EGCC – helmi lähellä Helsinkiä
Tuomas Lehtinen kävi Estonian Golf & Country Clubilla toteamassa, että championship-tason kenttä on noussut vaikean alkukauden jälkeen huippukuntoon.
Vajaan 30 minuutin ajomatkan päässä Tallinnasta sijaitseva EGCC on avattu vuonna 2005 ja sen 18-reikäinen Sea Course on avattu vuonna 2006. Kenttä kuuluu European Tour Properties -kenttiin ja siellä on pelattu useita isoja kansainvälisiä kilpailuja mm. miesten ja naisten amatöörimestaruuskilpailuja sekä kaksi World Cup -karsintakilpailua. Kenttä isännöi myös tänä vuonna Euroopan amatöörimestaruuskilpailuja (3.- 6.8.).
Kentän on suunnitellut meille suomalaisille tuttu Lassi Pekka Tilander. Pitääkin ottaa hattu kouraan ja kumartaa Lassi Pekan suuntaan, sillä kenttä on suunniteltu ja toteutettu kerrassaan upeasti. Lähestulkoon jokaiselle tee-paikalle astuessani päällimmäisenä tunteena oli, miten hieno väylä avautuukaan taas kerran edessäni. Kenttä on layoutiltaan ja maisemoinniltaan ehkä onnistunein ja silmää ja mieltä hivelevin kenttä, mitä olen pitkään aikaan päässyt pelaamaan.
Kenttä onkin lay-outiltaan ja maisemoinniltaan ehkä onnistunein ja ”silmää ja mieltä hivelevin” kenttä mitä olen pitkään aikaan päässyt pelaamaan.
Kentän nykykunto?
Monilta keskustelupalstoilta ja muiden pelaajien puheista oli korviini kantautunut moitteita kentän kunnosta. Onkin totta, että viime vuosina EGCC:n griinit ovat kohdanneet ikäviä yllätyksiä ruohon kasvun ja erilaisten tautien suhteen. Tästäkin syystä seurueemme Viron golf-reissulle ei ollut aluksi suunniteltu pelaamista EGCC:llä. Näin jälkikäteen on helppo todeta, että onneksi päätimme kuitenkin mennä pelaamaan myös EGCC:n Sea Courselle.
Jo ennen itse pelikierrosta komean klubitalon terassilta kentän yli aina Itämerelle asti avautuvan maiseman perusteella odotukseni kierrosta kohden nousivat korkealle. Kenttä näytti vihreältä ja hyväkuntoiselta. Myös griinit näyttivät lupaavilta. Kentällä odotukset osuivat oikeaan. Väylät olivat hyvässä kunnossa, raffi oli paksua, hyväkuntoista ruohoa ja koko kenttä bunkkereineen ja vesirajoineen näytti erittäin hyvin hoidetulta ja viimeistellyltä. Griinit olivat myös varsin hyvässä kunnossa etukäteispelkoihin nähden.
Griinien kunnosta näki kyllä sen, että vaikeuksia on ollut, mutta ongelmakohdat olivat lähinnä aivan griinien reunoilla eivätkä täten vaikuttaneet hirveästi pelin kulkuun. Kaikki lipunpaikat olivat sellaisia, joissa ruoho oli tasaista ja vihreää. Griinien kunto oli siis pelialueella lähestulkoon moitteeton.
Sea Coursen griinit olivat ennakkovaroitteluista poiketen oikein hyvässä kunnossa.
Haastava ja monipuolinen puistokenttä
EGCC:n Sea Coursella on klubitiiltä pituutta 5 692 m, valkoiselta tiiltä 6 202 m ja championship-tiiltä 6 504 m. Pelasimme kierroksemme klubitiiltä, koska oletimme paksujen raffien sekä pelipäivänä vallinneen kovan tuulen antavan riittävästi lisähaastetta pelillemme.
Väylät kulkevat vaihtelevasti puiden ympäröiminä tai aavalla alueella vesiesteiden sekä meren läheisyydessä. Jokainen väylä kulkee aikalailla omassa rauhassaan, joten ”fore”-huudoillaan kurkkunsa yleensä kipeäksi huutavat pelaajat saavat suurella todennäköisyydellä lepuuttaa äänihuuliaan tällä kentällä.
Klubitiiltä pelattuna kenttä ei haasta niinkään pituudellaan vaan tarkkoja avauksia vaativilla väylillään sekä vesien ja bunkkereiden ympäröimille griineille lähestymisillään. Myös erittäin tuuhea ja paksu raffi vaikeuttaa pelaamista huomattavasti. Meren läheisyys näkyy ja tuntuu varmasti useimmiten puhaltavalla kovalla tuulella, joka sekin tuo omat lisähaasteensa mailavalintoihin.
Kentän par on 72. Se koostuu neljästä par-kolmosesta (140-166 m), neljästä par-vitosesta (448-466 m) sekä kymmenestä par-nelosesta (298-380 m). Pituutensa puolesta mukavalla kelillä pitkälyöntisimmille pelaajille siis kaikki par-viitoset ovat lyötävissä kahdella päälle, mutta esimerkiksi väylällä 6 (466 m) hyvä avaus, joka mahdollistaisi jatkolyönnin griinille, tulisi lyödä vasemmalle kaartuvalla väylällä isojen tammien yli kohtaan, jossa väylän leveys on ehkä n. 5 metriä, vasemmalla puolella on tiheää metsikköä ja oikealla puolella kulkee koko väylän pituudelta waste-alue isoine kivineen ja puskineen – helppoa?
Suuria tulevaisuuden suunnitelmia
Saunasta oli hienot näkymät kentälle ja olipa saunan ikkunasta myös mahdollista katsoa golfia pukuhuoneessa olevasta telkkarista. Klubi oli viihtyisä ja ravintolan monipuoliselta listalta löysimme jokainen itsellemme sopivat À la carte -annokset, joita söimme tyytyväisinä takkatulen äärellä.
Kierroksen jälkeen meillä oli myös ilo tavata EGCC:n toimitusjohtaja Hanno Kross. Hyväntuulinen ja ystävällinen toimitusjohtaja kertoi seurueellemme klubin historiasta, tulevista suunnitelmista sekä golfaamisesta ja golfareista Virossa ylipäänsä.
Suunnitteilla on toinen 18-reikäinen championship-tason kenttä Annika Course, jonka suunniteluissa on mukana itse Annika Sörenstam. Uuden kentän valmistuttua toinen EGCC:n tämän hetkisistä kentistä, 9-reikäinen Stone Course, jota emme tällä kertaa valitettavasti ehtineet pelaamaan, jäisi kokonaan pois. Myös hotelli- ja kylpyläkokonaisuuksia on suunnitteilla. Tulevaisuudessa tämän hienon golfkohteen tilalla olisi siis vieläkin hienompi golfkokonaisuus.
Hanno Krossilla oli myös paljon jo toteutettuja ideoita, joilla houkutellaan myös golfia pelaamattomia ihmisiä tutustumaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin Estonian Golf & Country Clubille.
Kokonaisuudessaan visiitti EGCC:lle oli siis erittäin onnistunut, vaikka aurinko ei paistanutkaan koko päivänä. Kenttä oli todella hieno ja kunto hyvä. Klubitalo oli hieno ja oheispalvelut kunnossa. Harjoitusalueet olivat monipuoliset ja kaikki varsin lähellä itse klubitaloa. Ja kaikki tämä siis vain muutaman tunnin päässä Helsingistä.
Suurin osa kuuden hengen seurueestamme pelasi kentän nyt ensimmäistä kertaa ja jokaiselle meistä tunne kierroksen jälkeen oli sama: ”Tänne pitää tulla pelaamaan uudestaan vielä tämän kauden aikana.”
…ja niinhän me tulemme myös tekemään.
