Janne Lehto on Pohjoismaiden ensimmäinen Master Greenkeeper: “Kentänhoidossa kouluttautuminen on jatkuva prosessi”
Hirsala Golfin kenttämestari ja FGA:n (Suomen golfkentänhoitajien yhdistys) puheenjohtaja suoritti Euroopan arvostetuimman kentänhoitoalan tutkinnon. Lehto on 30 vuoden aikana vasta 89:s kenttämestari, joka saa nimensä perään kirjainyhdistelmän MG, Master Greenkeeper.
Hirsalan kenttä avattiin perjantaina. Kenttämestari Janne Lehdon äänen painoista kuultaa läpi luottamus ja tyytyväisyys.
“Kenttä avattiin hyväkuntoisena. Talvi oli meille paras sinä aikana, minkä olen Hirsalassa (2011-) työskennellyt.”
Kuva: Hirsala Golf
“Kotimaisille kentille kauden 2022 startti oli ennätyksellisen vaikea jääpoltteen vuoksi. Alkavalla kaudella tätä ongelmaa ei samassa mittakaavassa ole, mutta kasvitaudit saattavat olla harmina varsinkin yksivuotisilla kasveilla kuten kylänurmikalla”, kotimaisten kollegojensa kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa oleva Lehto tietää.
“Kasvitaudeista toipuminen on jääpoltteen tuhoja huomattavasti nopeampaa, joten uskon yleisellä tasolla kenttien olevan jo pian alkukaudesta huomattavasti edellisvuotta paremmassa kunnossa.”
Oppia ulkomailta
Lehto on paitsi työskennellyt pitkään Hirsalassa, myös hakenut säännöllisesti koulutusta ja mallia työnteosta sekä alan kehittymisestä ulkomailta.
Hän on suorittanut Saksassa Winston Universityssa Golf Course Management -tutkinnon, joka keskittyy golfkenttien johtamiseen, kehittämiseen kentänhoidon näkökulmasta.
Winston Universityn slogan ‘’Grow the game’’ on ollut myös Lehdon tekemisessä teemana ja missiona valmistumisen jälkeen.
“Isossa kuvassa suurin tavoitteeni on kehittää golfkulttuuria Suomessa”, Lehto määrittää äänessään nöyryyttä ja intohimoa lajia sekä työtään kohtaan.
Alan kansainvälisissä koulutustilaisuuksissa Lehto on aktiivisimpia osallistujia. Winston Universityn koulutuksen jälkeen Lehto työskenteli yhdellä Skotlannin eksklusiivisimmistä golfklubeista, Loch Lomond Golf Clubilla.
“Sieltä hain kokemusta erityisesti golfkentän asiakaskokemuksen virittämisestä huippuunsa, sekä kentänhoidon osalta kuivatustekniikan uusimmista käytännön sovellutuksista”.
Australiassa, Woodlands Golfklubilla, Melbournen Sand Beltillä, maailman suurimman huippu golfkenttien konsentraation omaavalla alueella, hän työskenteli talvikaudella 2014-15.
“Tämä kasvatti osaamistani erityisesti lämpimän kauden alueella, missä kastelutekniikka ja kentän pelilliseen laatuun keskittyminen olivat erityisen korkealla tasolla.”
Hirsalassa muistona lippuja Ryder Cupista
Kokemusta kenttien virittämisestä huippuunsa Lehto on hakenut toimimalla vapaaehtoisena kentänhoitajana jo parikymmentä kertaa lajin suurimmissa turnauksissa, muun muassa Ryder Cupissa.
“Pariisissa 2018 pelattu Ryder Cup on kokemuksena huikein. Kaikki osui kohdalleen; kentänhoito toimi ja kenttä oli huippuunsa viritetty.”
“180 henkinen kentänhoitotiimi oli vaikuttava ja valtavan työntekijämäärän organisoinnin näkeminen antoi oppia ja ajateltavaa. Mikä parasta, kelit olivat loistavat, Euroopan voitto kruunasi koko tapahtuman! ’’
Janne Lehto pelaa itsekin golfia hyvällä tasolla, joten huippujen seuraaminen lähietäisyydeltä on jäänyt mieleen.
‘’Makeimpia juttuja oli Rory & Sergio vs. Koepka & Finau pelin seuraaminen tähtien perässä kenttä kiertäen.”
“Yksi työtehtävistä on kulkea kentänhoidon tärkeimmän työvälineen, haravan kanssa pelaajien perässä ja hoitaa bunkkerit lyöntien jälkeen siistiin kuntoon. Parempaa paikkaa turnauksen katsomiseen tuskin saa edes rahalla!”
“Muistiin on ikuisiksi ajoiksi jäänyt myös Tigerin pikainen tapaaminen, sekä hänen auliisti kentänhoidolle osoittamansa nimmari Ryder Cup -lippuun.”
“Hirsalan huoltohallilta löytyy muuten useampia lippuja huippugolffareiden nimikirjoituksilla höystettynä.’’
Turnaukset antavat oppia, verkostoituminen avaa ovia
‘’Isot kansainväliset kilpailut antavat kokemusta ja näkemystä paitsi kentänhoidosta ja virittämisestä, myös isojen tiimien johtamiseen liittyvistä tekijöistä. Ne ovat myös valtavan hieno mahdollisuus verkostoitumiseen.”
“Tällä alalla laaja verkostoituminen on erittäin tärkeää. Työurani aikana karttunut verkosto kattaa laajasti kaikki mantereet.”
“Minne päin maailmaa sitten matkustaakin, aina löytyy ystäviä, joiden kentillä vierailla ja käydä vaikka pelaamassa. Tämä on kentänhoitoalan yksi hienoimmista piirteistä ja mahdollistaa todella paljon’’, Janne Lehto iloitsee.
MG:n johtama kentänhoitoyksikkö on parasta A-luokkaa
BIGGA (British and International Golf Greenkeeper´s Associational) on Euroopan johtava kenttämestareiden ja kentänhoidon alalla toimivien järjestö.
Se järjestää ja organisoi yhteisiä tapaamisia, koulutuksia ja tutkintoja, sekä toimii luonnollisesti edunvalvojana jäsenistölleen.
Janne Lehdon pitkäaikaisena tavoittena on ollut BIGGA:n Master Greenkeeper -tutkinnon suorittaminen.
“Jotta tutkintoa voi lähteä suorittamaan, työkokemukset alalta, näytöt kenttämestarina toimimisesta, koulutuksista ja kansainväliseen toimintaan osallistumisesta pitää olla mittavat.”
”Tutkinto koostuu yhteensä kolmesta osasta, joissa ensimmäisessä arvonimen saavuttaakseen tutkinnon suorittajalla pitää olla työkokemusta kentänhoidon alalta minimissään kymmenen vuotta. Näistä vähintään kolme vuotta kenttämestarin roolissa, joista samalla kentällä vähintään kaksi edellistä vuotta”, Janne Lehto taustoittaa.
Varsinainen tutkinto suoritetaan kahdessa osassa.
Kenttämestarin työtä ja osaamista testataan toisessa osassa hänen omalla kentällään tapahtuvalla tarkastuskäynnillä.
Janne Lehdon työtä Hirsalassa kävivät arvioimassa MG -tutkinnon suorittaneet David Cole Skotlannin arvostetuimpiin kuuluvalta Loch Lomond Golf Clubilta, sekä Andrew Kerr Surbiton Golf Clubilta Englannin golfmekasta, Lontoon Surreysta.
Kuva:Hirsala Golf
Toisen osan arviointi koostuu kahdeksasta kenttämestarin työn olennaisesta kokonaisuudesta; Henkilöstöjohtaminen ja työturvallisuus, taloushallinto, kirjanpito ja varastonhallinta, viestintä, kentän kehittämissuunnittelu, huoltotilojen hallinnointi ja lakisääteiset pykälät, kaluston ja kastelulaitteiston hallinnointi, sekä itse kenttäalue, sen visuaalinen ulkonäkö ja ympäristövastuullisuus.
“Hieman yksinkertaistettuna, tutkinnon suorittajalta edellytetään, että hänen johtamansa kentänhoitoyksikkö on jiirissä, tasoltaan parasta mahdollista A-luokkaa.”
Kolmas osa tutkintoa on kirjallinen, kaksipäiväinen koe.
”Tässä on tiukka kolmen tunnin aikaraja, jonka aikana on vastattava ensimmäisenä päivänä teknisiin kysymyksiin kentänhoidon eri osa-alueilta kuten kasviopista, kenttäarkkitehtuurista tai taloushallinnasta.”
”Toisena päivänä koe koostuu ’’case study’’-tehtävästä ja on usein laajempaa kokonaisuutta käsittelevä tehtävä”.
Tutkinnon suorittaminen terävöitti omaa toimintaa
Janne Lehto liittyy suoritetun tutkintonsa myötä maailman ammattitaitoisimpien ja arvostetuimpien kenttämestareiden joukkoon.
“Tutkinnon osioiden suorittamiseen valmistautuminen toi omaan työhön intensiteettiä ja pisti miettimään monia asioita uudesta kulmasta, sekä terävöittämään entisestään tekemämme työn tarkkuutta ja laatua.”
Koronaviruksen vaikutuksista johtuen Janne Lehto suoritti testit normaalista poikkeavassa järjestyksessä. Tarkastuskäynti tapahtui kirjallisen kokeen jälkeen pääsiäistä edeltävällä viikolla.
“BIGGAN:n kokeneet ja ansoituneet MG:t vahvistivat vierailunsa lopussa tutkintoni tulleen hyväksytyksi ja onnittelivat lämpimästi. Juhlallinen seremonia ja todistuksen jako tapahtuu ensi talvena Englannin Harrogatessa järjestettävissä vuotuisessa BTME- kentänhoitoalan messuilla.”
Lehto on syystäkin tohkeissaan siitä, että hän pääsee välittömästi mukaan Euroopan arvostetuimpien kenttämestarien toimintaan.
”Tällä viikolla pääsin liittymään Master Greenkeeperien omaan viestiryhmään, jonka kautta tutkinnon jo suorittaneilla on tapana onnitella uusia arvonimen saaneita. Tässä viestinnässä käytetään tunnuksena omaa valmistumisnumeroa”, taustoittaa Janne #89.
Hirsala edelläkävijänä robotiikan hyödyntämisessä
Kun luonteeltaan vaatimaton Lehto kertoo tutkinnon suorittamisesta eri vaiheineen, ja määrittelee kuinka merkityksellistä on jatkuva kouluttautuminen, äänestä on helppo havaita tyytyväisyys.
“Olen huono iloitsemaan tai juhlimaan onnistumisia näyttävästi, mutta toki perhepiirissä ja lähimpien ystävieni kanssa saavutusta aiomme juhlistaa. Master Greenkeeper -tutkinnon suorittaminen tuntuu syvällä sisimmässäni todella hyvältä.”
Lehto nostaa mieluusti esiin saamansa palautteen Loch Lomondin ja Surbiton Golf Clubin kenttämestareilta tarkastuskäynnin yhteydessä.
“David Cole ja Andy Kerr olivat erityisen vaikuttuneita siitä, kuinka pitkällä kehityksen kärkipäässä Hirsalassa olemme robotiikan hyödyntämisessä kentänhoidossa. Molemmat alkoivat jo suunnitella aikatauluja seuraavan visiitin tekemiseksi Hirsalaan, kun robotit ovat työssään”, Lehto iloitsee.
Master Greenkeeper etsi uusia ratkaisuja ja levittää tietoa
Janne Lehdolle kentänhoitoalan arvostetuimman tutkinnon suorittaminen on valtava meriitti.
“Gofkenttia kehitetään ja muutetaan jatkuvasti. Ne eivät koskaan tule täysin valmiiksi. Sama koskee kentänhoitoa. Ammattitaidon kehittämisessä ja uusien ratkaisujen löytämisessä on loputtomasti opittavaa.
Lehto työskentelee paitsi Hirsalan kenttämestarina, myös agronomisena konsulttina Suomen Golfliiton kumppanina, kuten myös viiden kotimaisen kentän tärkeänä apuvoimana.
“Tämän prosessin aikana olen oppinut paljon uutta. Kykenen soveltamaan niitä omissa töissä, sekä jakamaan tietotaitoa Suomessa. Koen erityisesti oman osaamiseni jakamisen ja samalla myös suomalaisen golfkulttuurin kehittämisen koko Suomen golfille tärkeäksi.”
Lehto vaikuttaa jo kuudetta vuotta Suomen golfkentänhoitajien yhdistyksen, FGA:n puheenjohtajana. Järjestön yksi merkittävimmistä tehtävistä ja tavoitteista on kentänhoidon parissa jo työskentelevien jatkokoulutus ja sen organisointi yhdessä Suomen Golfliiton sekä yhteistyökumppaneiden kanssa.
“Tärkeää myös tulevaisuuden kannalta on houkutella lisää nuoria kentänhoitoalalle ja golfalan houkuttelevuuden kehittämisessä FGA pyrkii keksimään keinoja.”
Golfala edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen torjuntaan
Kuva: Hirsala Golf
Suurimmat haasteet golfkenttien hoidolle ja pyörittämiselle tulevat alalla työskentelevien mukaan olemaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, ilmastonmuutoksen ja -lämpenemisen vaikutukset, sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen, luontokato ja erilaisten materiaalien ja muiden resurssien saatavuus, joihin kuuluvat kasvinsuojeluaineet, hiekat tai kasteluvesi.
“Näiden asioiden osalta FGA:n roolina on olla tietysti keskustelu- ja vaikuttajakumppanina viranomaisten suuntaan, mutta erityisesti kouluttavana organisaationa jäsenten suuntaan.”
”Koen, että golfalalla on suuri mahdollisuus toimia edelläkävijänä näiden tekijöiden hillitsemisessä omalta osaltaan ja monet YK:n kestävän kehityksen tavoitteista osuvat golfalalle hyvin läheisesti. Tämä mahdollisuus meidän kannattaa alalla yhteisesti pyrkiä hyödyntämään.”
Kentänhoitoalalla on tilausta naisille
Janne Lehto ja FGA ovat nostaneet useaan otteeseen puheenaiheeksi ja tavoitteeksi naispuolisten työntekijöiden osuuden kasvattamisen.
“Kentänhoitoala on tyypillisesti ollut miesvaltainen ala. Tässäkin olemme jo nyt edelläkävijöitä, sillä naisten osuus golfkentänhoidon henkilöstöstä on Suomessa maailman suurimpia.”
“Näen tässä suuria mahdollisuuksia. Kentänhoidon toimenkuvat vaihtelevat todella laajasti ja pääasiassa kentänhoito on ammattilaisten monipuolista, ympärivuotista työtä. Tämä mahdollistaa työtehtäviä ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet monipuolisesta luonnossa, ja usein myös upeissa maisemissa työskentelemisestä.”
Suomessa on vahvaa erityisosaamista kentänhoidossa
Kuva: FGA
Suomessa löytyy robotiikan lisäksi muutakin osaamista, josta maailmassa ollaan kiinnostuneita.
“Suomessa ja yleisesti Pohjoismaissa kentänhoidon erikoisosaaminen talven olosuhteiden hallinnoinnissa on erittäin hyvällä tasolla ja kehittyy jatkuvasti.”
“Myös teknologian omaksumisessa ja innovaatioiden kehittämisessä Suomessa ollaan yleensä aina etujoukoissa. Työtehokkuuden hakeminen eri menetelmiä, työkaluja ja koneita kehittämällä on Suomessa myös huippuluokkaa”, Lehto kehuu.
Erikoistuminen ja erilaistaminen kehittämään suomalaista golfkulttuuria
Janne Lehto on omalla esimerkillään ja kollegojen innostamisella yhteisiin projekteihin saanut paljon positiivista pöhinää ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta kentänhoidon alalle.
“Kentänhoidon kulttuuri on meillä vielä nuorta. Laatutekijöiden sekä huippulaadun arvostamisessa meillä on matkaa Brittein saarten, Yhdysvaltojen tai Australian kenttiin. Yksityiskohtiin paneutuminen vaatii resursseja, mutta käytössä olevien resurssien hyödyntäminen entistäkin innovatiivisemmin on mahdollista.”
”Kentän omaa identiteettiä ja tyyliä tukevia toimintamalleja on hyödyllistä korostaa. Yhdenkään muun kentän kuin Augusta Nationalin ei tulisi yrittää olla Augusta”, Lehto painottaa.
Janne Lehdon näkemykset tulevaisuuden mahdollisuuksista liittyvät kentänhoitoa laajemmin palveluiden kehittämiseen ja erilaistamiseen.
“Golfyritysten tuotteistamisessa ja palveluiden erilaistamisessa on Suomessa paljon kehittämistä. Turhan pitkään on menty tavalla, jossa kaikki tarjoavat lähes samaa tuotetta.”
”Golfkenttien erikoistuminen ja erilaistaminen ovat tärkeä osanen mahdollisuuksia, jotka kehittävät suomalaista golfkulttuuria.”
Osaajille on tilausta ulkomailla
Suomalaisia kentänhoitajia ja kenttämestareita on käynyt työharjoittelussa ulkomailla enenevässä määrin. Kansainvälistyminen tulee ennusteiden mukaan lisääntymään kentänhoitoalalla koronaviruksen aiheuttaman tauon jälkeen voimakkaasti.
Kuva: Hirsala Golf
”Suomalainen työmoraali on erinomainen ja arvossaan maailmalla.Työharjoitteluun ulkomaille lähetettyjä kentänhoitajia kiitellään palautteissa lähes poikkeuksetta tunnollisuudesta ja järjestelmällisyydestä.”
”Ammattitaitoisesta työvoimasta on tulevaisuudessa kentänhoidon alalla kovaa kysyntää kotimaan lisäksi maailmalla.”
Master Greenkeeper -tutkinnon suorittaneiden kenttämestareiden markkina-arvo on luonnollisesti varsin korkealla.
Lehto kertoo kysyttäessä saaneensa pian tutkinnon suoritettuaan tiedustelun kiinnostuksestaan kenttämestarin pestistä erittäin arvostetulla klubilla ulkomailla. Todennäköistä on, että kyselyjä tulee jatkossa lisää.
”Kotimainen kausi on käynnistymässä. Hirsalassa ja kentillä joita konsultoin on hyvä pöhinä päällä, kiireitä riittää”, Janne Lehto väistää haastattelun lopuksi kysymyksen omista tulevaisuuden suunnitelmistaan.
