PGA Tour

Antti Ahokkaan uran kirkkaimpina saavutuksina loistavat voitot  Challege Tourin kisoista vuodelta 2008. Hän oli paras Argentiinan avoimissa ja Tanskassa. Näiden avittamana hän pääsi ET:lle vuodeksi 2009.

Viimeinen amatöörivuosi 2006 oli myös menestyksekäs. Kruunuksi nousi Irish Amateur Open, joka pelattiin legendaarisella Portmarnockin kentällä Dublinissa.

Neljän kierroksen lyöntipelikisasta pelattiin 36 reikää viimeisenä päivänä. Kisan aikaan 21-vuotias Ahokas sai ryhmäänsä saman vuoden toukokuussa 17 vuotta täyttäneen teinitähden Rory McIlroyn, joka oli hämmästyttänyt golfmaailmaa jo muun muuassa tekemällä tulevan Open Championship-kentän, Royal Portrushin kenttäennätyksen.

”Tuulinen, sateinen ja kylmä keli oli vienyt mehuja meistä kaikista koko viikon ajan. Valmistauduin ja lämmittelin pitkäksi tietämääni päivää varten  sisätiloissa käymättä lainkaan rangella”, Ahokas muistaa.

Yleisöä oli paikalla runsasti, Irlannin pääkaupungissa osataan edelleen arvostaa perinteikkäitä amatöörikisoja.

Kisan aiempiin voittajiin lukeutuivat Padraig Harrington sekä Louis Oosthuizen. Nyt piti olla McIlroyn vuoro.

Toisin kuitenkin kävi. Antti Ahokas osoitti, kuinka tärkeässä osassa golfissa on tuloksenteon taito heikompanakin päivänä.

”En ollut parhaassa lyönnissäni. rautalyönnit lentelivät ympäriinsä. mutta onnistuin upean lähipelin avulla paikkaamaan tilanteet ja tekemään tarvittavat parit. Kun birkkupaikkoja tuli, käytin ne tehokkaasti hyväkseni.”

Kahden pelatun kierroksen jälkeen tilanne Ahokkaan ja McIlroyn välillä oli tasan, joten mentiin kolmen reiän uusintaan.

”Peli ratkesi kolmannella, jossa upotin oman birkkuputtini viheriön takaa. Voitto tuntui tietysti jo sillä hetkellä makealta.”

Irish Amateur Openissa on ollut perinteenä se, että voittaja saa kutsun saman vuoden European Tourin kisaan. Nyt näin ei tapahtunut.

”Odotin palkintojenjaossa julkistusta siitä, että pääsisin Irish Openiin. Sitä ei kuitenkaan tullut. Se oli minulle iso pettymys. Myöhemmin sain kuulla, että paikka oli annettu toisilla perusteilla McIlroylle.” 

”Rory McIroy lukeutui pelaajiin, jonka lyöntivalikoima oli ja osaaminen olivat todella korkella tasolla. Kyllä hänest huokui se, että nuorukainen oli nopeasti matkalla isompiin kehiin”, Ahokas muistaa havaintonsa.

Lappeenrantalaiselle kausi 2006 oli viimeinen amatöörinä. MM-kisojen jälkeen vasuri pelasi European Tourin karsintafinaalissa upeasti. Viimeisen päivän tulos 75 jätti hänet kuitenkin lyönnin päähän kortista pääkiertueelle.

Toinen kausi ammattilaisena (2008) oli uran paras, kahden CT:n kisan voiton myötä avautui paikka ET:lle. Argentiinan avointen ykköstila palkittiin myös osallistumisoikeudella PGA Tourin Puerto Ricon kilpailuun.

Masters on majoreista Ahokkaalle ”pyhä kilpailu”

Meneillään oleva kausi on Ahokkaalle uran 13:s. Espanjan harjoitusleiriltä alkuviikosta Suomeen palaava Ahokas toimii perjantaina ja sunnuntaina kommentaattorina Ruudun suorissa lähetyksissä Nikke Tyryn aisaparina.

”Masters on aina ollut minulle majoreista kiinnostavin. Tigerin hurja näytös 1997 jäi ikuisesti mieleen, se sytytti juniorin. Myöhemmin olen myös lukenut paljon kisan ja kentän historiasta, siinä on valtavasti magiaa.”

2000-luvulla peräti kuusi kertaa voittaja on ollut vasuri. Ahokas näkee vasurien saavan pientä etua väylien lay-outista.

”Monet ratkaiseviksi osoittautuneet väylät kääntyvä oikealta vasemmalle. Vasurin fade on niissä etu, helpompi hallita kuin draw,” hän perustelee.

Omia suosikkien listojaan Ahokas ei halua nostaa esiin. 

”Kyllä ykkösen pitäisi löytyä siitä 10-15 suurimman suosikin ryhmästä. 1-2 yllättäjää voi sotkea pakkaa. Varmaa on kuitenkin se, että Mastersissa sattuu ja tapahtuu. Perinteinen sanonta, kisa käynnistyy vasta viimeiselä yhdeksiköllä  osuu Augusta Nationaliin paremmin kuin hyvin.