Hyppää pääsisältöön
Jos golfkenttien talous on heikossa kunnossa, syntyy korjausvelkaa.
Sebastian Solomon / Lassi Pekka Tilander

Golfkenttien murheena korjausvelka

Miten suomalaisilla golfkentillä menee taloudellisesti? Lukujen valossa ei kovinkaan hyvin, paljastui laajassa selvityksessämme. Suurin huolenaihe on korjausvelan kertyminen.

SUOMALAISTEN KENTTIEN yleinen taloustilanne ei anna aihetta juhlaan. Tämä selvisi, kun liiketoimintainformaatiota yrityksille tarjoava Bisnode kokosi GoGolfin pyynnöstä yhteen suomalaisten golfkenttäyhtiöiden tilinpäätöstiedot.

Yritys kokosi noin sadan golfkentän tilinpäätöstiedot kymmenen viime vuoden ajalta. Otos kattaa suuren osan suomalaisista golfkenttäyhtiöistä.

”Harvassa paikassa pystytään näyttämään positiivista tulosta”, Bisnoden kehitysjohtaja Matti Rahikka sanoo.

Golfkenttien ongelma on se, että toimiala vaatii runsaasti pääomia. Kentän, klubin ja muiden kiinteiden rakennusten rakentaminen maksaa maltaita, ja myös kentänhoitoon tarvittavat koneet ja kalusteet ovat kalliita. Esimerkiksi karheikkoleikkuri maksaa uutena jopa 150 000 euroa.

Kenttää, rakennuksia ja työkoneita poistetaan yrityksen kirjanpidossa vuosittain tietyn poisto-ohjelman mukaisesti. Työkoneiden ja -kaluston poistoaika on 5—15 vuotta ja itse kentän poisto-ohjelma voi kestää 20–100 vuotta. Poiston määrä vähennetään tilinpäätöksessä yrityksen tuloksesta.

kentta_kuvitus_korjausvelka.jpg

Golfkentän rakentaminen sitoo paljon pääomia.
Golfkentän rakentaminen sitoo paljon pääomia.
Sebastian Solomon / Lassi Pekka Tilander

VUODELTA 2015 saimme vertailuun 90 golfkentän tilinpäätöstiedot, sillä kaikki kenttäyhtiöt eivät olleet vielä toimittaneet tietojaan viranomaisille. Esimerkiksi vuodelta 2014 Bisnoden Rahikka sai koottua tilinpäätöstiedot 98 kentän osalta.

”Osa kentistä panttaa jostain syystä tietoja. Usein ne ovat juuri niitä ongelmayhtiöitä, jotka eivät halua julkistaa tietojaan”, Rahikka epäilee.


”Kentät pystyisivät tekemään operatiivista tulosta ilman poistoja. Juuri poistot syövät kenttien tuloksen miinukselle.”

- Matti Rahikka


Yhdeksänkymmenen golfkentän yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2015 oli noin 67 miljoonaa euroa, ja niiden yhteenlaskettu liiketulos painui 5,2 miljoonaa euroa miinukselle. Golfkentät tekivät poistoja tilikauden aikana yhteensä 12,5 miljoonan euron edestä.

Suomalaisten golfkenttien liikevaihto oli vuonna 2015 keskimäärin noin 750 000 euroa. Tappiota keskimääräinen kenttä teki 58 000 euroa. Poistoja ne tekivät keskimäärin noin 140 000 euron edestä.

”Kentät pystyisivät tekemään operatiivista tulosta ilman poistoja. Juuri poistot syövät kenttien tuloksen miinukselle”, Rahikka avaa lukuja.

Kenttien pitäisi tehdä nollatulos myös poistot mukaan lukien, jotta ne voisivat pitkällä tähtäimellä kehittää golfkenttää ja talous pysyisi terveellä pohjalla. Tuloksesta maksettavien verojen vuoksi golfkentän ei kannata tehdä voitollista tulosta niin kauan kun kentän tulot kertyvät suurelta osin osakkaiden vastikemaksuista.

TAPPION TEKEMINEN kerryttää kentälle korjausvelkaa. Kun korjausvelkaa syntyy, kenttä ja rakennukset rapistuvat pikkuhiljaa, eikä yhtiö pysty ylläpitämään kentän tai rakennusten tasoa. Tällöin edessä voi olla jossain vaiheessa isoja, pakollisia peruskorjauksia tai muita yllättäviä kuluja, jotka tulevat yleensä kalliimmaksi kuin kentän ja rakennuksien jatkuva kunnostaminen.

Laajat saneeraukset kenttäyhtiö voi rahoittaa joko lainarahalla tai käymällä osakkaiden kukkaroilla. Joidenkin kenttien kannalta ongelmallista on kuitenkin se, että niillä on jo valmiiksi paljon velkaa.

Kun vertailussa olleiden kenttien velkapotti summataan yhteen, saadaan tulokseksi peräti 57,2 miljoonaa euroa eli noin 635 000 euroa per kenttä. Velka ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti kenttien kesken. Monet kentät ovat lähes kokonaan tai kokonaan velattomia, kun taas jotkut kantavat harteillaan isoa velkataakkaa. Esimerkiksi Tapiola Golfilla on velkaa noin 8 miljoonaa ja Hill Side Golfilla noin 6 miljoonaa euroa.

BISNODEN KERÄÄMÄN datan perusteella suomalaisten golfkenttien suhteellinen velkaantumisaste on keskimäärin 85 prosenttia.


”Kenttien onneksi lainojen korot ovat nyt alhaalla.”

- Matti Rahikka


Suhteellinen velkaantuminen on siinä mielessä hyvä talousmittari, että se peilaa yrityksen velkojen määrää suhteessa yrityksen kokoon. Jos velkaa on liikevaihtoon suhteutettuna paljon, yhtiön voi olla vaikeaa selviytyä veloistaan. Suhteellinen velkaantuminen lasketaan jakamalla yrityksen velat liikevaihdolla.

Suomalaiskentät ovat tilinpäätöstietojen perusteella keskimäärin melko velkaisia, sillä Rahikan mukaan yli 80 prosentin suhteellista velkaantuneisuutta voidaan pitää jo kovana. Yrityksen suhteellinen velkaantuneisuus on hyvällä tasolla, kun se on alle 40 prosenttia, ja tyydyttävä, kun se vaihtelee 40 ja 80 prosentin välillä.

”Kenttien onneksi lainojen korot ovat nyt alhaalla”, Rahikka muistuttaa.

Tavallisiin liikeyrityksiin verrattuna golfkentillä on kuitenkin yksi selvä etu: oikeus kerätä osakkailta vastikkeita. Jotkut kentät ovatkin viime aikoina joutuneet turvautumaan lisävastikkeen keräämiseen. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että kentän budjetti on laadittu alun perin epärealistisin perustein.

korjausvelka2.jpg

Suomalaiskenttien luottoluokituksen perusteella suurimmalla osalla kentistä menee ihan hyvin.
Suomalaiskenttien luottoluokituksen perusteella suurimmalla osalla kentistä menee ihan hyvin.
Sebastian Solomon / Lassi Pekka Tilander

VAIKKA POISTOT painavat monen kenttäyhtiön liiketuloksen miinukselle, tilinpäätöstietojen perusteella suomalaisten golfkenttien taloustilanne ei ole kokonaisuutena hälyttävä. Toki murheenkryynejä yhtiöiden joukosta löytyy.

Bisnode luokittelee yrityksiä niiden riskiprofiilin mukaan eri luokkiin. Sen papereissa korkein luottoluokitus on AAA ja heikoin C. Mikäli yrityksen luottoluokitus on C, sen voi olla mahdotonta saada pankista lainaa isoja investointeja, kuten viheriöremonttia tai klubitalon laajennusta, varten.

90 golfkentän joukosta ei löytynyt yhtään korkeimman AAA-luottoluokituksen saanutta yritystä. Sen sijaan AA-luokan yrityksiä löytyi peräti 31 eli noin kolmannes kaikista vertailussa olleista golfkentistä.

”Näiden kenttien suhteellinen velkaantuneisuus putoaa keskimäärin noin 30 prosenttiin”, Rahikka kertoo.

Vaikka AA-kentillä poistot olivat vuonna 2015 suuria, ne pystyivät siitä huolimatta tekemään pientä tulosta, eikä niillä päässyt syntymään korjausvelkaa.


Tilinpäätöstietojen perusteella kentät kuluttavat rahaa eniten palkkoihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin.


Yhden A:n kenttiä on Suomessa peräti 43. Luokitus tarkoittaa sitä, että kenttä on luottokelpoinen, mutta se joutuu maksamaan rahasta korkeampaa korkoa kuin kahden tai kolmen A:n kentät. Viime vuonna yhden A:n kenttien yhteenlaskettu tulos painui kaksi miljoonaa euroa pakkaselle.

”Nämä kentät eivät ole missään nimessä pulassa, mutta korjausvelkaa pääsee syntymään jatkuvasti”, Rahikka selventää.

Luottoluokituksen B sai kuusi kenttää. Niille Bisnode suosittelee luotonantoa vain varauksin.

Viisi kenttää sai luokituksen C. Tähän ”rupusakkiin” kuului esimerkiksi velkasaneeraukseen itseään parhaillaan hakeva Kultaranta Golf Naantalissa. Näitä kenttiä Bisnode ei pidä luottokelpoisina.

Muutamien kenttien riskiprofiilia Bisnoden automaattinen reittausjärjestelmä ei ollut määritellyt, koska niiden luottoluokituksen arviointi olisi vaatinut jostain syystä tarkempaa syyniä.

”Tällöin esimerkiksi kenttäyhtiön jonkun taustahenkilön toisella yrityksellä on voinut ollut talousongelmia”, Rahikka sanoo.

kentta_kuvitus_korjausvelka2.jpg

Suomalaisilla golfkentillä on liikevaihtoon nähden taseessaan paljon vierasta pääomaa.
Suomalaisilla golfkentillä on liikevaihtoon nähden taseessaan paljon vierasta pääomaa.
Sebastian Solomon / Lassi Pekka Tilander

MITEN SUOMALAISET golfkentät voisivat sitten tervehdyttää talouttaan? Rahikka näkee yhtenä ratkaisuna sen, että yritykset tekisivät entistä enemmän yhteistyötä keskenään.

Tilinpäätöstietojen perusteella kentät kuluttavat rahaa eniten palkkoihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin, mikä kätkee alleen muun muassa kentänhoidon kustannukset.

Rahikka arvelee, että golfkentät tuskin pystyvät hakemaan säästöjä palkoista, sillä golfalalla palkkataso on verrattain matala. ”Voisi olla vaikeaa saada ihmisiä enää töihin”, hän toteaa.

Yhdellä golfkentällä on töissä keskimäärin vain seitsemän ihmistä, joista suurin osa on kausityöntekijöitä, joten väen vähentäminenkään ei ole ratkaisu. Sen sijaan säästöjä voisi hakea tekemällä enemmän yhteistyötä naapurien kanssa esimerkiksi kentänhoidossa.

”Miksi kahden vierekkäin toimivan kentän pitäisi ostaa samat koneet”, Rahikka kysyy.

Näin onkin alettu toimia, sillä esimerkiksi hämeenlinnalainen Tawast Golf ja lähellä sijaitseva Hattula Golf ovat ulkoistaneet kentänhoitonsa Linna Golfille. Espoossa taas Gumböle Golf ja Espoon Golfseura ovat ostaneet kentänhoidon palveluna ulkopuoliselta kentänhoitoyhtiöltä.


Golfosaketta ei nykyään kannata välttämättä ostaa edes eurolla, koska monella kentällä pelioikeuden vuokraus maksaa vähemmän kuin mitä osakkeesta joutuu pulittamaan hoitovastiketta.


Säästöjä parempi vaihtoehto kentälle on pyrkiä kasvattamaan myyntiään. Se onnistuisi helposti nostamalla hoitovastiketta, mutta osakkaat voisivat nostaa siitä äläkän. Jo nyt monella kentällä saa vuokrattua pelioikeuden yhtiövastiketta edullisemmin.

Vastikkeiden nostoa parempi vaihtoehto on pyrkiä käyttämään tehokkaammin tyhjiä peliaikoja esimerkiksi satsaamalla markkinointiin tai myymällä epäsuosittuja tiiausaikoja normaalia pelimaksua edullisemmin.

Kentät voisivat tehdä keskenään myös markkinointiyhteistyötä, jota harjoitetaan paljon ulkomailla. Suomessa pioneereina ovat tässä toimineet Hämeenlinnan alueen golfkentät. Ne ovat onnistuneesti brändänneet kaupungin Suomen ”Tiilaaksoksi”.

Myös Päijät-Hämeen kentät tekevät markkinoinnillista yhteistyötä. Niillä on oma Greeniä koko seutu -kampanja, johon kuuluu esimerkiksi alueellisia golfkiertueita.

KORJAUSVELKAAKIN SUUREMPI ongelma suomalaisilla golfkentillä on golfosakkeiden jälkimarkkinoiden lähes täydellinen hiipuminen.

Golfosaketta ei nykyään kannata välttämättä ostaa edes eurolla, koska monella kentällä pelioikeuden vuokraus maksaa vähemmän kuin mitä osakkeesta joutuu pulittamaan hoitovastiketta.

Bisnoden Matti Rahikka, joka on itsekin innokas golfari, ei näe tilanteeseen muuta helpotusta kuin sen, että golfarien määrä lähtisi Suomessa uudelleen nousuun. Nykyään osake- ja pelioikeusmarkkinoilla on enemmän tarjontaa kuin kysyntää, mikä näkyy golfosakkeiden ja vuokrapelioikeuksien hinnassa.

Aktiivisten golfarien määrä on pyörinyt viime vuodet samoissa lukemissa eli noin 140 000 pelaajassa. Lähivuosina kenttien pitää houkutella aiempaa enemmän uusia pelaajia, koska suomalaiset golfarit ovat iäkästä väkeä. Tämä tarkoittaa sitä, että pian koittaa aika, jolloin moni joutuu lopettamaan itselleen rakkaan lajin joko jaksamisen tai terveydellisten syiden vuoksi.

Tähän tilanteeseen kenttien kannattaa alkaavarautua  jo nyt isoin ponnistuksin. Jos näin ei tehdä, kymmenen vuoden päästä golfkenttien taloudellinen tilanne näyttää roimasti nykyistä heikommalta.

Kirjoitus on julkaistu maaliskuussa ilmestyneessä GoGolf-lehdessä.

GoGolf suosittelee