilpailutoimintaa päästään aloittamaan", Nieminen iloitsee.
"Kenttä on talvehtinut hyvin. Muutamilla viheriöillä on pieniä jääpoltteen aiheuttamia vaurioita, mutta niistäkin selvitään kunhan säät lämpenevät ja yöpakkaset väistyvät. Lämpimiä ilmoja on Muuramessa jo kovasti odotettu."
Muuramessa pidetään kentästä hyvää huolta
Molemmat yhdeksiköt suunnitellut Lassi Pekka Tilander iloitsee kovasti Muuramen suosiosta pelaajien keskuudessa sekä runsaista kierrosmääristä.
"Toisen yhdeksikön valmistumisen myötä kenttä sai runsaasti uutta ilmettä ja isännät ovat panostaneet resurssiensa puitteissa kiitettävästi kentän kehittämiseen sekä hoitoon", Tilander analysoi.
...sekä vesiesteitä, jotka koettelevat osaamista kuin myös henkistä kanttia
Lassi Pekka Tilander
Vaikka Muuramen kenttä on ehdottomasti suunniteltu käveltäväksi, sen haastavissa ja rankoissakin maastoissa golfautosta on varmasti hyötyä ja iloa", hän totesi kuultuaan, minne uunituore Yamaha Drive2 AC kauden ajaksi matkasi.
Kauden aikana ja sen jälkeen raportoidaan, millaisi käyttökokemuksia Tiina Jama-Raatilla on, ja onko hän silloin enään halukas kesäautostaan luopumaan?
Yamaha golfautoja Suomessa edustava Hako Group on tehnyt golfareille kauden alkuvaiheille mainion tarjouspaketin, jossa uuden auton hinnaksi tulee 7 490 euroa.
Väyläruohon pituus on Vuosaaressa links-kenttien tavoin huomattavasti lyhyempää kuin kotimaisilla kentillä keskimäärin. Lauantaina kentälle oli starttiajan varannut 199 pelaajaa, vain yksi paikka oli vapaana.
Vuosaari Golfin kenttä on ollut poikkeuksellisen talven ja kevään johdosta kovalla käytöllä vuoden ensimmäisinä kuukausina. Pelikierroksia oli kertynyt jo ennen pääsiäispyhiä ennätyksellisesti lähes 3 000.
Pelaaajia riittää, kahden hengen ryhmät ovat päivästä toiseen täynnä aamusta iltaan.
Vuosaaressa pelattiin ennen Golfliiton antamia suosituksia hetken aikaa neljän ja kolmen hengen hengen ryhmissä.
Viimeiset pelaajat kiertävät lauantaina Vuosaaren kenttää vielä auringonlaskun (20.30) jälkeenkin
”Kaikki voitava tehdään sen eteen, että pelaaminen olisi turvallista. Kentältä palaa pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä golfareita. Golfkentällä liikunnan harrastaminen on normaaliakin terapeuttisempaa näinä aikoina”, kuvailee toimitusjohtaja Harri Mankki.
Starttivälejä lyhentämällä pelaajamäärän pudotus vain 16,6 prosenttia
Lauantaina ensimmäiset pelaajat laskettiin kentälle aamuyhdeksältä, viimeinen kaksikko lähtee liikenteeseen 18.54. Starttiväli on supistettu kuuteen minuuttiin, jonka myötä kymmenen tunnin aikana pelaajia saadaan kentälle tasan 200.
Mikäli samaan aikaikkunaan tupattaisiin kenttä täyteen neljän pelaajan ryhmiä kymmenen minuutin välein, pelaajia mahtuisi 240.
Pudotusta maksimimäärään on nyt käytössä olevassa systeemissä täten vain 16,66 prosenttia.
Positiivinen puoli kahden ryhmissä on pelinopeus, kierroksen kestoaika on Vuosaaressa ollut kolme tuntia ja 15 minuuttia. Käytännössä kahden hengen ryhmiä peluuttamalla lähes sama määrä pelaajia ehtii pelata kierroksensa loppuun valoisaan aikaan, kuin mikä olisi tilanne neljän pelaajan starteissa.
Kentänhoidosta muodostui kutsumusammatti
Vaikka Vuosaaressa on pelattu kalenterivuoden 2020 aikana ensimmäistä kertaa sen historiassa kaikkien neljän ensimmäisen kuukauden aikana, vain yksi kone, väyläleikkuri, on toistaiseksi otettu tallista ulos.
Säiden lämmitessä hoitotoimenpiteet luonnollisesti lisääntyvät. Kentänhoidossa työskentelevät kahdeksan henkilöä on jaettu korona-aikana kahteen toisistaan erillään työskentelevään ryhmään.
Aleksi Kahri opiskeli pitkään tavoitteenaan liikennelentäjän ura. Vuosaaressa hän aloitti työt 19-vuotiaana osallistuen myös kentän ensimmäiseen kilpailuun.
Kenttämestari Aleksi Kahri oli kesäapulaisena ensimmäisen kerran Vuosaaressa jo avauskaudella 2001. Opiskelujensa ohessa hän oli kentällä töissä myös viitenä seuraavana kesänä, sekä kenttäremontin aikaan "shaperina" 2007-2009.
Seuraavana vuonna Kahri nimitettiin apulaiskenttämestariksi ja 2013 hän otti kenttämestarina koko hoitopuolen vastuulleen.
”Olen kasvanut kentänhoitoon jaVuosaari Golfin rakennushommiin kiinni. Syksyllä 2019 valmistuneen uuden rangemme suunnittelin ja sheippasin. Näissä hommissa näkee konkreettisesti työnsä jäljen sekä merkityksen. Saa käyttää luovuuttaankin. Viihdyn mainiosti pestissäni, jossa oppii jatkuvasti uutta. Töitä saa tehdä paljon, sillä talvet ovat keleiltään usein hankalia, kesät kuumia sekä kuivia, ja kentänhoitobudjetit erittäin tiukkoja", Kahri kuvailee.
Lannoittamisen ja kastelun määrä golfkentillä vähenee
Vuosaari on ensimmäisenä kenttänä Suomessa profiloitunut ja markkinoinut itseään linkskenttänä. Perusteitakin tähän löytyy riittävästi. Vielä 2010-luvun alussa Vuosaaren ruohopinnoite oli ”sekaruohoa”, jossa kylänurmikka painoi rajusti päälle.
”Lannoitteita käytettiin runsaasti, kasteluveden tarve oli myös erittäin suurta", Kahri muistaa.
Vuosaaressa alettiin 2010-luvun alkupuolella kylvää nata-ruohoa sekaruohon päälle. Kuivuutta hyvin kestävä nata on tehnyt väylien ja viheriöiden pinnoista napakamman ja mahdollistanut samalla alemman leikkuukorkeuden, ja täten entisestään lisännyt linkskentän luonnetta.
Vuosaaren kenttä istuu sulavasti ympäristöönsä. Taustalla Pauligin kahvintuoksuinen konttori ja satama-aluetta.
Lassi Pekka Tilander
Ruoholajikkeen muutoksen myötä Vuosaaressa on vajaan vuosikymmenen aikana saatu lannoitusten määrää pudotettua huomattavasti. Vedensaaannissa Vuosaaressa on ollut aikojen alusta asti haasteita.
"Tästä syystä hoito on muutettu suosimaan vähän vettä ja ravinteita tarvitsevaa nataa. Kentän kunto on parantunut ruoholajin vastatessa paremmin hankalan kasvupaikan vaatimuksia, kentän pinnan ollessa erittäin helposti vettä läpäisevää ja sen sijaitessa erittäin avoimella paikalla", Kahri taustoittaa.
Lannoitusten ja kastelun vähentäminen golfkentillä on yleismaailmallinen haaste, joten luonnonmukaisesti hoidettavien "luomukenttien" osuus tulee jatkossa lisääntymään.
”Ympäristöasiat ovat nousseet golfkenttien hoidossa tärkeään asemaan. Suuntaus tulee yleisen käsityksen mukaan kiihtymään tulevaisuudessa.”
Leikkuukorkeuden mataluus tuottaa pitkiä lyöntejä
Viheriöillä leikkuukorkeus Vuosaaressa on 4,5 milliä, väylillä 7,5 milliä, ja viheriöiden ympäristössä 6,5 milliä.
”Linkskentillä väylien korkeus on kahdeksan milliä. Meillä ruoholaatu poikkeaa hieman esimerkiksi St. Andrewsista, jonka johdosta leikkaamme rahtusen alemmaksi.”
Kotimaisilla kentillä väylillä leikkuukorkeuden vaihteluväli on lähes poikkeuksetta 10-15 milliä, keskiarvon ollessa Kahrin käsityksen mukaan 12-13 milliä.
Ero on todella merkittävä myös pelattavuuden kannalta. Ruohotupsukkeita ei Vuosaaren väyliltä käytännössä löydy, lähipelissä putterin ja matalien chippien käyttö on suositeltavaa, pelinlukutaito normaalia suuremmassa arvossa.
”Meillä väylät poikkeavat viheriöiden tavoin napakuudeltaan ja nopeudeltaan normikentistä.Vuosaaressa pelataan golfia, jossa pitkät pomput ja rullit ovat oleellinen osa peliä linskentän ominaiseen tapaan. Vuosaari on tästä johtuen kenttä, jolla pelaajat lyövät ilman tuulen apuakin normaalia pidemmälle väylien pinnan kovuuden ja niiden lyhyyden vuoksi ”, Kahri muistuttaa.
Oppia ja mallia kentänhoidosta St. Andrewsista
Kahri on tutustunut ja hakenut oppia myös St. Andrewsissa kentänhoitoon paikallisten kenttämestareiden opastuksella.
”Meidän tapamme hoitaa golfkenttää on pitkälti samanoloinen kuin St.Andrewsin kentillä. Siellä ruohon perusväri on käytännössä ruskea. Jos se muuttuu vihreäksi, jäsenkunnalta tulee jopa asiasta palautetta. Tärkeintä on pelattavuus, linkseillä ei ”groomata” kenttää tai sen ympäristöä kukkaistutuksilla”, Kahri muistuttaa.
Kevytrunkoinen Toro 3550 tekee tarkkaa työtä
St. Andrewsin tavoin Vuosaari Golf on valinnut kentänhoidossa laitetoimittajakseen Toron, joka on markkinajohtaja sekä maailmalla kuin myös Suomessa, jossa sitä edustaa Oy Hako Ground & Garden.
”Laitteet ovat kehittyneet 2000-luvulla merkittävästi nimenomaan toimivuuden kannalta. Huollon, terienvaihdon ja korjauksien yhteydessä ne on nykyään paljon helpompi purkaa ja kasata. Perustekniikka on sinällään sama, leikkuuyksiköihin ei ole tullut mullistuksia, mutta ympäristöasioihin liittyvissä asioissa mennään kovaa vauhtia eteenpäin."
Toro 3550 leikkaa väylät seitsemän millin mittaisiksi Vuosaaressa ja antaa pelaajille tavanomaista useammin mahdollisuuden putterin käyttöön.
”Viheriöleikkureissa sähkökoneet ovat jo yleistyneet, suurempiinkin laitteisiin hybridit ja öljyttömät koneet ovat kehitteillä”, Kahri iloitsee.
Vuosaaren kentän erikoisuus, ylpeydenaihe ja henkilökunnan suosikki Toron mallistosta on kevytrunkoinen väyläleikkuri 3550.
”Se on kooltaan väyläleikkurin ja viheriökoneen välistä ja soveltuu nimenomaan linkskentille, joilla leikkuukorkeus on normaalia alhaisempi. Kolmipyöräisyyden myötä sen ajaminen on helpompaa. Kääntyessä ei jää jälkiä tai kuvioita, myös sudittelujäljet jäävät pois."
”Perinteisesti golfkentillä kokenein työntekijä on ajanut väylät, 3550 mahdollistaa meillä sen, että töitä päästään myös tältä osin kierrättämään demokraattisesti. Suositun väyläleikkurin voi antaa kokemattomammankin työntekijän työpariksi."
Lauantaina Vuosaaren kentällä käyttöaste oli lähes sata, sadan starttiajan 200:sta paikasta vain yksi oli vapaana.
"Keväällä ja syksyllä kenttä on mainiossa kunnossa, kautemme on normaalia pidempi. Linksgolfia voi pelata myös Suomessa, pelikokemus on varmasti erilainen ja kouluttava. Hyvä syy ajaa Vuosaareen on myös uusi rangemme", tiivistää Aleksi Kahri lopuksi.
Hirsalan kentänhoitajat työskentelevät eri ryhmissä kohtaamatta toisiaan työpäivän aikana. Golfkeskukset ovat valmistautuneet huolellisesti poikkeukselliseen tilanteeseen.
Hirsalan kenttämestari Janne Lehto toimii FGA:n ( Suomen golfkentänhoitajien yhdistys) ja on luottamustoimensa kautta jatkuvassa yhteydessä kentänhoidon ammattilaisten kanssa.
”Koronaviruksen uhkaan on kotimaisilla kentillä varauduttu suurella vakavuudella ja muiden maiden kokemuksista ja toimenpiteistä malleja hakien. Huolellisesta valmistautumisesta ja turvallisuuteen panostamisesta huolimatta suurella osalla kenttähenkilökunnasta on epävarma olo täysin uuden tilanteen edessä”, Lehto kuvailee tunnelmia ammattikunnassaan.
Janne Lehdon vetämä kentänhoitohenkilökunta on laajentanut toimenkuvaansa. Hirsalan ammattilaisilta saa tilattua myös pihojen kevätkunnostuksia ja piharemontteja.
Pääsiäisen aikoihin lukuisat golfkeskukset avaavat kenttänsä ja viheriönsä.
Koronaviruksesta huolimatta Suomessa kentät ovat olleet jo kelien mukaan avoinna jo aiemmin. Golfliiton ohjeistuksen ja suositusten mukaisesti lähes kaikilla kentillä kierretään maksimissaan kahden hengen ryhmissä.
Penkit, bunkkeriharavat ja klubien lainakärryt on useimmilta poistettu, lipputankoon ei tarvitse koskea. Turvavälien pitäminen golfkentällä on käytännössä huomattavasti helpompaa verrattuna moniin muihin ulkona tapahtuviin liikuntamuotoihin yleisillä alueilla ja teillä.
Kierrosajat ovat jo avatuilla kentillä nopeutuneet huomattavasti kahden hengen ryhmissä, mitalin kääntöpuoli on toki tässä vaiheessa se, että läheskään kaikki halukkaat eivät mahdu pääsiäisen aikaan kentille pelaamaan.
Kenttähenkilökunta on jaettu pienryhmiin
Koronaviruksen vastaisessa ehkäisyssä myös golfkentillä työkaluksi on otettu työskentely pienissä, toisistaan eristetyissä ryhmissä.
”Meillä työskentelee kahdeksan henkilöä kolmessa tiimissä, jotka työaikoja sekä kulkureittejä säädellen ovat toisistaan eristettyinä. Tämä on hyvin yleinen käytäntö muillakin kotimaisilla kentillä”, Lehto kertoo.
FGA:n toimesta on tehty myös suunnitelmia sen varalle, että jollain kentällä osa henkilökunnasta, tai jopa kaikki joutuisivat tartunnan johdosta sairauslomalle.
”Uskon, että tällaisessa tapauksessa saisimme ulkopuolisen valmiusryhmän paikkaamaan kentänhoitoa muiden osapuolten turvallisuuden vaarantumatta. Kentänhoidon parissa ympäri Suomen työskentelevät tekevät mielestäni erinomaista yhteistyötä, josta on merkittävää hyötyä. Kenenkään ei tarvitse yksinään aprikoida ratkaisua haasteisiin”, Lehto kiittelee.
Suljetut kentätkin vaativat hoitoa
Lukuisissa muissa Euroopan maissa golfkentät ovat suljettuina. Suomessa näihin toimiiin ei ole ainakaan toistaiseksi lähdetty.
HIrsalassa on panostettu viimeaikoina myös bunkkerien muotoiluun ja viimeistelyyn. Kuva 16:lta.
Teemu Tyry
”Toivomme tietysti, että koronavirus saadaan taltutettua ja pelaaminen voisi kauden päästessä vauhtiin jatkua ilman taukoa.”
Mikäli Hirsalan tapainen 18-reikäinen golfkeskus jouduttaisiin väliaikaisesti sulkemaan, hoitotoimenpiteitä kentällä jatkettaisiin pienemmillä resursseilla.
”Kenttäaluetta ja sen eri osasia olisi tässäkin tapauksesssa hoidettava käytännössä päivittäin. Oma arvioni on , että minimissäkin tämä vaatisi tauon aikana 2-3 henkilön työpanoksen, jotta kenttä pysyy siinä kunnossa, että se olisi nostettavissa optimaalisella tavalla taas pelattavaksi”, Janne Lehto kuvailee tilannetta, jollaista Suomessa ei ole koskaan koettu.
Hirsala avataan torstaina huippukuntoisena
2000-luvun puolivälissä avattu Hirsala Golf on ollut lähes poikkeuksetta keväisin mainiossa kunnossa.
Vieraspelaajat pääsevät tilan salliessa Hirsalaan lauantaista eteenpäin. Kuva syyskuulta 2019.
Teemu Tyry
Janne Lehdon astuttua syksyllä 2017 kenttämestarin saappaisiin, hän toi muutamia omia näkemyksiään ja toimintamalleja kehittäen puttialueita nopeammiksi ja "napakammaksi".
Kentän parannustyöt muun muassa bunkkeriston osalta ovat myös saaneet runsaasti ansaittua suitsutusta osakseen. Hirsalassa rima kentän kunnon osalta on nostettu tekijöiden, myös pelaajien osalta korkealle.
Suomen arvostetuimpien kenttämestarien joukkoon noussut Lehto ei kulje takki auki kylillä kertomassa saavutuksistaan. Tätä taustaa vasten hänen maanantaina puhelimitse antamansa määritelmä avattavan kentän kunnosta on merkillepantava.
Janne Lehto mielityössään, leikkaamassa viheriötä Hirsalan kakkosella
Teemu Tyry
”Hirsala on nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan aiemmin kauden käynnistyessä. Meillä oli suotuisa talvi ja hoitotoimenpiteet ovat menneet suunnitelmien mukaan”, kuului lausunto, joka luo Hirsalaan suuntaaville hyvänolon tunteen ja valtavat odotukset.
Toro golfkoneet takaavat laadun ja huollon toimivuuden
Janne Lehto aloitti työskentelyn Hirsalassa vuonna 2011. Hän on hakenut työkokemusta ja oppia myös ulkomailta. Ottaessaan Hirsalassa syksyllä 2017 kenttämestarin toimet golfyhtiö tiivisti entisestään yhteistyötä Toro golfkoneita -ja laitteita edustavan Oy Hako Ground & Garden Ab:n kanssa.
”Toro on markkinajohtaja maailmalla ja Suomessa yli satavuotisen alan kokemuksen pohjalta. Koneiden laatu, huollon toimivuus sekä jälkimarkkinointi ovat tasolla, jotka tekevät käyttökokemuksesta korkealaatuisen sekä yhteistyöstä Hakon kanssa saumattomasti toimivan kokonaisuuden", Lehto perustelee laitetoimittajan valintaa.
Hirsalassa on reilusti yli 20 Toron konetta käytössä. Kysymykseen, onko laitteista joku Lehdolle ja/tai henkilökunalle muita rakkaampi työväline tai ominaisuuksiltaan ylivertainen, tulee vastaus ripeaästi kuin siltä kuuluisalta apteekin hyllyltä.
Hirsalan konehallin rakkain työkalu on Toro ProCore 648 ilmastaja
toro
”Toro 648, jolla ilmastetaan viheriöitä on ehdottomasti se apuväline, jota meillä ja hyvin laajasti ammattilaisten keskuudessa peukutetaan korkealle. Ketterä ja käyttövarma, työn jälki on ensiluokkaista ja tasalaatuista. Toro 648 on maailmallakin lähes poikkeuksetta kaikissa suurissa kisoissa valinta ilmastajaksi. Se on todellakin käsite ja synonyymi huippukoneelle alallamme”, Lehto ylistää.
Koneiden luovutus turvaetäisyyssuositukset huomioiden
Vantaan Hakkilassa toimintojaan pitävälle Hakolle kevät ja golfkenttien konetoimitukset ovat kiireistä ajanjaksoa. Koronavirus ei ole vähentänyt kiireitä, mutta on muuttanut toimintamalleja.
Heti kun hallitus alkoi ohjeistamaan ja suosittelemaan yleistä liikkumisen vähentämistä ja lisäämään etätyötä, tämä tuli myös Hakossa malliksi toimia.
Kytäjä Golfin uusista koneista ensimmäiset toimitettiin huhtikuun kolmantena päivänä.
”Tärkeintä on nyt pyrkimys suojella korjaamon toimintoja. Pitää asentajat terveinä ja sitä kautta toiminta pyörimässä. Uusien koneiden varustelu tarkoittaa esimerkiksi golfkoneissa koneesta riippuen 2 – 12 tunnin varusteluaikaa. Koneet eivät suinkaan tule tehtaalta toimitusvalmiina”, muistuttaa liiketoimintajohtaja Petri Aaltonen.
”Valmiit koneet odottavat noutoa jo valmiiksi ulos ajettuina, jolloin edes koneita noutaessa ei tarvitse olla kontaktissa asentajien kanssa.”
Hakolla myyjät ovat aina tehneet itse ison osan koneiden toimituksista.
”Tämä on hyvä tapa aloittaa kausi asiakkaan kanssa, paiskata vielä kerran kättä onnistuneesta konekaupasta, vaihtaa kuulumiset lyhyellä kenttäkierroksella ja varmistaa, onko vielä jotain viime hetken tarpeita alkavaan kauteen. Nyt kentänkin päässä jätetään koneet pihaan kahveja juomatta. Kuulumisetkin vaihdetaan lyhyesti ja turvaetäisyyksiä noudattaen.”
Hakon golftuotteista vastaava tiimi Jesse Kaan (vas.), Teemu Vaalio (kesk.) ja Petri Aaltonen markkinoi myös Yamahan golfautoja.
Teemu Tyry
Maaliskuun alkupuolella startanneet toimitukset ovat hyvässä vauhdissa ja tavoitteena on tänäkin vuonna saada golfkoneet toimitettua toukokuun loppuun mennessä alkuperäisten aikataulujen mukaisesti.
”Tänä keväänä se tarkoittaa yli 90 golfkonetta ja siihen vielä lisäksi extra leikkuuyksikkösarjoja, pystyleikkuuyksiköitä ja muita lisävarusteita. Näin ison konemäärän toimituksia ei ole voitu siirtää ja odottaa koronatilanteen helpottumista, tällöin toimittaisimme viimeisiä koneita vielä elokuussa”, Aaltonen painottaa lopuksi.
Golfmessujen ytimessä, hole-in-one viheriön vieressä, voi tutustua Yamahan golfautoihin ja messutarjouksiin
Golfautojen määrä Suomessa kasvaa yleismaailmalliseen tyyliin kahdesta syystä. Autolla kiertäminen säästää etenkin ikääntyvien harrastajien energiaa, nopeuttaa pelaamista ja pidentää golfuraa.
Toinen merkittävä syy on pelaamisen nautinnon lisääminen. Pariskunnan, kaverin tai asiakkaan kanssa auton kanssa kiertäminen yhdistää pelaajia, nopeuttaa peliä ja luo tiimihenkeä. Tähän liittyy myös golfautojen käyttö yritystilaisuuksissa, joissa etenkin yhteislähdöissä golfauton käyttö luo monia etuja.
Yamaha lukeutuu golfautomerkkinä maailman suurimpiin ja arvostetuimpiin. Suomessa sitä edustaa Oy Hako Ground & Garden Ab, jonka edustama Toro on maailmalla ja Suomessa markkkinajohtaja kentänhoitokoneiden -ja laitteiden myynnissä.
”Messuilla esittelemme Yamahan tuotevalikoimaa golfkenttien edustajille sekä pelajille, jotka ovat kaksi erillistä asiakasryhmää”, taustoittaa Hakon liiketoimintajohtaja Petri Aaltonen.
Pickala sekä Vierumäki ovat golfautojen osalta Yamahan merkittävimmät ja suurimmat referenssit Suomessa.
”Pystymme palvelemaan asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti ja hyvällä palvelulla autojen hankintatapojen ja huollon osalta. Selvää on, että vahva jalasijamme kentillä Toron tuotteiden kautta on kilpailuvaltt”, Aaltonen muistuttaa.
Golfkentille autojen saatavuus omille ja vieraspelaajille on tärkeä palvelu, jonka pitää olla kunnossa kauden jokaisena päivänä myös muuttuvissa tilanteissa.
Hako kehittään jatkuvasti palvelukonseptiaan kentille, suosittuna vaihtoehtona golfautojen ostamiselle on leasing kuukausimaksulla.
”Golfautojen hankinta on golfkentille palvelun lisäksi myös luonnollinen tulonhankintamuoto.”, Aaltonen muistuttaa.
Messutarjouksena auto omaksi tai arvonnasta kesäksi
GoExpo Golfissa Hakon myyntitiimi palvelee ja kertoo Yamahan tuotteista paitsi kenttien edustajille, myös omaan käyttöön golfautoa hankkiville pelaajille.
Osaston sohvilla jalkojaan lepuuttavat ovat aitiopaikalla hole-in-one kisan suhteen
Jarno Juuti
”Yksittäiset pelaajat, perheet ja kaveriryhmät muodostavat jatkuvasti kasvavan asiakassegmentin. Hankintaperusteita on runsaasti ja oman auton hankkiminen on etenkin omalla kentällä runsaasti pelaavalle todella taloudellinen vaihtoehto”.
GoExpo Golfin Loungessa on messujen ajan voimassa tarjous Yamaha Drive2 DC golfautosta. Suoraostona hinta painuu alle 7 000 euron, osamaksulla kuukausieräksi tulee 116 euroa seitsemän vuoden jaksossa.
”Kotoisa loungemme on hienolla paikalla holarireiän vieressä. Tervetuloa koeistumaan markkinoiden tilavin auto ja keskustelemaan aiheesta. Kilpailuvalttimme on myös joustavuus, kykenemme toimittamaan autoja suoraan varastosta”, Petri Aaltonen muistuttaa lopuksi.
Osastolla voi osallistua myös arvontaan, jossa yksi onnellinen saa Yamahan golfauton käyttöänsä kesän ajaksi.
