Italia kaipaa pientä pintaremonttia golfkulttuuriinsa ennen Ryder Cupia
Italian Open on taputeltu. Kisassa jaettiin jälleen seitsemän miljoonan dollarin palkintopotti, mutta se olikin ainoa suuri asia mitä kisasta paikanpäältä jäi mieleen.
Italian Openilla on pitkät perinteet European Tourin kalenterissa. Se oli pitkään yksi pienemmistä kisoista ja toimi loistavasti sympaattisena syyskisana.
Roomalle myönnettiin Ryder Cupin järjestelyoikeudet vuodelle 2022 ja siitä lähtien myös Italian kisasta tehtiin ”suurkilpailu”. Tai no, suurkilpailu rahassa ja pisteissä mitattuna. Toki se vetää myös parempia pelaajia mukaan, muttei suurimpia maailmantähtiä.
Saavuimme paikalle torstain iltapäivällä. Kisaa pystyi seurata täysin rauhassa, eikä urheilutapahtumasta ollut käytännössä tietoakaan. Katsomoita? Ei oikeastaan. Telttoja? Ei missään. Baareja, ravintoloita, tarjoilua? EI.
Eksyilimme pitkään ennen kuin edes löysimme koko kenttää. Rangen vieressä oli puttigreeni, jossa mahtui yhtäaikaa puttailemaan korkeintaan kymmenen pelaajaa. Chippigreeni näytti vielä enemmän kohtalaisen hyväkuntoiselta takapihaviheriöltä, jota on leikattu samalla ruohonleikkurilla kuin grillin ympäristöä.
Viimeisenä päivänä kentällä oli toki jo enemmän katsojia ja melkein tunnelmaa. Yleisöä oli kohtalaisesti, mutta muun muassa vessoja ei ollut kentän alueella ainakaan silmään yhtäkään kappaletta ja pienet kioskit löytyivät niin etuysiltä kuin takaysiltä. Yhtään katsomorakennetta ei ollut kentällä paitsi viimeisen viheriön ympäristössä.
Monet porukastamme olivat ensimmäistä kertaa katsomassa European Tourin kisaa ja ihmettelivät: ”Onko tämä nyt suuri kilpailu golfissa”?
”Aivan vitsi koko järjestelyiden puolesta. Olin Irlannissa caddiena Challenge Tourin kisassa ja sekin oli järjestetty huomattavasti paremmin katsojien näkökulmasta”, Oliver Lindellin caddiena usein toiminut Topi Lösönen tiivisti kisan järjestelyt.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
Henkilön Nikke Tyry (@nikketyry) jakama julkaisu Loka 12, 2019 kello 3.11 PDT
Marco Simone vielä kaukana Ryder Cup -kentästä
Lauantaina kävimme pelaamassa Marco Simonen kentän. Odotukset olivat kovat, sillä klubilla pelataan Ryder Cup vuonna 2022 ja logo on näkyvästi esillä tietysti golfklubin kotisivuilla.
Valitettavasti pettymys oli suuri, sillä nykyisellä kentällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä se tulee olemaan kolmen vuoden päässä, kun Yhdysvallat ja Eurooppa kohtaavat.
Marco Simonessa pelataan nimittäin tänä vuonna par 68 -kenttää, joka on nimetty Course 2019:ksi. Takaysillä pelataan viisi par-kolmosta, ja etuysi on verrattavissa kohtalaiseen kyläkenttään, jossa voisi hädintuskin pelata Loviisan mestaruudesta. Takaysillä alkoi jo olla vitsit vähissä.
”Toivottavasti pelaajat muistavat tulla harjoittelemaan näitä 130 metrisiä par-kolmosia, joissa ei ole edes yhtään estettä ja tiipaikat muistuttavat huonosti lyhyeksi leikattua raffia”, eräs vitsiniekka porukastamme pelkisti asian sanoiksi.
Ainoa hyvä asia Marco Simonessa oli ravintolan hintataso. Drinkit, joumat ja sämpylät olivat todella kolikkohintaisia ja terassilla oli mukava naureskella kierroksen kokemuksille.
Marco Simonen listahinta on 120 euroa nykyisestä kentästä, mutta koska ensimmäinen väylä (10) pelattiin kaksi kertaa ja ykkösväylää ei edes ollut enää olemassa, saimme kierrokset 60 euroon. Autosta toki tuli 40 euroa lisää, joten kokonaishinta oli 80 euroa pelaajalta. Yksi golfhistorian suurimmista ryöstöistä.
Ryder Cup -kentän suhteen asia ei onneksi ole ihan näin koruton. Marco Simonessa aidan toisella puolella oli valmistumassa tuleva etuysi, joka on rakennettu vanhan kentän päälle. Tämän jälkeen revitään auki nykyinen etuysi, jonka tilalle on ilmeisesti tulossa tuleva takaysi.
Yhtään nykyistä väylää ei tulla näkemään Ryder Cupissa – onneksi, sillä se olisi suurin vitsi koko maailman golfhistoriassa.
Vähän haiskahtaa, että raha on vaihtanut HARVINAISEN paljon omistajaa kun Ryder Cup on myönnetty Italialle. Marco Simonessakin oltiin kohtalaisen huolestuneita siitä mihin kuntoon saati valmiiksi kenttää saadaan kun kahden vuoden päästä siellä pelataan Italian Open. Kolmen vuoden päästä kenttä pitäisi olla täydessä vireessä Ryder Cupia varten.
Sitä ennen tai matkan varrella kannattaa myös tehdä pientä pintaremonttia muun muassa klubitalon seinien maalauksella ja alueen yleisellä kunnossapidolla. Kenties tieverkosto kannattaa laittaa uusiksi, sillä pieni kiemurteleva tie kentälle (viimeiset 4-5km) voi muodostua vähän ruuhkaiseksi kisan aikaan?
Pahalta näyttää, mutta ehkä Italia löytää golfkulttuurinsa seuraavan parin vuoden aikana. Toistaiseksi kokemukset niin Italian Openista ja Marco Simonesta jättivät vielä aika paljon kehitettävää ennen maailman suurimpiin lukeutuvaa urheilutapahtumaa.
