Hyppää pääsisältöön
Talin kuudennelta väylältä aukeaa virkistynyt näkymä valkoisine bunkkerihiekkoineen

"Royal Tali" on jälleen huippukunnossa - uudistukset säväyttävät silmää

Vanhassa vara parempi? Onko oikein, että kenttävanhuksia modernisoidaan? Helsingin Golfklubi on toteuttamassa askel kerrallaan masterplania, jonka ideana on saada kentästä jälleen yksi Suomen houkuttelevimmista. Uudistukset ovat tuoneet hienoa ilmetta legendaariseen kenttään!

Helsingin Golfklubi on ollut viimeiset vuodet hieman ikävässä valossa julkisuudessa. Ei suinkaan "talilaisen politiikan", vaan heikon kentän kunnon takia. Erityisesti vuosi 2017 oli nihkeä, sillä Talissa isännöitiin myös kolme suurkilpailua kauden aikana. 

Vuodeksi 2018 Tali laittoi myyntiin kausipelioikeudet. Ideana oli saada paitsi kenttää täytettyä, mutta myös rahoittaa uudistuksia menemättä täysin jäsenistön kukkarolle. Uudistuksista näkyvimmät ovat viheriöiden muotoilut ja bunkkerihiekoituksen vaihtaminen valkoiseen. Taliin on tehty myös täysin uusia bunkkereita, joista näkyvimmät ovat ykkös- ja kutosväylillä. 

Taliin palkattiin kaudeksi 2018 myös uusi kenttämestari. Kytäjältä saapunut Kai Kurikka on saanut ainakin ensimmäisenä vuonna homman "rokkaamaan". Talista kuului positiivisen toiveikkaita signaaleja jo keväällä kentän kuntoon liittyen. Nyt kesällä kenttä on puhjennut todelliseen hohtoon. Toki pienellä varauksella - aina pitää muistaa lähtökohdat mihin verrataan. 

Firmit greenit rullaavat hienosti!

Talissa kaiken tuloksenteon ehto on aina ollut järkevä pallon sijoittelu. Pitkäksi kenttää ei saa tekemälläkään, mutta se haastaa pelaajat omalla viekkaudellaan. Mennään hetkeksi pelillisiin tapahtumiin, jota kenttä tarjoaa...

Ykkösreiän väyläbunkkerointi on kehittynyt ja ohjaa avauksia normaalia enemmän oikealle. Tässäkin bunkkeroinnissa tärkein asia on ollut paitsi pelillinen, myös turvallisuuden takia tehty. Vasemmalla oleva Talin koivukuja on täten paremmin turvassa kuin ennen. Myös väylän oikealle puolelle on tehty bunkkeri, joka ottaa kiinni ennen hyväksi luokitellut avaukset. 

Seuraava mieleen jäänyt muutos löytyy neljänneltä väylältä, jossa oikea greenibunkkeri on poistettu. Todennäköisesti osa muutoksista on tehty jo vuosia sitten, mutta kierrokset kentällä ovat olleet niin harvassa, että muutosten aikajana jätetään tällä kertaa kerronnan tasolle. 

Väylällä kuusi uudet bunkkerit on sijoitettu entistä vaikeammin pitkälyöntisille pelaajille. Valkoinen bunkkerihiekka näyttää entistä kauniimmalta kun ykkös- ja kutosväylä lähtevät klubitalolta alaspäin. 

Talissa huomaa nopeasti olevansa ongelmissa jos pallo ei löydä tietään viheriölle. Pienten viheriöiden ollessa kovassa ja liukkaassa kunnossa, on pallon saaminen kahdella reikään viheriön ulkopuolelta erittäin haastavaa. Parempi pelaaja toivoisi olevansa jatkuvasti bunkkerissa, josta palloon saisi kohtalaisen hyvän kontrollin. 

Bogit valtaavat tuloskortteja läpi etuysin. Ainoa pelaaja, joka takoo paria tasaiseen tahtiin on turhankin suoraan ja tylsää palloa pelaava Pertti Palosuo, joka osoittaa väyläosumien merkityksen. Joskus juniorina käsien pehmeys riitti vielä parien tekemisiin "sevemäisesti" eri puolilta kenttää - ei enää. 

Piccadilly pelastaa! 

Talin legendaarinen Piccadilly on saanut myös todella uuden ilmeen. Piccadillyltä lähtevät väylät 10, 13 ja 16. Viheriöt 9, 12 ja 15 saapuvat keskikentän kohtauspaikalle. Entisen vessan kohdalle on perustettu pieni kahvila, joka tarjoilee pientä purtavaa ja virvoketta. Kiitos anniskelulaki - piccadillylta saa nykyään myös maukkaan välikaljan raskaan etuysin päätteeksi! 

Sehän toimii ja kääntää koko pelin päälaelleen. Legendaarinen "Sahara" (talin 10-12 väylät) sujuu kolmen birdien myötä ja hymy on jälleen korvissa! Caddieksi saapunut Alex Arhipov kehottaa ottamaan ehdottomasti myös seuraavan välioluen, jotta putki ei katkea. 

Suurin muutos Saharassa on tapahtunut väylälle 11, jonka viheriön ympäristö muutettiin jo muutamia vuosia sitten. Kaksitasoviheriön alalipunpaikka olisi varmasti hauska pelata joskus, mutta tällä kertaa lippu oli ylätasanteella. 

Vaikka moni asia on muuttunut, tarvitaan Talissa edelleen samoja lyöntejä kuin 20 vuotta sitten, jolloin pikkunulikkana aloin pomputella palloa ympäri Royal Talin viheriöitä. Loppuosassa kenttää ei varsinaisesti ole järisyttäviä muutoksia ennen viimeistä väylää. 14:nnellä väylää on siirretty enemmän oikealle, sillä vasemmalla oleva siirtolapuutarha on jo pitkään saanut kärsiä jatkuvista fore-huudoista. 

Suurin näkyvä muutos tulee vastaan vasta viimeisellä väylällä. Yksi suomalaisen golfin legendaarisimmista puista, "sieppari", eli saarni on nyt kokonaan poissa. Jäljellä ei ole edes pientä tyveä, joka pitkään hengaili rinteen alapuolella muistona. Viimeisellä ei myöskään ole out of bounds -rajaa oikealla, joten väylän kuusi kautta saa nykyään pelata. 

Kyseinen out-raja oli yksi suurimmista kiistelyn aiheista seuran terassilla jo 20 vuotta sitten. Nyt päätös on tehty ja se tekee viimeisestä väylästä paljon entistä helpomman. 

Tali ansaitsee vahvan suosituksen

Neljän pelaajan ryhmässämme oli myös yksi ensikertalainen. Aki Mönkkönen sai ilokseen päästä kokeilemaan Talin kentän ensi kertaa. Pitkään golfia pelannut Mönkkönen ei ollut koskaan edes käynyt Talin klubilla, vaikka helsinkiläinen mies onkin kyseessä. Itsessään Taliin löytäminenkin vaati paikallisen apua. 

Millaisen luonnehdinnan kenttä saa ensikertalaiselta? 

"Tosi kiva kenttä pelata, jotenkin erilainen kuin mihin Suomessa on normaalisti tottunut. Vaikka peli ei kulkenut ihan toivotulla tavalla, haluaisin ehdottomasti tulla uudestaan, esimerkiksi vaimon kanssa. Tosi kotoisa fiilis tuli siitä, että väylät oli reititetty tavalla jossa tuntui kuin olisimme olleet vain keskenämme kentällä", Aki pohti. 

"Suomessa tulee pelattua paljon kenttiä, joissa tarttuu draiveriin vain jokaisella tiiboksilla. Talissa nousee esiin strateginen puoli ja vaihtoehtoja avauksissa tuntui olevan normaalia enemmän. Draiveri ei todellakaan ollut aina se oikea ratkaisu", Aki jatkoi. 

Taliin pääsee pelaamaan ilman aikarajoituksia. Vieraspelaajien listagreenfee on 75 euroa. Kello 18.00 jälkeen pääsee jo 50 eurolla. Jos lähtee matkaan jäsenen vieraana, ovat hinnat 50 ja 35 euroa (ilta). Koko lähdön voi ostaa itselleen hintaan 120 euroa iltaisin, jolloin pelaajakohtaiseksi hinnaksi tulee vain 30 euroa.