Hyppää sisältöön

Viikon kenttä: River Golfiin kannattaa matkustaa kauempaakin

Nokian River Golfissa on nykyään kaksi 18-reikäistä kenttä: River ja Rock.

Nokia River Golf on Viikon kenttänä. Kenttätestaajaamme kävi testaamassa uusitun River-kentän lauantaina.

Päivä oli riveriläisten keskuudessa kauan odotettu ja seuran historian kirjaan jäävä juhlapäivä. Riverin uusi kenttä Rock avattiin aamulla kutsuvieraskilpailun merkeissä ja kentän korkkasi käyttöön itseoikeutetusti sen suunnittelija Lassi Pekka Tilander. Seuran jäsenet pääsivät uudelle kentälle iltapäivästä ja näin ollen koko kesän tiiaikavarauksista täyttyneellä River-kentällä oli nyt vapaana aika testaajille.

Nokia River Golfin uudistunut ilme ja logo näytti hyvältä, nykyaikaiselta ja samalla ajattomalta. Pelaajan iloksi toimistolta sai käteen tuloskortin lisäksi väyläoppaan uudistetulle Riverin kentälle. Caddiemaster informoi varanneensa kaksi tiiaikaa, ensimmäisen River-kentän etuysille, joka on sekoitus entisen Kartanon (9 reikää) väyliä sekä Riverin aiemman etuysin väyliä sekä toisen tiiajan 2,5 tunnin päähän ensimmäisestä Riverin takaysille.

Seura haluaa näin kannustaa yhdeksän reiän kierrosten pelaamiseen ja mahdollistaa toki mukavan vaihtelun, sillä kentän ysit voi pelata myös päinvastaisessa järjestyksessä.

Tiimerkitkin muuttuneet

Ykköstiillä testaajien huomion kiinnitti toki uudistetut väyläopastetaulut sekä tiiauspaikkamerkit, jotka olivat vaihtuneet puukapuloista tyylikkäiksi numerokylteiksi ja tiiauspaikoille oli lisäksi ilmestynyt pituuden kertovat laatat eli varsin mukava ja tervetullut uudistus.

Riverin ykkönen on lyhyt par 3. Juuri sopiva väylä leppoisaa aloitusta ja lämmittelyä varten. Testaajat lähtivät niin sanotusti varmalla jalalla liikkeelle pistäen helpot bogeyt kuppiin.

Väylä 2, aiemmin Kartanon hcp 1 väylä, nykyisin Riverin hcp 3, on yksi kentän omaleimaisimmista väylistä, selkeä risk & reward -väylä. Dogleg, jonka oikojaa on muistettu kauniilla joskaan ei aukottomalla puurivistöllä ja jonka suoristajaa odottaa kylpy vesilintujenkin suosimassa palloaltaassa. Kaarteen vielä viime kesänä varjostanut ja kapeahkoksi jättänyt havupuu oli saanut kyytiä, liekö sitten luonnollista poistumaa vai eutanasiaa, mutta positiivinen ilmeen kohotus väylälle kuitenkin.

Bogit ja tuplat taskussa läksimme kohti kolmosta, jossa kenttätestaajana toimineen naishenkilön kesälomalle jäänyt Big Bertha päätti herätä kuulleensa last call -kutsun ja näin ainoastaan pinkki pallo koki upean ilmalennon vahvasti alamäkeen viettävälle väylälle, eikä Bertha lähtenyt perässä vasemmalla siintävään veteen. Hyvin ajoitettu herääminen siis!

Mukavien kolmen väylän jälkeen siirryimme hymyssä suin heinäsirkkakonsertin saattelemana neloselle, joka houkuttelee tiiboxiin astunutta kunnon repäisyyn! Repäisystä on lyhyt tie Mulliganiin ja Mulliganista raffiin. Pinkki pallo ei myöskään löydy kovin helposti raffista saatika syksyn värein sonnustautuneesta ympäristöstä, joten testaajista toisen korttiin viiva, kaksi kadotettua palloa paikkaan johon pallon ei pitäisi kadota ja ensimmäinen ryppy otsaan.

Vaikeudet alkavat viitoselta

Mutta tästä ne vaikeudet vasta alkavat…. Väylät viisi ja kuusi ovat Riverin vanhaa etuysiä. Nämä hyvin uniikit väylät tarjoavat älypeliä joka toisen tai kolmannen pelaajan kohdalle osuvan ojan/vesiesteen, kapean väylän, metsikön sekä maamme laulustakin tutun laakson ja kukkulan myötä. Näillä väylillä saadaan kisoissakin tulosluetteloon vähän hajontaa!

Kolme viimeistä etuysin väylää ovat vanhaa Kartanoa. Kiva, joskin vähän tylsä par 3, jota seuraa Riverin ainoa valotauluväylä, jossa avausta seurannut jatkolyönti lyödään mäen päälle ”sokkona”, joskin tähtäysapuja hyödyntäen. Tällä väylällä odotellessa valon sammumista alkaa yleensä vähän kahvituttaa! Onneksi taukotuvalle on enää tovi ja ainahan voi toivoa golfjumalilta, ettei edessä hidastelijat jatka takaysille.

Väylä yhdeksän on hyvä viimeinen koitos etuysille. Se tarjoili testaajille raivokkaat naurut ja hyvän mielen väylää halkovaan vesiesteeseen lähes karannutta, mutta pelaajan onneksi rinteeseen jäänyttä palloa rankaisemaan mentäessä. Happy Gilmore -tyylinen vauhdista napautus toimi tällä kertaa ja harmi ettei tajuttu taltioida. Olisi jälkipolvi ollut ylpeä äidistään!

Kahvipaussille saapuessa totesimme, että aikaa on 20 min, joten hyödynsimme hyvillä mielin ravintola Bufferin välipalatarjontaa. Laajennuksen myötä kioskejakin on tuplaten eli Riverin takaysin kiertäessä pääsee vielä nopsaan piipahtamaan ostoksilla ennen viimeistä väylää tai vaikka vetäisemään kuuluisat keskeytyskaljat, jos vaikka reikäpelin mestaruus on menetetty 17:lle.

Sade alkoi takaysillä

Etuysiltä kuivana selvinneet testaajat siirtyivät pitkähkön välitauon ja juuri sopivasti alkaneen sateen saattelemana kympin tiiauspaikalle ja pallot ilmaan saateltuaan kaksi reipasta ladya saapui vielä peliseuraksi etuysin takanamme kiertäneestä neljän pelaajan ryhmästä.

Ajoitus meille siis hieman löysähkö, heille turhan tiukka, mutta mikäpä siinä, take awayt kädessäkin voi juosta takaysille. Take awayt vaihtui hyvin nopeasti sadevarjoon ja parin tasaisen ja vähän tylsähkön väylän jälkeen porukka kaveni kolmeen.

Väylä 12 oli kasvanut pituutta viime näkemän ja tiiboxissa äimistelimme, että niin se on muuttunut par nelosesta vitoseksi. Kaksi kolmesta oli greenin kantilla jo kahdella lyönnillä eli voisin kuvitella, että tältä väylältä saattaa jatkossa kuulua tasaisin väliajoin riemun kiljahduksia ja autotie ylitetään mahdollisesti itsevarmuutta huokuen birkkupullo huulilla kohti Riverin must play -väyliä, jotka tekevät Riveristä Riverin.

Kolmetoista on väylä, jonka oppii pelaamaan kokeilemalla. Avaus pitää lyödä vasemman reunan jyrkkään rinteeseen, joka vierittää pallon paraatipaikalle griinibunkkerien taakse. Tässä vaiheessa ei pidä lähteä neuvomaan miestä lähestymislyönnissä, sillä hän varmaan omilla silmilläänkin näkee, että griinin yli ei kannata vetää. Puolison neuvosta golfkentällä harvoin viisastuu, mutta epäonnistuneen kuokkasun pääsee mahdollisesti seivaamaan mestarillisesti ja keräämään pointsit sitä kautta!

Väylä neljätoista yllättää aina mailaansa bägistä siirtymällä valitsevan naisen, joka kävelee näköalapaikalle ei enää punaiseen tiiboxiin vaan 48 tiiboxiin vain yksi maila kourassaan. Tähän lyöntiin vaikuttaa varmaan kaiken maailman muuttujat fysiikan laista vallitsevaan säätilaan ja svingiä seuraaviin sekunteihin sisältyneisiin arvauksiin ja oletuksiin pallon mahalaskupaikasta. Näyttää niin pirun hyvältä, mutta vajaaksi jää kuitenkin. Lämpimällä säällä ja auringon paisteella olis varmaan menny griinille asti….

Upea ja majesteettinen Nokianvirta on griinin takana ja tämä putti on monen vieraspelaajan koko kesän momentum.

15. reiällä energia on tarpeen

Viidentoista tiiauspaikalla kannattaa pistää banaania tai proteiinipatukkaa poskeen, jotta jaksaa kivuta jyrkän ylämäen ylös ja huitaista vielä pallonkin siitä rinteestä ohikulkiessaan. Jännitystä peliin tuo arpominen, että onkohan se edellinen ryhmä varmasti pois alta tai siis päältä. Tällä paikalla olisi liikennevaloille käyttöä siis.

Näiden varrella virran sijaitsevien kolmen väylän jälkeen paluu tien toiselle puolelle käy vähän haikein mielin. Varsinaista loppuhuipennusta ei nimittäin ole luvassa enää, mutta tuloksen kannalta tärkeitä pojoja toki mahdollista napsia.

Uusi taukotupa lasitettuine terasseineen ja näkymä Rock-kentälle saa miettimään harppausta, joka Nokialla tänään on otettu ja kaipaamaan jo harppausta pelaamaan itsekin uudelle kentälle.

Tänään ei oltu vielä valmiita rockaamaan, mutta ensi viikolla ollaan!

Siirryimme ravintolan puolelle testaamaan klubiravintolan burgeritarjontaa ja nauttimaan entisenä nokialaisena sen tarjoamasta paikallisuudesta Nokian panimon tuotteiden kera.

Riveriin kannattaa matkustaa kauempaakin

Riverille on aina mukava palata pelaamaan vaikka nyt vielä tuntui, että kenttä oli lainavaatteissa väylämuutosten vuoksi. Vanhaa kenttää ei ollut hyljätty ja unohdettu missään nimessä täällä. Se oli erinomaisessa kunnossa, joskin kuppien reunat tuntuivat hieman hyljeksivän palloja.

Eläväinen seura ja rauhaisa seutu sai juhlavan ilotulituksen illan päätteeksi.

Tiiaikapula-aika alkaa olla ohi, kentät loistojamassa, joten nyt kannattaa lähteä Riveriin vähän kauempaakin!

MIKA VIINIKKA

Etsi luettavaa