Hyppää pääsisältöön
Sotaveteraani Mauri Maunula palveli sotilaslentäjänä ilmavoimissa vuosina 1940–1947. Hän aloitti golfin 60-luvun puolivälissä toimiessaan liikennelentäjänä. Mauri asuu Helsingissä ja pelaa kesäisin golfia Talissa.
Sari Kettunen

Sotaveteraani Mauri Maunula, 97, on pelannut golfia puolet elämästään – mitkä ovat hänen neuvonsa aloitteleville pelaajille

Sotilas- ja liikennelentäjänä palvellut sotaveteraani Mauri Maunula oli aloitteleva golfari viisikymmentä vuotta sitten. Mitä golfari voi oppia siinä ajassa ja mitä neuvoja hän antaisi nykyisille aloittelijoille?

LIIKENNELENTÄJÄNÄ TOIMINUT Mauri Maunula löysi golfin 60-luvun puolivälissä etsiessään ratkaisua hotellikuoleman torjuntaan. Työkaverinsa innostamana Frankfurtissa lentojen välistä pitkää odotusaikaa viettänyt lentäjä meni heti pron tunneille ja aloitti pelaamisen siltä seisomalta – ilman suuria vaikeuksia.

"Olin pelannut sitä ennen tennistä, pesäpalloa, jääpalloa, jalkapalloa, koripalloa ja harrastanut liikuntaa koko ikäni. Oli minulla jonkinlainen pallosilmä jo siinä vaiheessa, kun aloitin."

Maunula liittyi vaimonsa Heljän kanssa Helsingin Golfklubin jäseneksi vuonna 1972 ja samana vuonna seuraan liittyi myös yksi heidän lapsistaan, Risto. Ulkoilu ja liikunta on ollut aktiivisen perheen yhteinen harrastus aina.

"Ihmettelin vähän vaimoni innostumista golfiin ja kyselin sitä häneltä joskus myöhemmin. Vaimoni tunnusti taka-ajatuksensa: hän ajatteli pääsevänsä Lapin kairojen sijaan joskus etelän lämpimään ja viiden tähden hotelliin lomilla. Ja sehän piti sitten paikkansa", muistelee Maunula.


"Hyväksi pelaajaksi tulee helpoiten niin, että muistaa vain ne parhaat lyönnit."

- Mauri Maunula


KULUNEIDEN VUOSIKYMMENTEN aikana Maunula on nähnyt monenlaisia pelaajia ja myös jonkinlaista muutosta itse pelissä. Suurin muutos on hänen mielestään tapahtunut etiketissä. Tervehtiminen ei ole enää samanlainen automaatio kuin aikaisemmin. Myös pelaaminen ja pelin kulku on Maunulan mukaan hidastunut.

Kun kysytään, mitä neuvoja Maunula antaisi aloittelijalle, hän korostaa erityisesti pelin etenemisen seuraamista: Seurustele vähemmän ja valmistaudu lyöntivuoroosi ajoissa. Seuraa, onko takaa tulossa pelaajia ja pelaa sen mukaan. Kaveripelissä voi esimerkiksi sopia, että se puttaa, joka on ensin valmiina.

Maunulan toinen neuvo kuulostaa kokemuksen tuomalta elämänohjeelta:

"Alusta asti pitää hyväksyä, että niitä mokia tulee aina. Sille ei voi mitään. Mutta se tapahtui jo, eikä siihen voi enää vaikuttaa. On opittava katsomaan eteenpäin. Hyväksi pelaajaksi tulee helpoiten niin, että muistaa vain ne parhaat lyönnit."

mauri_potretti.jpg

Mauri Maunula on harrastanut monia eri lajeja, mutta iän myötä hän on joutunut luopumaan kaikista muista paitsi golfista.
Mauri Maunula on harrastanut monia eri lajeja, mutta iän myötä hän on joutunut luopumaan kaikista muista paitsi golfista.
Sari Kettunen

MAUNULALLE GOLF on ollut aina kesälaji, yksi liikuntamuoto muiden joukossa. Muista lajeista hän on joutunut luopumaan jo aiemmin, mutta golfaus onnistuu edelleen. Kierrosten määrä on toki laskusuunnassa.

"On tämä hieno laji, kun tätä voi harrastaa edelleen. Nykyään kyllä pelaan kierrokseni autolla enkä enää viitsi mennä vesisateella kentälle", tarkentaa Maunula.

Mauri Maunulalla on ikää 97 vuotta. On kysyttävä, miltä tulevaisuuteen katsominen hänestä itsestään tällä hetkellä tuntuu. Miltä tuntuu ajatus siitä, että jonakin päivänä ei enää pysty pelaamaan golfia?

“Pahalta se tuntuu, tulee vanha olo. Mutta on tässä jo joutunut luopumaan monesta muustakin, edessähän se on. Sitä tämä elämä on, luopumista.”

Katsomme toisiamme silmiin ja sovimme, että pelaamme ensi kesänä kierroksen yhdessä.

SARI KETTUNEN


Vapaaehtoisena ilmavoimiin

Mauri Maunula palveli toisessa maailmansodassa sotilaslentäjänä. Hän kuuluu Pilvenveikkoihin eli miehiin, jotka toimivat sotilaslentäjänä ilmavoimissa vuosina 1939–1944.

Vuosi sitten ilmestyneessä Itä-Savon haastattelussa Maunula kertoi, että sotavuosien aikana hänelle kertyi 69 tiedustelu-, torjunta-, suojaus- ja maataistelulentoja. Ilmavoimiin hän liittyi vapaaehtoisena talvisodan kynnyksellä.

"Lentotaito auttoi pärjäämään", hän sanoi samalla kuitenkin korostaen ettei ollut lentäjä-ässä vaan sotilaslentäjänä tavallinen rivimies.