Hyppää pääsisältöön
Antti Vaalas kertoo, kuinka mielikuvat auttavat parantamaan svingiä.
Jarno Juuti

Näin "helppoa" se on: kuvittele itsellesi parempi svingi

Antti Vaalas nappasi kirjahyllystä kaksi golfin klassikkoteosta ja valitsi kummastakin kuvan, joiden idean sisäistämällä oppii paljon svingistä.

Kun ihminen aloittaa golfin pelaamisen, hän tajuaa aika nopeasti, että opeteltavia asioita riittää. Lyödessä on kuitenkin mahdotonta ajatella enempää kuin yhtä asiaa kerrallaan, eikä tilanne ajan myötä helpotu. Opeteltavaa riittää ja lyöminen paranee, kun ajattelu svingin aikana vähenee.

Ajattelun voi onneksi korvata mielikuvilla. Lukemattomat pelaajat ovat kertoneet, kuinka mielikuvat ovat auttaneet heitä golfin harjoittelussa ja pelaamisessa.

Mielikuvalla tarkoitetaan muistiin tallentunutta havaintoa, joka voi olla myös valokuva tai filminpätkä. Mielikuvat auttavat pelaajaa paitsi ymmärtämään liikettä paremmin myös suorittamaan sen helpommin. Mielikuvat antavat mahdollisuuden sujuvaan tekemiseen silloin, kun liian monet ajatukset jäykistävät lihaksia.

Tätä artikkelia varten mietin golfkirjojen kuvia, joihin olen itse palannut monta kertaa ja joihin opetustunneilla toistuvasti viittaan. Valitsin kaksi backsvingiin liittyvää kuvaa, joiden uskon auttavan montaa golfaria.

Nämä kuvat auttavat ymmärtämään liikevoimaa ja sen merkitystä tehokkaassa svingissä.

Uskon myös, että tutustumalla näihin kuviin ja niiden takana oleviin ajatuksiin, on helpompi ymmärtää, mistä liian pitkässä backsvingissä on kyse.

Boomerin svingin alkio

Ensimmäinen kuva ilmestyi vuonna 1946 julkaistussa oppaassa On Learning Golf. Percy Boomerin klassikkoteos oli oman aikansa suosituimpia golfkirjoja, eikä se ole menettänyt merkitystään, vaikka kirjan julkaisusta on kulunut aikaa lähes 75 vuotta.

Olen osallistunut moneen valmennusseminaarin, jossa puhuja on nostanut kirjan esille jokaisen golfvalmentajan pakollisena luettavana. Joskus mietin, kuinka moni osallistujista on ottanut neuvosta vaarin.

Kirjan sivulla 168 on kuva, jonka otsikko kuuluu suomeksi: Svingin alkio. Boomer on maininnut, että kyseinen kuva on koko kirjan tärkein anti lukijalle. Sama kuva löytyy tästä artikkelista. Boomerin kuvan päälle, lantion korkeudelle lähes vaakatasoon on piirretty viiva, jonka alla lukee aktiivinen ja päällä passiivinen.

boomer.jpg

Percy Boomer ohjeistaa lataamaan aktiivisen tekemisen heti svingin alkuun, jonka jälkeen liikevoima viemailan backsvingin yläasentoon.
Percy Boomer ohjeistaa lataamaan aktiivisen tekemisen heti svingin alkuun, jonka jälkeen liikevoima viemailan backsvingin yläasentoon.
Getty Images

Kuvan viesti on selvä: Boomer kehottaa pelaajia liikuttamaan mailaa aktiivisesti viivan alapuolella. Viivan yläpuolella svingi kulkee sitten kuin “itsestään” alussa synnytetyn  liikevoiman ansiosta. Harva golfari näin kuitenkaan tekee.

Omaa svingiä katsellessa moni golfari näkee ylimääräistä tekemistä. Usein backsvingin lähestyessä loppua koko keho ojentuu ylös, kädet nostavat mailaa itsenäisesti ja oikea kyynärpää (oikeakätisellä pelaajalla) seikkailee jossain pään takana. Nämä kaikki ovat merkkejä liian aktiivisesta tekemisestä Boomerin vetämän viivan yläpuolella. 

Tämä voi johtua siitä, että pelaajat aloittavat taakseviennin lähes päinvastoin kuin Boomer opettaa. He lähtevät liikkeeseen rauhallisesti ja oikein vastustavat liikettä jaloista ja lantiosta. Sen seurauksena svingiin ei synny liikevoimaa, minkä vuoksi golfari sortuu ylimääräiseen nosteluun backsvingin lopussa.

Hebronin muutaman tuuman backsvingi

Toinen valitsemani kuva liittyy saumattomasti edelliseen. Kuva julkaistiin alunperin Michael Hebronin teoksessa See and Feel the Inside Move the Outside, joka on vuodelta 1984. Tähän juttuun otimme valokuvan, joka kunnioittaa Hebronin ideaa. Kysyimme Hebronilta kuvan ottamiseen luvan.

Hebronin kirjassa sivulla 45 on piirros pelaajasta, joka svingaa mailan taakse siten, että etummainen käsivarsi nousee vaakatasoon kello yhdeksään (piste A) ja hieman ylemmäksi kello yhteentoista (piste B).

vaalas_a_b.jpg

Kun pelaaja tuntee mailan menevän backsvingissä pisteeseen A, se menee oikeasti pisteeseen B.
Kun pelaaja tuntee mailan menevän backsvingissä pisteeseen A, se menee oikeasti pisteeseen B.
Jarno Juuti

Kuvan idea on se, että jos pelaaja tuntee svingaavansa pisteeseen A, jota golfarit kutsuisivat puolikkaaksi svingiksi, todellisuudessa maila heilahtaa pisteeseen B, joka on käytännössä täysi svingi.

Kun aktiivinen tekeminen päättyy ja maila etenee liikevoimalla, liikettä on enää sen jälkeen vaikea tuntea. Idea on siis periaatteessa sama kuin Boomerilla.

Samassa kirjassa Hebron muuten kirjoittaa backsvingin olevan vain muutaman tuuman mittainen. Esimerkiksi jos katsotaan etummaisen olkapään liikettä, se kulkee svingin aikana vain muutaman kymmenen senttiä lähtöasennosta backsvingin loppuun. Samalla mailan lapa on kulkenut moninkertaisen matkan.

Kyse on mielikuvista ja svingin järkevästä hahmottamisesta: jos ajatus svingistä on paljon isompi, se on samalla monimutkaisempi.

Edellä kirjoitetun voi lukea kannanottona lyhyen backsvingin puolesta, mutta siitä ei ole kyse. Yleensä pidän pitkistä backsvingeistä. En vain halua nähdä ylimääräistä tekemistä liikkeellelähdön jälkeen.

Pitkä backsvingi on oikein hyvä asia, kunhan se on seurausta dynaamisesta liikkeellelähdöstä.

Antti Vaalas on GoGolfin head professional. Hän opettaa kesäisin Kytäjällä, Kurk Golfissa ja Leppävaaran GoGolf Rangella.

GoGolf suosittelee