Se pyörii sittenkin
Tapio Santalan mukaan perinteinen tapa ajatella golfsvingin painonsiirtoa joutaisi jo romukoppaan. Muun muassa Janne Kasken valmentaja avaa nyt asiaa GoGolfille.
TAPIO SANTALA vetää kättäni pöydän yli. Vedän vastaan. Kumpikaan meistä ei liiku, koska vedämme samalla voimalla. Tunnettu golfvalmentaja näyttää näin esimerkin avulla, kuinka golfsvingissä tarvitaan voimaa ja vastavoimaa yhtä paljon läpi koko liikkeen.
Sama pätee erityisesti golfsvingin painonsiirtoon, josta monella on Santalan mielestä täysin väärä käsitys.
”Painon siirtäminen aiheuttaa erittäin paljon svingiongelmia”, Santala väittää.
Santala tekee heti alkuun selväksi, että hyvässä golfsvingissä paino ei itse asiassa siirry puolelta toiselle, vaikka siltä se saattaa näyttää, kun katsoo hyvien pelaajien svingiä.
Siksi varsin moni golfari siirtää painoa taakseviennin aikana taaemman jalan varaan. Kun mailan on ylhäällä, painoa siirretään etummaisen jalan varaan, jonka jälkeen lähdetään tuomaan mailaa alas kohti osumaa. Kun Santalalle mainitsee asiasta, hän puistelee päätään.
”Pelaaja ei itse saa työntää eli voimaa ei saa tuottaa liikkeen suuntaan. Jos paino siirtyy etummaisen jalan varaan svingin aikaisessa vaiheessa, pelaaja tekee kuitenkin juuri sen virheen”, Santala kertoo.
Maila ja sen massa vetävät pelaajaa johonkin suuntaan. Pelaajan tehtävänä on vastustaa sitä voimaa.
”Golf on varmaan maailman eniten tutkittu laji, mutta silti sitä törmää sellaisiin ajatuksiin, että…”
Santala jättää lauseen tarkoituksella kesken, koska hänen mielestään monien uskomukset oikeasta svingistä ovat kaukana optimaalisesta tavasta lyödä palloa.
”Kaikki on rotaatiota, kahden vastakkaisen voiman työtä. Tästä tulee oivallus siitä, mikä on svingi.”
– Tapio Santala
MUUTAMA VUOSI sitten suomeksi ilmestyneessä Mark F. Smithin kirjoittamassa Golfin tiede -kirjassa esitetään kaksi painonsiirtoon liittyvää teoriaa. Perinteisessä mallissa paino siirtyy ensin takimmaiselle jalalle ja sitten etummaiselle. Niin sanotussa käänteisessä mallissa paino siirtyy downsvingin keskivaiheilla takimmaiselle jalalle.
Painonsiirtoa golfsvingissä on mitattu erilaisilla tasapainolaudoilla. Santala kuitenkin haluaa täsmentää, että erilaisilla tasapainolaudoilla voidaan mitata painetta, ei painoa. Hän havainnollistaa asiaa näyttämällä downsvingin kohdasta, jossa etummainen jalka alkaa suoristua.
”Jos ojennan jalan ylös, se ei tarkoita, että olen siirtynyt vasemman jalan päälle, mutta paine kylläkin kasvaa sen jalan alla. Mittarin lukemat nousevat, kun potkaistaan ylös, mutta se ei ole painon siirtymistä”, hän sanoo.
Perinteinen malli ei siis saa Santalan hyväksyntää. Sen sijaan hän alkaa nyökytellä päätään hyväksyvästi, kun hänelle kertoo kirjassa esitetystä takimmaisen jalan mallista. Siinä takimmaisen jalan paine maata kohden kasvaa downsvingin alussa huomattavasti.
”Noin se menee”, hän sanoo.
Santala korostaa, että paine alkaa suuntautua downsvingin alussa etummaiselta jalalta takaisin takimmaiselle jalalle. Hän kertoo esimerkin yleisurheilusta.
”Oletko nähnyt kuulantyöntäjää, joka siirtyisi etummaiselle jalalle ja yrittäisi sitten työntää? Et voi lähteä työtä tekevän eli ponnistavan (takimmaisen) jalan päältä pois.”
Kun kädet alkavat pudota alas downsvingin alussa, paine kasvaa takimmaisen jalan alla. Sieltä ponnistetaan eteenpäin samaan aikaan, kun etummainen jalka ponnistaa poispäin kohteesta.
”Kaikki on rotaatiota, kahden vastakkaisen voiman työtä. Tästä tulee oivallus siitä, mikä on svingi.”
Jos paineen siirtää perinteisen mallin mukaan liian aikaisin etummaisen jalan päälle, taaempi jää löysäksi. Käänteisessä mallissa näin ei käy.
”Pystyäkseen lyömään kovaa ja pystyäkseen vapauttamaan mailan eteenpäin pitää työskennellä vastakkaiseen suuntaan. Et saa liikkua samaan suuntaan, johon maila sinua vetää. Jos teet niin, se ei ole enää svingi, vaan työntö.”
Esimerkiksi kun kädet alkavat siirtyä vasemmalle juuri ennen osumaa, vastavoiman periaatteen mukaisesti kropan työn pitää suuntautua oikealle. Tämän näkee, jos katsoo hyvän pelaajan lantiota, tarkemmin sanottuna häntäluuta. Kun kädet heilahtavat vasemmalle ja eteenpäin osuman jälkeen, kroppa tekee vastakkaisiin suuntiin työtä.
”Puhutaan myös siitä, että pelaajan pään pitää pysyä paikallaan, mutta kaikilla hyvillä pallonlyöjillä päät ovat liikkuneet osuman aikana kohteesta poispäin. Se tarkoittaa, että pelaaja ottaa vastavoimaa käyttöön.”
”Vasenta jalkaterää pitää avata. Jos siihen ei puututa, valmentaja voi uhrata pelaajan uran.”
– Tapio Santala
SIIRRYMME SANTALAN opetuspaikalle eli Hyvigolfin rangelle. Santala vetelee rautamailallaan napakoita siivuja varsin tarkasti kohti rangella liehuvia lippuja. Pallot pysähtyvät lähelle kohdetta.
”Pyörähdän vain paikallani, tässä ei ole minkäänlaista painonsiirtoa”, Santala näyttää.
Keihäänheiton luvatussa maassa kuulee golfvalmentajienkin usein puhuvan etummaisen jalan pönkästä, tukijalasta. Santala tuntee entisen keihäsmiehen Juha Laukkasen, joka aikanaan edusti Suomea muun muassa olympialaisissa. Urheilu-uransa jälkeen Laukkanen siirtyi töihin golfalalle.
”Olen Juhan kanssa puhunut siitä, että jos kyseessä ei olekaan pönkkä, kun lyöt tukijalan maahan, vaan siinä vaiheessa pitää työntää lonkkaa poispäin kohteesta.”
Vasen jalka ei siis vain pysäytä liikettä, vaan se tekee aktiivisesti työtä poispäin kohteesta samaan aikaan, kun heittäjän oikea puoli siirtyy eteenpäin eli vasemman ympäri.
Santalan näkemyksen mukaan golfsvingin lopussa pelaajan tulisi olla koko vasemman jalkateränsä ja oikean isovarpaansa päällä.
”Näen monen huippupelaajankin päätyvän vasemman jalkaterän ulkosyrjälle ja kantapään päälle. Ulkosyrjälle päätymisestä voi seurata nilkkavaivoja”, Santala varoittaa.
Nilkkavaivat uhkaavat erityisesti, jos pitää vasemman jalkaterän suljettuna.
”Vasenta jalkaterää pitää avata. Jos siihen ei puututa, valmentaja voi uhrata pelaajan uran.”
Tilanne on erityisen hankala, jos pelaaja jo ansaitsee euroja ammattilaisena. Muutokseen saattaa mennä aikaa, mutta kompromissia ei kannata tehdä.
”Se pitää silti laittaa kuntoon, vaikka tulisi kallis vuosi tai kaksi. Parasta olisi tietenkin se, että ammattitaitoinen valmentaja laittaisi asian kuntoon heti, kun pelaaja aloittaa golfin pelaamisen. Sen takia junioreiden pitäisi saada kaikista ammattitaitoisimmat valmentajat.”
HAASTATTELUN AIKANA Tapio Santala esittää paljon mielenkiintoisia ajatuksia golflyönnistä. Ainakin useimmilla harrastajilla on merkittäviä puutteita svingissään, ja niiden taustalla on väärä mielikuva tavoiteltavista asioista. Uuden oppiminen on oma projektinsa.
Santala painottaa, ettei ole yhtä ainoaa tapaa lyödä golfpalloa. Mutta on asioita, joita pitää välttää. Ja yksi sellainen asia on vasemmalle jalalle siirtyminen aikaisessa vaiheessa svingiä. Sen pystyy välttämään jokainen golfari.
”Kun koitat tehdä svingiisi muutosta, ei se muutu. Mutta kun ajatuksesi muuttuu, se alkaa työskennellä alitajunnassasi. Siihen voi mennä paljon aikaa, mutta se muuttuu, etkä voi enää pysäyttää muutosta.”
ARNO SEIRO
Tapio Santala…
…työskentelee golfopettajana Hyvigolfissa Hyvinkäällä ja Panoramican kentällä Espanjassa. Hän on opettanut ja valmentanut golfia 25 vuotta.
…oli mukana kehittämässä 4DSwing-laitetta, joka mittasi golfsvingin tapahtumia suurnopeuskameroiden avulla.
…tunnetaan myös aktiivisena nettikeskustelijana suomalaisilla ja ulkomaalaisilla golfforumeilla.
