Golfin kirjoittamattomat säännöt – valkoiset golfkengät sallittuja vasta singel-pelaajille
Jussi Miettinen
Tiesitkö, että ainakin Lahdessa ja Mikkelissä katsottiin aikoinaan kulmien alta, jos tepastelit valkoiset kengät jalassa tai hanska takataskussa, mikäli sinulla ei ollut singel-tasoitus. Tässä jutussa kerromme myös tarinan Mulligan-termin takaa.
Nykyään moni golfari – tasosta riippumatta – pelaa golfia valkoisissa kengissä ja asettelee golfhanskansa takataskuun kuin tour-pelaaja konsanaan. Lahdessa tämä oli aikoinaan kirjoittamattomien sääntöjen mukaan kiellettyä, ellei tasoitus ollut singelissä.
Lahden lisäksi näitä sääntöjä noudatettiin 90-luvulla ainakin Mikkelissä, Lentokentänpuiston kentällä.
Mikäli klubilla tai kentällä nähtiin “kaksinumeroisella” tasoituksella pelaavan golfarin tallustelevan valkoiset kengät jalassaan tai hanska takataskussaan, terassiparlamentti antoi asiasta takuuvarmasti suullisen huomautuksen.
Singel-tasoituksen suhteen oltiin pilkuntarkkoja: singelissä oltiin virallisesti vasta silloin, kun tasoitus oli korkeintaan 9,4, jolloin luku pyöristyi yhdeksään. Ennen sitä oli syytä laittaa jalkaan mustat tai ruskeat kengät ja pitää hanskaa joko kädessä tai viikata se etutaskuun puttaamisen ajaksi.
Tuohon aikaan pelaajat tiesivät hyvin muiden pelaajien tasoituksen, sillä golfseuran jäsenten tasoitusluettelo löytyi usein klubitalon ilmoitustaululta.
Skotlannissa sääntö toki tunnetaan, mutta täällä sillä kutsutaan kolmanneksi lyönniksi.
Suurin osa golfareista ympäri maailman tietää, mitä tarkoittaa Mulligan-sääntö, mutta harva kuitenkaan tietää, mistä tämä golfin ehkä kuuluisin kirjoittamaton sääntö on lähtöisin. Mulligan-säännön mukaan avauslyönnin saa lyödä uudestaan, mikäli kierroksen ensimmäinen lyönti epäonnistuu.
Säännön juuret juontavat 1930-luvun New Yorkiin, missä David Bernard Mulligan oli jäsenenä Winged Foot -yksityisklubilla.
Mulliganilla oli tapana osallistua viikoittaiselle vakiokierrokselle kolmen muun pelaajan kanssa. Hän kurvaili kentälle usein Briscoe-merkkisellä urheiluautolla, jonka jousitus ei ollut nykyautojen luokkaa.
Tarina kertoo, että kerran pelikaverit olivat sallineet Mulliganin uusia hutilyönnin ykkösen tiillä, koska hän oli valittanut käsiensä muuttuneen tunnottomiksi ajomatkan aikana.
On mielenkiintoista, kuinka laajalle Mulligan-sääntö on levinnyt tällaisen yksittäisen tapahtuman jälkeen. Ehkä tämä johtuu siitä, että uusinnan salliminen tuo tiukoista säännöistään tunnettuun peliin ripauksen inhimillisyyttä. Tosin perinteitä kunnioittavalla Britteinsaarilla Mulligan-sääntöön ei aina suhtauduta ymmärtäväisesti.
Lassi Tilander kertoo, kuinka eräs amerikkalainen pelaaja kysyi taannoin Skotlannin-vierailullaan paikallisista pelaajista koostuvalta ryhmältään epäonnistuneen avauslyönnin jälkeen, tuntevatko he Mulligan-säännön, jossa avauslyönnin saa uusia.
Eräs pelikavereista vastasi, että Skotlannissa sääntö toki tunnetaan, mutta täällä sillä kutsutaan kolmanneksi lyönniksi.
