Hyppää pääsisältöön
Janne Hellström pistää säännöllisesti kroppaa peliin Keimola Golfin reikiä vaihtaessaan
Teemu Tyry

Luonnon kauneus ja kesäaamut tuovat hymyn kenttämestarin huulille  

Jan Hellström on kutsumusammatissaan. Kenttien hoitotasossa on menty hurjaa vauhtia eteenpäin 80-luvulta, jolloin Hellström aloitti uransa Kurk Golfissa.

Keimolassa kenttämestarina ensimmäistä kautta toimiva Jan Hellström on viettänyt haastattelua edeltävät aamun tunnit vaihtaen Keimolan 36-reikäisen kentän viheriöiden reikien paikkoja.

”Hyvää huomenta, on taas niin kaunis aamu, ettei paremmasta väliä”, Hellström tervehtii klubitalon edustalla, jossa hänen seuranaan on runsaasti starttiaan odottavia pelaajia. 

Rutiinia ja osaamista reiän vaihtoon on kertynyt reilusti yli 30 vuoden ajalta.  Kurkin Evitskogista kotoisin oleva Hellström työskenteli Kurk Golfissa kesäisin jo 80-luvulla kentän rakentamisen ja ensimmäisten pelivuosien aikohin. Peuramaalle hän siirtyi 90-luvulla ja toimi siellä kenttämestarina kauden 2019 päättymiseeen asti.

”Reikien vaihtaminen on kentänhoidossa yksi fyysisesti kovimmista töistä, kyllä sen tuntee etenkin hartioissaan. Kenttämestarille viheriöiden kiertäminen antaa selkeän tilannekatsauksen siitä, mikä on juuriston tila pinnan alla. Se on myös työvaihe, josta pystyy tarvittaessa irrottautumaan muihin toimiin”, Hellström perustelee rooliaan.

Viheriöistään kenttä muistetaan

Hellström sai isältään elämänohjeekseen ahkeruuden ja työnteon merkityksen. Uravalinta olisi voinut mennä toisinkin, metsätalousinsinööriksi vuonna 1991 valmistunut nuorukainen jäi kuitenkin töihin golfkentälle.

”Lama iski tuolloin Suomeen ja työpaikat olivat tiukassa. Koulutuksesta ja kiinnostuksestani numeroihin on ollut hyötyä. Annetuissa budjeteissa pysyminen tiukoissakin paikoissa on haaste, josta selviäminen on aina ollut kunnia-asia. 90-luvulla oli itsestäänselvyys, että kenttämestari oli rivissä muiden joukossa hoitotoimenpiteissä. Se oli pakon sanelemaa, resurssit olivat varsin pienet.” 

Peuramaalla Hellströmin vetämällä kenttähenkilökunnalla oli kova haaste kahden kentän tason nostamiseksi. Naapureina olivat korkean profiilin Sarfvik ja Pickala. Peuramaa nosti profiiliaan voimakkaasti etenkin 2010-luvun toisella puoliskolla erittäin hyväkuntoisten viheriöidensa ansiosta, jotka saivat suitsutusta osakkaiden ja jäsenten lisäksi muun muassa Finnish Tourin pelaajilta.

”Pelaajat arvioivat kenttiä pitkälti viheriöiden kautta. Viheriöiden tasalaatuisuus on päällimmäinen tavoite. Suomessa on mielestäni viheriöiden nopeuden tavoittelu noussut turhankin isoksi arvoksi. Suuri osa kotimaisista viheriöistä on rakenteeltaan ja muodoiltaan sellaisia, että ne eivät sovellu stimp-mittauksella yli kymmenen jalan nopeuksille. Oleellisempaa on saada ruoho sellaiseen kuosiin, että pallo rullaa tasaisesti”, Hellström painottaa.

Keimolassa uusitaan viheriöitä

Helllström lopetti Peuramaalla 25 vuoden työsuhteen jälkeen syksyllä 2019. Edellinen talvi oli Peuramaalla kelien osalta pahin mahdollinen kentänhoidolle, viheriöiden kuntoon saaminen kesti totuttua pidempään.

”Kyllä se pelaajien lisäksi kentänhoitajia ja mestaria koettelee, kun tietää että kovasta työnteosta huolimatta lopputulos ei ole sitä, mihin on totuttu. Mennyt talvi oli taas ennätyksellisen leutona kentille näillä leveysasteilla varsin hyvä, pelaajia on keväällä hemmoteltu hienokuntoisilla viheriöillä”, Hellström iloitsee Etelä-Suomen ennätyksellisen runsaaseen pelimäärään viitaten.

toro,keimolagreen1280.jpg

Kirkka-kentän toinen viheriö on saanut täysin uudet muodot ja valtavasti lisää kokoa
Kirkka-kentän toinen viheriö on saanut täysin uudet muodot ja valtavasti lisää kokoa
Teemu Tyry

Keimolassa uusittiin jo edellissyksynä Jorma Erikssonin suunnitelmien mukaan kolme viheriötä. Perusparannustyöt jatkuvat viheiöiden lisäksi lisäksi muun muassa tiiauspaikkoja uusimalla.

Kuin tilauksesta, mutta tilaamatta kuvausta ennen viheriöltä poistuneen parivaljakon pelaaja nostaa kättään Hellströmille tokaisten, ”tosi hyvä viheriö, kiitos.”

”Tasalaatuisuuden kehittämiseksi meillä on jatkuvasti töitä. Itselleni uusilla Keimolan kentillä minulla on paljon opittavaa olosuhteista. Aistit ovat hereillä, uutena voimavarana pystyn tuomaan tuoreita näkemyksiä golfkeskuksen kehittämiseen.”

Hoitotaso mennyt huimasti eteenpäin

Kenttämestarin toimenkuva on vuosikymmenten aikana laajentunut merkittävästi, kentänhoitoon liittyvät tietokone-ohjelma ja automatisointi, sekä entistä luotettavammat koneet luovat pohjan tehokkalle työskentelylle.

”Ympäristöystävällisyys on teema, joka on tullut jäädäkseen ja sen puolesta alalla liputetaan kiitettävän vahvasti.”

Janne Hellströmiltä tulee kuin apteekin hyllyltä esimerkkejä siitä, miten kentänhoidossa kehittyneet materiaalit ja uudet koneet ovat edesauttaneet hoitotason kehittymistä vuosikymmenten aikana.

”Muistan, kuinka 80-luvun lopulla Kurkin viheriöille hiekat levitettiin lapiotyönä. Hiekoituksessa käytetyt laitteet oli jo silloin olemassa, mutta Kurkiin ne tulivat myöhemmin, ja ovat reilun 30 vuoden kehittyneet ja nopeuttaneet valtavasti hoitoa.

Pelaajille hiekoitukset viheriöille ennen omaa pelikertaa eivät ole mieluisia. Hellstöm muistuttaa siitä, kuinka vielä parikymmentä vuotta sitten yleisesti hiekotuksessa käytettiin ”maakosteaa” hiekkaa

”Tästä johtuen hiekan vaikutus puttaamiseen saattoi kestää jopa viikon. Tällä vuosituhannella on yleisesti siirrytty kuivattuun hiekkaan, joka on viheriön pinnalla vain tovin aiempaan verrattuna, mutta hinnaltaankin kyllä kaksinkertaista. ”

Kotimaisilla kentillä viheriöiden nopeudet olivat vielä 1990-luvulla keskimäärin varsin alhaisia. 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla valmistuneet Kytäjän ja Linna Golfin kentät antoivat mallia kansainvälisten huippukenttien standardeista nimenomaan viheriöiden kunnon ja nopeuksien osalta.

”Tällä vuosituhannella leikkuukorkeuksissa on menty hurjasti alaspäin. Se vaihe kehitystä on läpikäyty, nopeutta ja tasalaatuisuutta on viimeisten vuosien aikana parannettu jyräämisen lisäämisellä. Tämä mahdollistuu sillä, että jyrät ovat nykyään nopeita ja helposti käsiteltäviä. Niihin on liitettävissä viiltomahdollisuus. Kaikki 18 reikää pystytään tyhjällä kentällä jyräämään neljässä tunnissa”, Hellström kertoo.

Kolmanneksi konkreettiseksi muutokseksi hän nostaa leikkuujätteen vähenemisen väyläleikkauksen yhteydessä.

”Markkinoilla on ollut jo muutaman vuoden ajan kasvunsääde, joka hidastaa ruohonkasvua ja vähentää  leikkuujätettä. Hyöty on peliviihtyvyyden ja siisteyden kannalta hyvin merkittävä, Hellström iloitsee.

Luotettavuus ja palvelut etusijalla konehankinnoissa

Kentänhoitolaitteiden osalta Jan Hellström julistautuu oma-aloitteisesti ennen kysymystä ”Toro-mieheksi”

ToroKeimola-1280-.jpg

Tauko paikalla. Johanna Numminen, Marja-Liisa Galvin ja Jan Hellström vaihtoivat kuulumisia leikkuutöiden ja reiänvaihtojen välissä
Tauko paikalla. Johanna Numminen, Marja-Liisa Galvin ja Jan Hellström vaihtoivat kuulumisia leikkuutöiden ja reiänvaihtojen välissä
Teemu Tyry

”Tuotteet ovat ensiluokkaisia. Hako Groupin otettua maahantuonnin vastuulleen ovat palvelu, tekninen tuki ja henkilökunnan ammatillinen osaaminen nousseet entistä selkeämmin huipputasolle.”

Laajasta tuotevalikoimasta Hellström ei halua nimetä ehdotonta suosikkiaan, mutta lukeutuu siihen osaan kenttämestareita, jotka puhuvat päältä ajettavien kolmiyksikköisten viheriöleikkurien ominaisuuksien puolesta.

”Toron kolmiyksikköisen leikkurin jälki on mielestäni täysin verrattavissa Toron työnnettävän singel-leikkurin vastaavaan.”

”Kentänhoidossa väyläleikkurien jälki on kehittynyt jatkuvasti paremmaksi. Viheriöleikkurit ovat kokonaisuudessa tärkeimpiä osasia. Koneiden toimivuus ja maahantuojan palvelun laatu ovat ne tekijät, joiden johdosta valintani on Toro”, Hellström kiteyttää.

Kenttämestarillla on monta roolia

Toro,-keimola-girls840.jpg

Keimola Golf on hyvä olla, perustelevat Johanna Numminen ja Marja-Liisa Galvin työuriaan samassa golfkeskuksessa. Numminen on ollut Keimolassa 30 vuotta, Galvin 23- vuotta.
Keimola Golf on hyvä olla, perustelevat Johanna Numminen ja Marja-Liisa Galvin työuriaan samassa golfkeskuksessa. Numminen on ollut Keimolassa 30 vuotta, Galvin 23- vuotta.
Teemu Tyry

Esimiehen rooli on ajan hengen mukaisesti myös kentänhoidossa ja golfkeskuksissa jatkuvan keskustelun ja kehittämisen aihe. Jan Hellström on pitkän uransa aikana tottunut johtamaan joukkojaan edestä, tehden pitkää päivää kentällä.

”Golfyhteisössä kenttämestarin on kyettävä olemaan jämäkkä ja ystävällinen, oikeudenmukainen alaisilleen. Merkittävää on tietysti kommunikointi toimitusjohtajan, hallituksen sekä erityisesti pelaajien kanssa.”

Hellström iloitsee siitä, että valistustustyöllä on kotimaisilla kentillä saatu vähennettyä pelaajien aiheuttamia vaaratilanteita, lyöntejä kierroksen aikana ilman lupaa alueille, joilla kentänhoitohenkilökunta työskentelee.

Torojannepuu840.jpg

Janne Hellström uskoo luonnon ja ulkona liikkumisen merkitysten kasvavan koronaviruksen synnyttämällä uudella aikakaudella
Janne Hellström uskoo luonnon ja ulkona liikkumisen merkitysten kasvavan koronaviruksen synnyttämällä uudella aikakaudella
Teemu Tyry

”Jatkuvaa asennekasvatusta ja yhteisvastuuta olisi entisestään syytä korostaan myös omien jälkien korjaamiseen liittyen. Osalla pelaajista etiketti lipsuu tältä osin, ajatus ”onhan täällä henkilökuntaa niitä hoitamassa”, pitäisi saa kitkettyä pois”, Hellström viestittää toiveenaan lähes kaikkien kenttämestarien esilletuoman haasteen.

Luontoarvot korostuvat entisestään golfkentillä

Kiertäessäni Hellströmin perässä kentällä viheriöillä, hän nostaa useaan otteeseen esiin maisemalliset arvot ja etuoikeuden työskennellä luonnon keskellä, jossa on hänen koulutukseensa liittyen näyttäviä puita sekä metsiä.

”Nautin suunnattomasti kauniista aamuista, luonnonrauhasta sekä työn tuloksista. Maisemat ovat upeita ja kontrastit moninaisia. Koronaviruksen myötä nämä arvot korostuvat entisestään ihmisten arvomaailmassa.”

Jan Hellström sai jo lapsena isältään oppia puiden hoitooon ja kaatamiseen.

”Teen sitä edelleen sivutyönä oman toimen ohella. Puuhun kiipeäminen on osana kaatamista aina kiehtonut, se on terapeuttista hommaa, jossa jokainen työvaihe on ennalta suunniteltu ja käyty mielessä läpi.”

54-vuotias Hellström on työskennellyt 2/3 osaa elämästään golfkentillä, eikä alanvaihto tai eläköityminen ole noussut vaihtoehdoksi.

Torokeimolametsä840.jpg

Kuvassa näkyvän Saras-kentän on suunnittelut Kosti Kuronen, ensimmäisenä valmistuneen Kirkan Pekka Wesamaa
Kuvassa näkyvän Saras-kentän on suunnittelut Kosti Kuronen, ensimmäisenä valmistuneen Kirkan Pekka Wesamaa
Teemu Tyry

”Vaikka välillä sataa räntää ja on kylmää, saan työskennellä luonnossa niiden asioiden parissa, jotka ovat minulle arvokkaita. Tulevana kesänä on tarkoitus ottaa jossain vaiheessa lyhyt vapaa, jollaiset olen aiemmin jättänyt väliin. Kenttämestarikin tarvitsee lepoa ja latautumista kiireen keskellä”, Jan Hellström muistuttaa itseään.

Keimola Golf

Hako, Toro Golf