Golfari hyppää aiempaa useammin golfauton kyytiin – rento meininki ja etenemisen vaivattomuus viehättävät uusia harrastajia
Golfautojen parantunut saatavuus nostaa palvelun tasoa ja on merkittävä tulonlähde kenttäyhtiöille.
Golfautojen määrän Suomessa ennakoidaan jatkavan muutaman vuoden kestänyttä voimakasta nousuaan myös seuraavilla kausilla.
Autoilla pelattavien kierrosten osuus nousee meneillään olevan trendin aikana tätäkin vauhdikkaammin, sillä käyttöaste on varsin suurella osalla kentistä noussut aiemmasta tasosta.
Lähitulevaisuudessa jopa 10 prosenttia kierroksista pelataan golfauton kyytiin turvautuen.
Pientä luksusta golfaamiseen
Golfin suosion saatua koronaviruksen myötä siivet selkäänsä, etenkin uudet harrastajat ottavat tutkimusten mukaan pelaamisen keskimääräistä rennommin.
Golf koetaan vahvasti yhdessä kokemisen muotona, liikunnan lisäksi ajanvietteenä, johon mieluusti haetaan pientä luksusta mukaan.
”Varsinkin nuorille harrastajille jotka tulevat muista liikuntalajeista on golfauton käyttäminen mukavuussyistä noussut suosituksi”, analysoi Golden Pron toimitusjohtaja Gustav Weckström.
Kysyntää ovat kasvattaneet myös vaihtelevat kelit. Helteillä ja sateisina päivinä golfautoja vuokrataan tavanomaista enemmän.
”Trendi golfauton käytön yleistymiseen vahvistui jo muutamaa vuotta aiemmin. Kentät ovat huomanneet tämän palvelun kehittämisen vaikuttavan positiivisesti pelaamisen määrään. Tätä kautta myös muiden palveluiden ja liikevaihdon kehittymiseen”, Weckström jatkaa.
Ennen golfauto vain lääkärintodistuksella
Weckströmillä on ainutlaatuisen laaja perspektiivi golfautoilun historiaan ja nykytilaan Suomessa.
Golfalalla hän aloitti koulun ohessa työskentelyn nykyisen työnantajansa edeltäjän (M-Tuonti) kesäapulaisena 15-vuoden ikäisenä 1982.
Maamme suurin, käytännössä ainoa golfkenttien tarvitsemien tuotteiden tukkuliike Golden Pro aloitti Club Carin golfautojen maahantuonnin 1989.
Ensimmäisinä vuosina myynti Suomessa oli varsin pientä vaihdellen kymmenen auton molemmin puolin.
”Vaihdossa otettiin rahan jatkeeksi joskus vanhoja traktoreita sekä muuta kuranttia tavaraa. Golfautoa käytettiin pääasiallisesti vain lääkärintodistuksen kautta saadulla luvalla. Suuri osa autoista myytiin yksityishenkilöille”, Weckström muistaa aikaa edelliseltä vuosituhannelta.
Golden Pro on Masters Tournamentista tunnetun Augusta Nationalin kentän naapurissa Georgiassa päämajaansa pitävän Club Carin pitkäaikaisin yhteistyökumppani Euroopassa.
Club Carin markkinaosuus golfautoista maailmalla ja Suomessa on noin 70 prosenttia.
”Tämä perustuu siihen, että golfauto on aina ollut Club Carin päätuote, jonka kehittämiseen ja markkinointiin on panostettu erittäin vahvasti vuosikymmenten ajan”, Weckström kertoo käsityksensä.
Kytäjä vei golfautoilun Suomessa sähköaikaan
Kasvu golfautojen myynnissä harrastajamäärän kasvun johdosta oli luonnollista, mutta suuri käänne tapahtui vasta vuonna 2004, jolloin Kytäjä Golf tilasi uunituoreille kentilleen 40 sähköautoa.
”Siihen asti lähes kaikki aiemmat olivat bensa-autoja. Kytäjän avattua sähkökauden kaikki muut kentät seurasivat välittömästi perässä. Bensa-autoja ei enää maahan tuotu. Se loppui kuin seinään.”
Ruotsissa vastava muutos oli tapahtunut jo ennen vuosituhannen vaihdetta.
”Länsinaapurissa ekologisten arvojen painottamisessakin oltiin golfalalla huomattavasti edellä.”
Weckström näkee golfautojen yleistymisen 2010-luvun jälkipuoliskolla saaneen varsinaisen boostin ketterämmän hankintamuodon johdosta.
Kenttäyhtiöt voivat vuokrata golfautot maahantuojilta, eikä niiden tarvitse sitoa pääomia ja resursseja autokaluston kierrättämiseen.
”Kenttäyhtiöissä autojen hankinta stoppasi aiemmin usein hallituksen kokoukseen, jossa varat suunnattiin akuutimpiin tarpeisiin”, Weckström muistaa aiemman pullonkaulan golfautojen määrän lisäämiselle.
Golfautojen hankinta vuokraamisen kautta on mahdollistanut määrän kasvattamisen, nostanut kenttien palvelutasoa ja antanut uuden suoran tulomuodon.
Weckström arvioi, että kotimaisilla kentillä 18-reikäistä kenttää kohden golfyhtiöiden tai seurojen hallitsemia autoja on kymmenkunta.
Golfyhtiöiden ja golfareiden henkilökohtaisessa käytössä golfkentillä on hänen arvionsa mukaan hieman vajaat 2 000 golfautoa.
Määrä luonnollisesti vaihtelee melkoisesti. Kytäjä Golfissa (36 reikää) autoja on peräti 75.
”Meillä autojen korkea määrä selittyy pitkälti sillä, että haluamme varmistaa autokannan kapasiteetin silloinkin, kun molemmilla kentillä on yritystilaisuus”, kertoo toimitusjohtaja Jukka Koivu.
”Golfautoilla tehty liikevaihto on kahden vuoden takaisesta (2019) kasvanut yhteensä 35 prosenttia.”
”Ajamme joka aamu 50 autoa valmiiksi klubitalon eteen pestyinä ja kiiltävinä. Laadukas tarjonta lisää kysyntää. Golfautot ovat tärkeä osanen kokonaispakettiamme”, Koivu tähdentää.
Vuokratulot merkittävä tulonlähde kenttäyhtiöille
Kytäjällä osakkaan hinta autonvuokralle on 20 euroa, pelioikeudenhaltijan 30 euroa ja vieraspelaajan 40 euroa.
Lähes kaikki yritystapahtumat, etenkin yhteislähdöt pelataan golfautoilla jo pitkien siirtymien vuoksi.
Golf Talmassa (36-reikää) 1990-luvulla työskentelynsä aloittanut palvelupäällikkö Kyösti Virtanen muistaa golfautojen määrän olleen vuosituhannen vaihteessa neljästä kahdeksaan.
”Nykyään autoja on 25, ja meillä on huomattava määrä omia osakkaita ja pelioikeuden haltijoita, jotka ovat siirtyneet vakiokäyttäjksi. Autojen käyttö on räjähdysmäisesti kasvanut. Ei tätä kehitystä vielä muutama vuosi sitten olisi kovin moni uskaltanut ennustaa”, Virtanen toteaa.
Vuokrauskertoja oli Golf Talmassa päättyneen kauden aikana hieman vajaat 3 000. Autoa kohden kunnioitettava määrä, 119.
18-reikäisten lisäksi määrässä on myös puolikkaita kierroksia.
Liikevaihtoa kertyi noin 70 000 euroa, joka auto kohden tekee 2 800 euroa.
Uuden golfauton saa vuokrattua maahantuojalta 800 – 1 300 euron kausihintaan.
Käyttökuluja ei sähköä ja pesuja enempää ole, joten jo 30-40 vuokrauskerran jälkeen golfyhtiö saa lähes puhdasta tuloa autosta.
Lukuisissa golfyhtiöissä caddiemaster markkinoikin varaustilanteessa ja kierrokselle ilmoittauduttaessa golfauton vuokraamista.
”Varsin monet kenttäyhtiöt myyvät auton mainostilat kumppaneilleen, joka entisestään parantaa golfauton tuottoa”, Weckström kertoo.
Kenttäyhtiön kanssa tehtävässsä sopimuksessa maahantuojan osuus kattaa pääomakulujen lisäksi normaalisti vakuutukset ja huollot.
”Autoilla ajetaan hyvin yleisesti 80–120 kierrosta kaudessa. Kentillä, joissa autoja on niukasti, 2–3 kierrosta päivässä ei ole lainkaan harvinaista”, Weckström arvioi.
Kenttäyhtiöt tietävät, että autojen hyvä saatavuus lisää pelaamisen määrää, ja tuo välillisesti liikevaihtoa green feen sekä rangen lisäksi etenkin ravintolaan ja pro-shopiin.
GPS-systeemi luo golfautoilulle selkeät säännöt
Golfautoilun osuuden kasvu nähdään alalla luonnollisena kehityksenä, jonka on helppo ennustaa jatkuvan.
Haasteeksi autoilun yleistyessä on väärinkäyttö, joka näkyy hurjasteluna, sliidailuna ja yleisenä törttöilynä niilläkin alueilla, joille pelaajilla ei pitäisi olla mitään asiaa.
Golfautojen anastaminen omaan käyttöön on myös ollut varsin helppoa niillä kentillä, joissa autoissa ei ole käytössä niihin asennettua GPS- systeemiä.
Päättyvällä kaudellakin julkisuuteen sosiaalisen median kautta ovat päätyneet golfkeskukset, joilla auto on tahallisesti tai tahattomasti ajettu veteen tai tieltä ulos korjauskuntoiseksi.
Useimpiin markkinoilla oleviin golfautoihin on saatavilla GPS-systeemi, jolla pystytään rajaamaan alueet joille niillä pääsee sekä maksiminopeudet. Autojen luvaton käyttöönotto voidaan tyystin estää esimerkiksi öiseen aikaan lukitsemalla ne keskitetysti.
”Järjestelmä antaa kentälle täyden turvan autojen väärinkäytön estämiseksi. GPS-järjestelmät ovat toimivia, siksi suosittuja ja todennäköisesti lähes kaikkien kenttien käytössä muutaman vuoden sisällä”, Weckström ennakoi
”Tärkeä ominaisuus niissä on asetus sadepäiviä varten, joka usein mahdollistaa autojen käytön kentällä, jolla muuten liikuttaisiin märkyyden vuoksi vain jalkaisin.”
Alkoholin käyttö pitää kitkeä golfautoilusta
Weckström nostaa useaan otteeseen haastattelun aikana esiin golfautoiluun liitttyvästä lainsäädännöstä kaksi osasta.
”Golfautolla humaltuneena ajaminen on rattijuopumukseen verrattava rikos. Tähän liittyvää valistustyötä ja asennekasvatusta golfarien keskuudessa pitäisi tehdä entistäkin moninaisemmin keinoin.”
Golfautoilla tehdyistä rattijuopumuksista on langetettu koviakin tuomioita, samoin golfautojen luvattomasta käytöstä julkisilla teillä.
”Pelkkää sattumaa ei ole sekään, että valtaosa golfautoiluun liittyvistä vahingoista ja häiriökäyttäytymisistä tapahtuu viikonloppuisin.”
Golfautojen määrä ja käyttö jatkavat vielä nousuaan
Golfautojen määrät kentillä ja käytön nousukäyrät jyrkkenivät siis jo ennen koronan tuomaa piristysruisketta lajille.
Niiden elinkaari on varsin pitkä, keskimäärin lähes 20 vuotta. Uusia autoja myydään Suomessa arviolta vuosittain noin 300.
Golden Pron golfalalle myymistä autoista 95 prosenttia menee kenttäyhtiöille ja seuroille. Kotimaisista golfresorteissa yksityisasiakkaita on eniten Pickalassa, Nordcenterissa sekä Tahkolla.
”Suurimmassa osassa muista resorteissa kenttäyhtiöt ovat rajanneet golfautojen käytön hallinnassaan oleville vuokra-autoille. Näin ne pystyvät säätelemään ajonopeuksia sekä alueita, joilla tilanteiden vaihtuessa autoilu on kulloinkin sallittua.”
”Meille tulee edelleen vaihdossa 90-luvun alussa käyttöönotettuja ja ajokuntoisia oman lajinsa klassikoita.”
Bensakoneet ovat jäämässä pois, sähkökäyttöisten lisäksi lithium-akulla varustetut täysin huoltovapaat autot ovat ottaneet siivun markkinasta. Niiden hankintahinta kipuaa yli 10 000 euron.
”Perusmalliin haetaan nykyään varsin yleisesti nostetta ergonimisista nahkaistuimista, ajovaloista, bägien sadesuojista sekä tuulilasista.”
Golfautoilusta on muodostunut tärkeä, jopa välttämätön palanen golfyhtiöiden palvelukokonaisuutta.
Se edesauttaa pelaamisen volyymin pitämistä korkealla sateiden ja helteen aikana, mahdollistaa ja nopeuttaa yhteislähtöjä.
Vähäinen ei ole autoilun vaikutus myöskään spontaanin harrastegolfin lisäämisessä sekä seniori-ikäisten pitämisessä lajin parissa.
Weckström ennakoi, että goflautojen määrä kasvaa maassamme seuraavien viiden vuoden aikana yhteensä 20 prosentilla.
”Golfautoja on Suomessa jo varsin hyvä määrä, mutta kasvua on vielä näkyvissä.”
Kun kahden edellisen vuoden toteutuneeseen kasvuun (molempina vuosina 20 %) lisätään edellä mainittu ennuste, seitsemässä vuodessa todelliseksi kasvuksi autojen määrässä tulisi peräti 70 %.
Tällöin golfautojen määrä olisi kaudella 2026 jo reilusti yli 2 000. Kun starttikertoja kierrokselle autoa kohden lasketaan varovaisesti 100, päästään 200 000 kierroksen kokonaismäärään.
Golfautossa on kierroksen aikana yhdestä kahteen henkilöä, useimmiten kaksi.
Näin golfkentillä voidaaan 2026 ennakoida pelattavan yli 350 000 kierrosta, joissa kulkupelinä on omien jalkojen lisäksi ollut enimmän aikaa golfauto.
Päättyneellä kaudella kierrosten kokonaiskerrosmääräksi Suomessa laskettiin 3,7 miljoonaa.
Prosenttiosuuksia merkittävämpää on kuitenkin golfautoilun positiivinen vaikutus harrastamisen määrään.
Golf on edelleen liikuntaa ja urheilua, mutta enenevässä määrin myös ajanviete, jota on kyettävä tarjoamaan moninaisin houkuttein.
Golfautojen käyttö on Suomessa 2000-luvun kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä noussut yleisesti hyväksytyksi vaihtoehdoksi kävelylle, ja sen suosio tulee suurella todennäköisyydellä kasvamaan tulevaisuudessakin pelaajien mukavuudenhalun ja golfyhtiöiden intressien kannattelemina.
