Harding Parkin kiehtova historia: Kenttä nimettiin Yhdysvaltain kenties kaikkien aikojen kehnoimman presidentin mukaan
Tämänvuotinen PGA Championship -kenttä Harding Park Golf Club on nimetty presidentti Warren G. Hardingin mukaan. Hardingissa ja Valkoisen talon nykyisessä isännässä Donald Trumpissa on paljon yhtäläisyyksiä. kirjoittaa Antti Vaalas.
Warren G. Harding lienee Yhdysvaltojen historian surkeimpia presidenttejä. Kaverit saivat parhaat virat ja korruptio kukoisti. Valkoisessa talossa Harding itse isännöi viikoittaista pokeri-iltaa ja ”salakapakkaa”, jossa ensimmäinen nainen Florence Harding sekoitti vieraille drinkkejä viinasta, joka oli kieltolain nojalla takavarikoitu kansalaisilta.
Mutta Harding oli innokas golfari. Ja oli hänessä muitakin hyviä puolia, hän oli esimerkiksi edellä aikaansa tasa-arvo kysymyksissä. Mainitsen asian, koska joku saattaa vertailla Hardingia tämänhetkiseen Valkoisen talon golfariin.
Vuonna 1921 Harding piti Alabamassa puheen, jossa hän harmitteli, että osa kansalaisista ei voi osallistua kunnolla yhteiskuntaan vain heidän mustan ihonvärinsä takia.
“Ei demokratia ole todellinen demokratia, ennen kuin asia korjataan”, hän sanoi.
Harding piti matkustamisesta. Vuonna 1923 hän lähti Valkoisesta talosta pitkälle matkalle. Vancouverissa, Kanadassa Harding pysähtyi pelaamaan golfia Shaughnessy Country Clubilla.
Harding tunsi olonsa väsyneeksi ja pelasi vain kuusi väylää. Sen jälkeen hän pelasi viimeiset kaksi väylää, jotta lehdistö luulisi hänen pelanneen koko kierroksen eikä saisi vihiä hänen huonosta kunnostaan.
Vancouverista Hardingin matka jatkui San Franciscoon, minne saavuttuaan hän sai sydänkohtauksen ja kuoli. Kaksi vuotta myöhemmin San Franciscon lounaiskolkkaan avattiin uusi, kunnallinen golfkenttää Lake Mercedin rannalle. Syystä tai toisesta kaupungin viranomaiset päättivät nimetä sen Hardingin mukaan.
Tuo Merced-järven ympäristö on hämmästyttävä golfkenttien keskittymä. Harding Parkista voi ajaa alle viidessä minuutissa vielä kuuluisammalle Olympic Clubille. Ja yhtä lähellä sijaitsee San Francisco Golf Club, jota moni näistä kolmesta kentästä parhaimpana. Kaikki kolme pelanneena olen samaa mieltä.
Mutta Harding Parkin tekee mielenkiintoiseksi se, että se kunnallinen eli kaikille avoin ja nyt korona-vuoden ensimmäisen majorin näyttämö.
Kun kävin koulua USA:ssa, muistan historian opettajan pohtineen Hardingin merkitystä. Jos maa kestää näin korruptoituneen presidentin niin se kestää mitä vain, sillä kehnompaa presidenttiä ei voi kuvitella. Tämä pohdinta oli vuonna 1985.
Mitäköhän hissan maikkani ajattelee nyt.
Joulukuussa 1992 istuin San Franciscossa isossa messuhallissa noin tuhannen golf pron kanssa. Historian toinen Teaching and Coaching Summit oli alkamassa. Suomesta meitä oli lisäkseni paikalla Ville Kalliala, Lassi Pekka Tilander ja Sami Wächter.
Avauspuheenvuoron kunnia oli annettu kaupungin omalle pojalle Ken Venturille. Venturi voitti vuoden 1964 US Openin, joka on tarina itsessään, mutta jätetään se toiselle kerralle.
Todella tunnetuksi Venturi tuli television välityksellä. Hän toimi CBS-yhtiön pääkommentaattorina 35 vuotta vuoteen 2002 saakka. Sama rooli, jossa Nick Faldo on ollut viimeiset 13 vuotta.
Summitin avauspuheessa Venturi kertoo pahasta änkytysongelmasta joka hänellä oli lapsena. Hän valitsi golfin lajikseen koska se oli peleistä yksinäisin.
Harding Park oli hänen kotikenttänsä, ja hän meni aina rangen kauimpaan reunaan viettäen tuntikausia itsekseen harjoitellen samalla sekä lyömistä että puhumista. Usein hän kuvitteli olevansa selostaja. Aika enteellistä.
Venturi oli erittäin kilpailuhenkinen, mutta niin oli hänen isänsäkin. Ja isälle taisi tappio olla tiukka paikka. Venturin isä piti tuohon aikaan Hardingin proshopia. He pelasivat keskenään tiukkoja matseja, kunnes 15-vuotias Ken oli ensimmäistä kertaa voittamassa.
Kolmen lyönnin tappioasemassa kaksi reikää ennen loppua isä toteaa, että hänen täytyy lähteä soittamaan tärkeä puhelinsoitto. Kenelle? En voi kertoa, sanoo isä. Elämäkerrassaan Getting Up & Down Venturi kertoo, ettei isä voinut kertoa koska ketään ei ollut. Se jäi heidän viimeiseksi matsiksi.
Venturilla täytyy olla Harding Parkin paras eclectic-tulos. Eagle jokaisella par-viitosella ja par-nelosella, hole in one kolmella neljästä par-kolmosesta. Se on laskujeni mukaan 37. Kenttä on normaalisti par 72.
San Francisco oli 1950-luvulla Amerikan parhaita golfkaupunkeja. Sieltä tuli paljon omia nuoria pelureita ja sinne muutti monia huippuja. Joka vuotuinen City Championship, kaupungin mestaruus, pelattiin reikäpelinä.
Vuonna 1956 kisa oli Harding Parkissa ja finaalissa kohtasivat Venturi ja tunnettu amatööri Harvey Ward. Nuorena aikuisena kaupunkiin muuttanut Ward oli voittanut kaupungin kuninkuuden edellisenä vuonna. Hän oli silloin myös hallitseva British Amateur voittaja, mutta San Franciscon lehtimiehille se ei merkinnyt mitään. Ward todisti olevansa jotain vasta city championshipin myötä.
Venturi oli tuolloin myös amatööri, mutta paljon Wardia nimekkäämpi, sillä hän oli keväällä ollut lähellä Mastersin voittoa. Hän oli johtanut kilpailua neljällä lyönnillä ennen viimeistä kierrosta, mutta jäi lopulta lyönnillä toiseksi.
Nyt muutama kuukausi myöhemmin Harding Parkiin saapui arvioiden mukaan 12 000 katsojaa todistamaan kahden amatöörin taistoa kaupungin mestaruudesta. Venturi oli 10 alle parin ja vei 36 reiän finaalin 5/4. Samana iltana Ward oli Kenin tukena sairaalassa, kun Venturin perheen ensimmäinen lapsi syntyi.
Venturi ei suinkaan ollut Harding Parkin ainoa lupaava juniori. Bob Rosburg oli muutaman vuoden vanhempi, Venturi toimikin välillä Rosburgin nuoren perheen lapsenvahtina.
Mainitsin vuoden 1959 PGA Championshipin voittaneen Rosburgin ensimmäisessä Golftarinoita jaksossa. Nuoresta paksuja silmälaseja käyttänyt Rosburg oli taitava kaveri, hyvä baseball-pelaaja ja jonglööri, mainio flipperissä ja pystyi jopa heittämään pelikortin kaksikerroksisen talon yli.
Peliuran jälkeen Rosburg vietti yli 30 vuotta ABC-yhtiön selostustiimissä. Hän oli se ensimmäinen kaveri, joka otti mikrofonin käteen ja lähti kentälle katsomaan tilannetta lähempää.
Muutama vuosi Rosburgin ja Venturin jälkeen Harding Parkia kiersi uusi lupaava juniori nimeltä George Archer. Kuusi jalkaa ja kuusi tuumaa (l98 cm) pitkä Archer voitti vuoden 1969 Mastersin. Hän on yhä pisin majorin voittanut pelaaja.
Junnuna Archer löi voittoisasti vetoa, että pystyisi pelaamaan Harding Parkin 18. tiipaikalta 10. väylän reikään viidellä lyönnillä. Luin tämän ja avasin heti google mapsin mitatakseni matkan. Voi olla, että tiipaikat ovat vähän siirtyneet, mutta nyt etutiiltä matkaa tulee linnuntietä 896 metriä.
Pitkän uran (13 PGA Tour -voittoa ja 19 Champions Tour -voittoa) pelanneella Archerilla oli salaisuus, jota hän ei kertonut koskaan kenellekään. Vain vaimo ja kaksi tytärtä tiesivät.
Archerilla oli paha lukihäiriö, jonka seurauksena hän ei ikinä oppinut lukemaan kunnolla tai kirjoittamaan mitään muuta kuin oman nimensä. Koulussa hän kävi 2. luokan kolme kertaa ennen kuin opettajat siirsivät hänet suoraan vitoselle – poika oli kasvanut liian pitkäksi.
Amerikkalaiseen elämään kuuluu jatkuva shekkien kirjoittaminen, muuten pankkiasioimisesta ei tule mitään. Archerilla on taskussa mallishekki yhtä summaa varten, jonka hän pystyi tarvittaessa kopioimaan, mutta muita summia varten hän tarvitsi vaimon apua.
Ammattilaisena hänelle eniten stressiä aiheutti nimmarien antaminen, hän vältteli niitä tilanteita kaikin keinoin.
Archerin vaimo oli pyytänyt lupaa kertoa lukihäiriöstä, koska tieto olisi saattanut rohkaista monia samasta ongelmasta kärsiviä. Ei vielä, vasta kun olen lähtenyt, George oli vastannut. Hän kuoli syöpään 2005 ja muutama vuosi myöhemmin vaimo perusti säätiön avustamaan lukutaidottomia.
Viimeinen Harding Parkin junioreista, jonka mainitsen, on Johnny Miller. Johnny oli jo 13-vuotiaana niin lupaava, että naapurissa oleva Olympic Club kutsui hänet jäsenekseen.
Miller voitti urallaan kaksi majoria ja oli muutaman vuoden 70-luvulla ehdottomasti yksi maailman parhaista. Peliuran jälkeen hän toimi vuodesta 1990 aina viime vuoden helmikuuhun eli 29 vuotta NBC-yhtiön pääkommentaattorina. Se pesti on nykyään Paul Azingerin.
Yhdessä neljä edellä mainittua junioria voittivat 5 majoria. Ja kolmesta heistä tuli pitkäaikaisia televisiokommentaattoreita. Lähetyksissä he olivat yhteenlaskettuna yli 90 vuotta. Aika erikoista, mutta erikoista on myös se, että Millerin jälkeen kaupungista ei tietääkseni ole tullut yhteen menestyvää tour-pelaajaa. Eikä sinne kukaan nykyään muutakaan, kaikki siirtyvät Jupiteriin, Orlandoon, Sea Islandiin, Dallasiin tai Phoenixiin.
HARDING PARKILLA pelattiin PGA Tourin Lucky International Openia läpi 1960-luvun, mutta kentän kunnon huonotessa PGA Tour hylkäsi sen. Kentänhoito oli pitkään retuperällä, kun kaupunki ei panostanut riittävästi. Pohjanoteeraus tuli vuonna 1998, kun sen väylät toimivat parkkipaikkana Olympic Clubilla pelatun US Openin aikana.
Sanfranciscolainen lakimies ja entinen USGA:n eli Yhdysvaltain golfliiton puheenjohtaja Sandy Tatum päätti 2000-luvun alussa pelastaa kentän. Hänen ensimmäinen suunnitelma, joka sisälsi yhdistelmän yksityistä ja kaupungin rahoitusta ei mennyt läpi, sillä virkamiehet pelkäsivät menettävänsä kentän hallinnan.
Seuraavaksi Tatum ilmeisesti vuoti lehdistölle tiedon, että PGA Tour suunnittelee palaavansa Harding Parkiin. Mitään suunnitelmaa tuskin oli, mutta uutisen myötä kenttä ja kiertue päätyivät lopulta neuvottelupöytään. Monien vaiheiden jälkeen syntyi sopimus, jossa kaupunki pistää kalliilla rahalla kentän kuntoon ja PGA Tourin Tour Championship pelataan joka kolmas vuosi Hardingissa.
Lopulta Tour Championship ei ole kentälle tullut, mutta muiden isojen kisojen näyttämönä se on toiminut. Tiger Woods voitti 2005 WGC-kisan, kun John Daly missasi playoffissa alle metrin putin. Vuoden 2009 Presidents Cupissa USA:n joukkueen johtava pelaaja oli Woods puhtaalla viiden pisteen suorituksella.
WGC Match Playssä vuonna 2015 Rory McIlroy voitti finaalissa Gary Woodlandin, mutta moni muistaa paremmin Miguel Ángel Jiménezin ja Keegan Bradleyn intensiivisen yhteenoton, jossa keskeisessä roolissa oli Bradleyn Pepsiksi kutsuttu caddie.
Minulle ei koskaan oikein selvinnyt mistä oli kyse, eikä matsillakaan ollut merkitystä, sillä kumpikaan ei ollut menossa jatkoon. Myös Mikko Ilonen oli mukana voittaen yhden kolmesta matsistaan. Champions Tourin finaali on pelattu kolmesti kentällä ja Presidents Cup palaa 2025.
Kun diili kaupungin ja Tourin kanssa oli tehty, kentän totaaliseen remonttiin varattiin noin 15 miljoonaa dollaria. Se ei Tatumin mielestä riittänyt ja hän kääntyi ystävänsä Charles Schwabin puoleen. Schwab on osakevälittäjä, joka sponsoroi lukuisia golftapahtumia. Charles lupasi muutaman miljoonan uuden klubitalon rakentamiseen, sillä ehdolla että se nimetään Sandy Tatum -klubitaloksi. Tatum vastusti ja vaati sen nimeämistä Schwab-taloksi.
Näin kiisteltiin, kunnes Schwab hermostui ja kysyi haluatko oikeasti rahat? Klubitalo kantaa nyt Tatumin nimeä.
Kentän kunnostamisen budjetti paisui lopulta 26 miljoonaan dollariin. Aivan käsittämätön raha. Green fee vieraspaikkakuntalaisilla on 200 dollaria, mutta sanfraciscolaiset maksavat kierroksesta 70 dollaria.
