Golfliitto haluaa takaisin olympiaperheeseen
Suomen olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön tehostamistuki Suomen Golfliitolle loppui 2017. Liitto sai Rion 2016 olympiakisoja varten tukea 40 000 euroa ja satsasi itse saman verran.
SUOMEN GOLFLIITON saaman tuen loppumiseen on yksinkertainen syy. Suomella ei ole riittävän hyviä golfinpelaajia, jotta he pääsisivät tuen piiriin. Olympiakomitean lajiryhmävastaava Kimmo Yli-Jaskari perää golfaajilta parempaa menestystä.
”Oleellisin kriteeri on se, kuinka hyvin urheilijat menestyvät kansainvälisesti. Golfareiden maailman rankingien ja tulosten pitäisi parantua Euroopan Tourilla, ja major-kisoihin pitäisi saada pelaajia mukaan”, Yli-Jaskari kertoo.
Hän ei halua antaa mitään yksiselitteisiä kriteereitä, mutta jo karkeat suuntaviivat saavat ymmärtämään, missä mennään.
”Tuen piirissä oleva pelaaja on sellainen, joka voisi voittaa majoreissa”, Yli-Jaskari sanoo ja toteaa, että se tarkoittaa karkeasti pelaajaa, joka on maailman 50 parhaan joukossa.
”Rion jälkeen olemme kuitenkin lisänneet ammattilaisurheilijoille tarjottavia tukitoimia merkittävästi”
– Juha Juvonen
RION OLYMPIALAISISSA sekä miesten että naisten mitalistit olivat käytännössä kaikki kymmenen parhaan joukossa olleita pelaajia. Nimilista puhuttelee kaikkia golfia seuraavia: miehissä mitalijärjestys oli Justin Rose, Henrik Stenson ja Matt Kuchar, naisissa puolestaan Inbee Park, Lydia Ko ja Shanshan Feng.
Mutta miten päästään 50 parhaan joukoon maailmassa? Suomalaisista vain Mikko Ilonen on kyennyt siihen. Lahtelainen oli neljä vuotta sitten parhaimmillaan maailmanlistalla sijalla 37. Minea Blomqvist oli vuonna 2008 sijalla 62.
”Tärkeä asia on se, miten urheilijan polkua rakennetaan. Se, missä Golfliitto ei ole kovin hyvin onnistunut, on meidän nuorten ammattilaistemme tukeminen”, Yli-Jaskari sanoo.
Tähän asti Golfliiton toiminta on ollut varsin vahvasti amatööreihin painottuvaa.
”Rion jälkeen olemme kuitenkin lisänneet ammattilaisurheilijoille tarjottavia tukitoimia merkittävästi”, Golfliiton kilpaurheilupäällikkö Juha Juvonen sanoo.
Pro Teamiin kuuluu nyt kymmenen mies- ja kymmenen naisammattilaista. Pelaajille on tarjolla muun muassa asiantuntija-apua valmennuksen eri osa-alueilla, kilpailuvalmennusta ja tukea henkilökohtaiseen valmennukseen.
GOLFLIITON TULOISTA noin kolme neljäsosaa tulee jäsenistöltä. Sen ääntä on kuunneltava.
”Hyväksyn täysin sen, että meidän täytyy löytää rahaa kilpaurheilutoimintaan merkittävässä määrin muualta kuin jäsenmaksuista. Toisaalta Golfliiton hallitus on selvästi viestinyt, että meidän pitää löytää uusia toimintamalleja, joiden avulla golf pääsee olympiaperheen piiriin eli kovimpaan kastiin”, Juvonen sanoo.
Silloin golfilla olisi edellytykset saada Olympiakomitealta tukea. Liitossa halutaan, että golfista löytyy tulevia olympiamenestyjiä.
”Uskon, että meidän jatkotoimenpiteet tulevat olemaan sen suuntaisia. Seuraavaa toimintavuotta koskevia päätöksiä tullaan tekemään jo kesällä. Eikä tässä ole kyse pelkästään olympiamenestyjistä vaan ylipäätään kärkipelaajistamme”, Juvonen sanoo.
Myös Yli-Jaskari vaikuttaa tyytyväiseltä Golfliiton viimeaikaisiin linjauksiin.
”Nyt kelkka on liitossa kääntymässä parempaan suuntaan, siellä on paljon hyvää ajattelua. Olympiakomiteaa kiinnostaa laji silloin, kun lajijärjestelmä kohdistuu vahvasti huippu-urheiluun eli golfissa ammattilaispelaajiin. Mutta täytyy muistaa, että meidän tukemme ei tule olemaan se, joka ratkaisee menestyksen. Ratkaiseva tuki täytyy tulla lajiliiton puolesta”, Yli-Jaskari sanoo.
GOLFISSA ERITYISESTI miesten puolella Suomen parhaat ansaitsevat jo useita satojatuhansia euroja vuodessa, joten he eivät tarvitse rahallista tukea.
”Keskeiset tukimuodot ovat lähtökohtaisesti olosuhteita, asiantuntijapalveluita, huomioimista ja valmentajien tukemista”, Juvonen sanoo.
Golfin nouseminen Olympiakomitean tuettavien lajien listalle, olisi erittäin tervetullutta, tosin muistakin syistä kuin rahan takia.
”Haluamme osoittaa, että toimintamme on tukemisen arvoista. Ulkopuolinen tuki on osoitus siitä, että teemme hyvää työtä ja oikeita asioita”, Juvonen sanoo.
Hän toivoo, että vielä aiempaa tiiviimpi yhteistyö huippuammattilaistemme kanssa toisi mukanaan myös hyvää toiseen suuntaan.
”Huippupelaajillamme on paljon kokemusta ja näkemystä siitä, miten he ovat tehneet asioita hyvin. Sellaisen osaamisen kierrättäminen on aivan ensiarvoisen tärkeätä. He voisivat tulla esimerkiksi juniorileireille kertomaan kokemuksistaan, oman uransa rakentamisesta ja kehityksestä”, Juvonen sanoo.
Juvonen arvostaa yhteistyötä Olympiakomitean ja Yli-Jaskarin kanssa.
”Olympiakomitean suunnalta tulee ihan tervettä painetta organisaatiomme toiminnan kehittämiseen. Se laittaa meidät puntariin. Kohdistammeko resurssimme oikein, jos haluamme kilpaurheilumenestystä”, Juvonen sanoo.
”Pitäisi löytää tilanteita, joissa parhaat harjoittelevat parhaiden kanssa mahdollisimman hyvissä olosuhteissa.”
Kimmo Yli-Jaskari
VIIME OLYMPIAKISOJA varten varatulla 80 000 eurolla tuettiin urheilijoita ja heidän valmentajiaan sekä pidettiin leirejä. Leirejä Yli-Jaskari pitää erittäin hyvänä asiana.
”Pitäisi löytää tilanteita, joissa parhaat harjoittelevat parhaiden kanssa mahdollisimman hyvissä olosuhteissa”, Yli-Jaskari sanoo.
Olympiakomitea tukee mielellään päivittäistä valmennustoimintaa. Esimerkiksi erinomaisesti menestynyt koripalloilijoiden HBA-Akatemia Mäkelänrinteen lukiossa sai viime vuonna tukea.
Liitto saattaisi aloittaa akatemian, joka toimisi pääkaupunkiseudulla.
”Sitten pitäisi myös olla Etelä-Euroopassa jokin keskus, jossa päästäisiin harjoittelemaan hyvissä olosuhteissa talvella. Tällaisen akatemian voisi kohdistaa nuoriin pelaajiin”, Yli-Jaskari sanoo.
Aivan samoin kuin Olympiakomitea on tehnyt sekä kesä- että talvilajien suhteen, myös Golfliitto haluaa kohdistaa tukensa jatkossa yhä tiukemmin kriteerein.
”Meillä on tällä hetkellä aika paljon urheilijoita suoran tai epäsuoran tuen piirissä.
Olympiahankkeisiin menee rahaa, ja silloin se on jostain muualta pois. Meidän täytyy tarkistaa tukiurheilijoiden määrää”, Juvonen sanoo.
Jotta nuoret voivat kehittyä, heillä pitää olla parhaat valmentajat.
”Kyllä tässä tarvitaan tiettyä rytminmuutosta myös seuratasolla, jotta nuoret pystyvät nousemaan nopeammin urallaan. Sitten ei tarvitsisi tehdä myöhemmässä vaiheessa svingimuutosta, kun ne asiat olisi voitu oppia jo aiemmin”, Yli-Jaskari sanoo.
ARNO SEIRO
