Valta vaihtuu
Musta hevonen Hanna Hartikainen haastaa varapuheenjohtaja Toni Laakson Suomen Golfliiton puheenjohtajakisassa. Molemmat ehdokkaat puhuvat muutoksesta, ja eroa heidän välillään on vaikea löytää.
Juttu on julkaistu GoGolf-lehdessä 17.11.2016. Jutun on kirjoittanut Janne Tarmio.
Suomen Golfliitto on saamassa uuden puheenjohtajan. Vaalitoimikunta valmistelee esitystään marraskuun lopulla kokoontuvalle liittovaltuustolle kuten ennenkin. Uutta on se, että kampanjaa on käyty myös julkisesti.
Kun istuva puheenjohtaja Timo Laitinen ilmoitti elokuussa jättävän paikkansa, varapuheenjohtaja Toni Laakso oli monien mielestä luonteva valinta työn jatkajaksi. Laakson, Aura Golfin puheenjohtajan, valmiutta tarttua haasteisiin tiedusteltiin. Kun hän vastasi myöntävästi, kannatusta alkoi heti löytyä yli rajojen.
Pian kävi kuitenkin ilmi, että Laitisen ilmoitus oli eräänlainen sohaisu muurahaispesään. Muutoshakuiset voimat alkoivat lobbailla omaa ehdokastaan mukaan puheenjohtajapeliin.
”Kun Timo Laitinen oli ilmoittanut jättävänsä tehtävänsä, minua lähestyttiin loppukesästä ja alkusyksystä puheenjohtaja-asiassa monestakin eri suunnasta”, kertoo mustalla hevosella haastajaksi ratsastanut Hanna Hartikainen.
Hartikainen on golfin järjestöpiireissä aiemmin tuntematon OP Vakuutuksen henkilöasiakkaiden vakuutusliiketoiminnan johtaja. Hän hurahti golfiin viitisen vuotta sitten. Urheilujärjestöt ovat kuitenkin tulleet tutuiksi siviilityön kautta, sillä OP Vakuutus tekee yhteistyötä 80 eri lajiliiton kanssa.
Muutosvaali?
Edustaako toinen ehdokkaista siis muutosta, toinen puolestaan jatkuvuutta? Moni on taipuvainen ajattelemaan näin.
”Moni pitää minua varmasti hallituksen miehenä”, myöntää Laakso. ”Silloin unohdetaan helposti se, että Toni Laaksolla on omat ajatukset ja että hän ei välttämättä toimi samalla tavalla kuin aiemmat puheenjohtajat.”
Vastakkainasettelua kahden linjan välillä Laakso ei osaa tilanteessa nähdä.
”Nyt yksinkertaisesti haetaan hyvää johtajaa. Ja kun vaalitoimikunta edellä mennään, en ole kokenut, että tässä varsinaisesti käytäisiin minkäänlaista vaalia kampanjoineen.”
Hanna Hartikainen ei ole kaihtanut rohkeidenkaan keinojen käyttöä omassa vaalityössään. Ennen vaalitoimikunnan järjestämää kuulemistilaisuutta hän esimerkiksi valotti omia lähtökohtiaan kenttäyhteisöjen puheenjohtajille ja toimitus- ja toiminnanjohtajien FGMA:n jäsenille osoitetulla sähköposti- ja videoviestillä.
Facebook-sivukin kampanjaa varten avattiin hyvissä ajoin. Lisäksi Hartikainen kertoo hakeneensa aktiivisesti kosketusta golfin parissa toimiviin henkilöihin sekä kasvotusten että puhelimen välityksellä.
Vaaliasetelmista Hartikaisella on selkeä näkemys.
”Toivon, että kyseessä on muutosvaali – riippumatta siitä, kuka puheenjohtajaksi valitaan.”
Lupaus muutoksista on kortti, jolla uuden kasvon on luonnollisesti helppo vedota äänestäjiin. Toni Laakso onkin hieman harmissaan siitä, että jotkut tahot pitävät hänen kokemustaan Golfliiton hallituksessa rasitteena.
Paljon liikkuvia osia
Puheenjohtajavaalia käydään tilanteessa, jossa kotimaisen golftoimialan halutaan sitoutuvan yhteiseen strategiaan. Strategian viemistä käytäntöön on valmisteltu pitkään ja hartaasti, molempien puheenjohtajakandidaattien mielestä jo turhankin hartaasti.
”Pelisääntöjä yhteisille toimille pitäisi saada aikaiseksi viimeistään keväällä 2017. Tarvitaan jo konkreettisia päätöksiä siitä, mitä tehdään, kuka tekee ja miten. Muuten on vaarana, että touhu menee pelkäksi kahvitteluksi”, muotoilee Laakso.
Hartikainen ilmoittautuu astetta rohkeammin uudistajaksi, muutoksen johtajaksi. Hän pitää tärkeänä, että strategiatyötä loppuun saatettaessa eri tahojen toimintaa, rooleja ja golfalan rakenteita tarkastellaan ennakkoluulottomasti, jotta yhdessä asetettuihin tavoitteisiin päästään.
Kenties Hartikaisen taakse asettuneet tahot näkevät hänessä katalysaattorin, jonka avulla golftoimialan viimeisetkin lukot saataisiin keskustelemalla auki ja juoksuhaudoista onnistuttaisiin nousemaan ylös.
Suomen Golfkentät ry:n puheenjohtaja Hans Weckmanin tuore pääkirjoitus yhdistyksen Honour-lehdessä tekee selväksi, että puheenjohtajapeliin on ladattu painetta myös Golfliiton ulkopuolelta.
”SGK tulee osaltaan vaikuttamaan siihen, että liiton puheenjohtajaksi valitaan se ehdokas, joka parhaiten ja selkeimmin sitoutuu käynnistämään ja ajamaan läpi tarvittavat muutokset liiton toimintarakenteissa ja -kulttuurissa sekä toiminnan sisällössä”, Weckman kirjoittaa.
Tuollaisten ulostulojen valossa puheenjohtajavaalista halutaan mitä ilmeisimmin tehdä osa strategiaprosessin suurempaa kokonaisuutta. Olisiko mukana jopa sitä ”pelin politiikkaa”, josta Veikko Vennamo aikoinaan puhui?
Hartikainen sanoo olevansa ”hyvin kartalla” tämän hetken tunnelmista golftoimialalla.
”Jännitettä kentän ja liiton välillä on olemassa. Siitä ei ole epäilystäkään. Se on käynyt selväksi niissä lukuisissa keskusteluissa, joita olen käynyt monia eri tahoja edustavien golfvaikuttajien kanssa. Avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirin ei koeta olevan sitä, mitä se parhaassa tapauksessa voisi olla.”
Positiivisen kautta
Laakso ja Hartikainen vannovat kumpikin positiivisuuden nimeen.
”On korkea aika päästä pois siitä negatiivisuudesta, joka aika ajoin on leimannut koko golftoimialaa”, Laakso sanoo.
”Positiivinen kierre auttaa kaikkia, sillä tavoitteet ovat kaikilla yksi yhteen. Mitä enemmän meillä on harrastajia ja mitä hauskempaa heillä on golfin parissa, sitä paremmin koko toimiala voi.”
Hartikainen puhuu golfista ”parhaana aikana”, ei pelkästään ”parhaana vapaa-aikana” niin kuin muotoilu strategiassa kuuluu. Hänelle golf on koukuttavimmillaan yhteisöllistä viihdettä, joka pystyy haastamaan muun viihdeteollisuuden toimintaympäristössä, joka on kääntynyt kamppailuksi ihmisten huomiosta ja ajasta.
Tuon huomion herättämiseksi hän mielii olla rakentamassa menestystarinoita niin kilpakentillä kuin golfissa laajemminkin.
”Haluaisin olla tuomassa toimintaan peli-iloa, innostaa, auttaa muita saamaan osaamisestaan parhaan mahdollisen irti, sitoutumaan yhteiseen hyvään. Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei ole varaa hajottaa voimia”
Raha ratkaisee?
Molemmat puheenjohtajaehdokkaat näkevät nykytilanteessa mahdollisuuksia, mutta eivät sorru sulkemaan silmiään haasteilta.
Kumpikin muistuttaa siitä, että toimintaedellytysten näkökulmasta alueelliset erot ovat suuria ja että lajin on opittava kertomaan itsestään tavoilla, jotka vetoavat potentiaalisiin harrastajiin.
”Golfiin heijastuu kaikki se, mitä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu. Siksi golf elää mukana trendeissä ja suhdanteissa”, Laakso sanoo.
”Nykymentaliteettiin kuuluu, että halutaan halvemmalla ja enemmän. On siis onnistuttava tuottamaan palveluja, joihin ollaan tyytyväisiä. Vaikka golfpelissä on vaalittava tiettyjä perinteitä, ei voida unohtaa sitä että golf on myös bisnestä. On oltava valmis toimimaan bisneksen ehdoilla.”
Kun puhutaan bisneksestä, puhutaan myös rahasta ja rahankäytöstä. Golfliiton yhteydessä siitä on viime aikoina puhuttu jopa väsyksiin asti.
Toni Laakso on seurannut kehitystä aitiopaikalta jo usean vuoden ajan.
”Golfliiton toimintaa on viime vuosina jatkuvasti terävöitetty. Toki skarpattavaa yhä varmasti vielä jonkin verran on, mutta taloudellisesti ollaan varsin hyvässä jamassa, varsinkin muihin lajiliittoihin verrattuna.”
Liiton rahoitus on pitkään tapahtunut vakiintuneella tavalla. Siinä ministeriön myöntämällä valtionavulla on ollut tärkeä sija liiton jäsenseuroilta perimien jäsenmaksujen rinnalla. Kuinka käy, jos lajiliittojen tai ainakin huippu-urheilun rahoitus siirtyykin Olympiakomitean vastuulle?
Hyötyykö golf olympialajina vai velvoitetaanko urheilujärjestöt nykyistä voimallisemmin hakemaan rahoitusta yritysmaailman puolelta? Suunta on kohti urheilijoiden entistä suorempaa tukemista ohi hallinnollisten rakenteiden.
Kun tällaisia pohdintoja käydään, ajaudutaan Hanna Hartikaisen mukavuusalueille.
”Arjen työn vaatimukset ovat koulineet minulle vahvuuksia, joita hyödyntämällä pystyn antamaan merkittävän positiivisen panoksen golfin sidosryhmäsuhteiden hoitamiseen, niin yhteiskunnallisten päättäjien, yrityskumppaneiden kuin mediankin piirissä”, Hartikainen kirjoitti laajan jakelun saaneessa vaalitiedotteessaan.
Se on vahva lupaus.
Parhaassa tapauksessa toimivat suhteet lajin ulkopuolisiin tahoihin ovat avain talouden tasapainoon ja askel kohti golfalan yhteisiä menestystarinoita.
Toni Laakson yhtä kiistattomat vahvuudet ovat toisaalla. Hän tuntee golfalan toimijat ja rakenteet ja on yhdistysaktiivina tutustunut perinpohjin kansalaistoiminnan eri ulottuvuksiin. Lakimiehen taustastakin voi liiton johtopaikoilla olla hyötyä. Turun seudulla vaikuttavana Laakso on lisäksi päässyt läheltä seuraamaan hyvinkin erilaisten kenttäyhteisöjen arkea ja tapaa, jolla ne ovat hakeneet omaa elintilaansa, omaa profiiliaan.
Riittääkö aika?
Laakson yhden miehen asianajotoimiston kalenterista löytyy tarvittaessa runsaastikin tilaa golfin hyväksi tehtävälle talkootyölle.
”Normaalityössä oleva ei ihan tuosta vain pysty hoitamaan näitä asioita.”
Hanna Hartikainen vakuuttaa, että ajankäytölliset haasteet eivät olisi ylivoimaisia myöskään korkean tason yritysjohtajalle, vaikka esimerkiksi Timo Laitinen nimenomaan niihin vedoten astui syrjään.
”Olen hyvä organisoimaan kalenteria ja aikaa. Sitä paitsi sähköisiä viestintävälineitä voi hyvin käyttää yhtenä vuorovaikutuksen ulottuvuutena.”
Ulkopuolisuutensa Hartikainen haluaa kääntää ennen kaikkea vahvuudeksi.
”Uskon juuri sen olevan tekijä, joka antaa minulle vahvan pohjan tarkastella uusin ja tuorein silmin suomalaisen golfin nykytilaa ja tunnistaa siltä pohjalta, yhdessä muiden golftoimijoiden kanssa, tarvittavat kehittämistoimenpiteet.”
Vaalitoimikunta tekee esityksen, valtuusto valitsee
Suomalaisessa golfissa eletään jännittäviä aikoja. Yhteinen strategiaprosessi on päästänyt valloilleen monenlaisia intohimoja. Uusi puheenjohtaja joutuu näyttämään kyntensä niin sovittelijana kuin suunnannäyttäjänäkin. Kuka ehdokkaista soveltuu parhaiten yhdistäväksi voimaksi, joka saa lajin eri järjestöt, kuten SGK:n ja PGA:n, puhaltamaan yhteen hiileen.
Suomen Golfliiton nimeämä vaalitoimikunta kokoontui kuulemaan Laakson ja Hartikaisen näkemyksiä lokakuun puolivälissä Oman ehdotuksensa puheenjohtajasta toimikunta antaa liittovaltuuston jäsenille hyvissä ajoin ennen 26.11. pidettävää syyskokousta. Esitys ei kuitenkaan sido liittovaltuustoa.
Toimikunta voi esittää myös äänestystä kahden tai useamman ehdokkaansa välillä, kertoo vaalitoimikuntaa vetävä Pekka Lindroos. Täysin mahdotonta ei ole sekään, että uusia ehdokkaita nousee vielä mukaan kilpailuun ennen tämän lehden menoa painoon – tai vasta kokouspaikalla.
