Talin staijari – Asko Arkkola täyttää tänään 80 vuotta

Suomi-golfin grand old man täyttää tänään 80 vuotta. Sen kunniaksi julkaisemme GoGolfin 3/19-numerossa olleen haastattelun Askosta, joka on tarkkaillut lintuja Helsingin Golfklubin eli Talin golfkentällä 50-luvulta lähtien. Ensimmäiset kiikarinsa hän hankki mailapoikana ansaituilla rahoilla. Tänään

TEHDÄÄN JUTUN alkuun yksi asia selväksi: lintuharrastajana Asko Arkkola ei ole bongari vaan staijari. Näillä kahdella lintuharrastuksen muodoilla on vissi ero. Siinä missä bongari matkustaa uusien lintuhavaintojen perässä satojenkin kilometrien päähän, staijari seuraa lintujen muuttoa tietyllä alueella pidemmällä aikajänteellä.

Askon reviiri on Talin golfkenttä, joka on hänelle perin juurin tuttu paikka.Vuonna 1940 syntynyt Asko asui lapsena Talissa, jonka kenttämestarina työskenteli hänen isänsä Lauri Arkkola. Elämänsä aikana hän ei ole asunut puolta kilometriä kauempana kentästä ulkomaan kokemuksia lukuunottamatta.

Lintuharrastuksen Asko aloitti varhaisteininä. Yksi innostuksen lähde oli se, että kentän ympäristössä pyöri paljon bongareita, joiden kanssa Asko teki tuttavuutta ja kiinnostui linnuista itsekin.

”Golfareista olin yksin lintujen perään, mutta koulukavereista löytyi lintuharrastajia. Tutustuin myös kentällä lintuja seuratessa harrastajiin, joita siihen aikaa oli siellä jonkin verran”, Asko sanoo.

Ensimmäisen lintukiikarit Asko hankki mailapoikana ansaitsemillaan rahoilla 50-luvulla.

”Siihen aikaan ne olivat kalliita ja caddien palkkiot pieniä. Minulla on edelleen se kiikari tallella”, Asko kertoo.

”Luontoparatiisi on Talista ehkä liikaa sanottu, mutta erittäin monimuotoinen luonto täällä on.”

Tali onkin ollut varsin hyvä paikka tarkkailla lintuja. Kenttä sijaitsee lähellä Isohuopalahtea, jonka ruovikoissa viihtyvät merilinnut ja kahlaajat. Kentän ympäristössä on puolestaan paljon metsää ja tietysti nurmialueita, joilla viihtyvät taas toisenlaiset lintulajit. Sateen jälkeen lintuja pelmahtaa paikalle sadoittain napsimaan nokkaansa lieroja.

Aamut ovat parasta aikaa tehdä lintuhavaintoja, joten Asko lähtee useimmiten kierrokselle mailojen ja kiikarin kanssa kukonlaulun aikaan. Kentällä ei noihin aikoihin ole muita pelaajia, joten Asko saa pelata ja tarkkailla lintuja kaikessa rauhassa. Lisäksi suuri osa siivekkäistä on auringonnousun aikaan aktiivisia, ja ne visertävät innokkaasti.

”Monia laulajia ei näy pusikoista, joten linnut tunnistetaan usein pelkän laulun perusteella”, Asko kertoo.

Yksi tällainen laji on kauniista ääntelystään tunnettu satakieli, jotka laulavat pääosin öisin soitimella hakiessaan paritteluseuraa. Tosin Talissa on tänä kesänä tavattu eräs nuori herra, joka oli niin innokas löytämään itselleen naaraan, että ilostutti laulullaan pelaajia myös päiväsaikaan.

ASKOLLA GOLF ja lintuharrastus ovat siis kulkeneet käsi kädessä jo yli 60 vuoden ajan. Tänä aikana linnuista on kertynyt havaintoja monta vihkoja ja tuloskortteihin on merkattu tuhansia birdiejä, lukuisia eaglejä ja jopa yksi albatrossi.

Asko sanoo havainneensa elämänsä aikana yli 200 erilaista lintulajia. Määrä on suuri, sillä valtaosan niistä staijari on bongannut juuri Talissa. Vertailun vuoksi: koko Suomessa on havaittu kaikkiaan 478 erilaista lintulajia ja säännöllisesti pesiviä löytyy noin 250.

”Kun olin aktiivinen, pidin kirjaa lintujen syys- ja kevätmuutoista, mutta nykyään en enää kirjaa niitä. Sen sijaan soitan havainnoistani Lasse J. Laineelle, joka pitää kirjaa Helsingin ja koko Suomen linnuista. Hän saa hoitaa kirjaamisen”, Asko naurahtaa.

Laine on tunnettu suomalainen ornitologi ja palkittu tietokirjailija, jonka kynästä on syntynyt yli kymmenen lintukirjaa.

Asko Arkkola

…on Helsingin Golfklubin kunniajäsen ja Suomen PGA:n kunniapuheenjohtaja. Hänet valittiin Suomi-golfin kunniagalleriaan vuonna 2017. 

…toimii edelleen aktiivisesti ammattilaiskilpailuissa sääntötuomarina.

…muistetaan myös golfselostuksista, joita hän teki golfin arvoturnauksista kymmenen vuoden ajan Lassi Tilanderin kanssa.

GOLFIN PERÄSSÄ Asko matkustaa usein myös ulkomaille. Golfreissuilla bägissä kulkee mukana tietysti myös lintukiikarit. Muutama vuosi sitten Portugaliin suuntautuneella golfmatkalla Asko törmäsi Vilamouran golfkentällä alueella pesivistä linnustoista kertoviin infotauluihin. Siitä hän sai idean, että samanlaiset taulut voisi rakentaa myös Taliin.

Hän teki asiasta esityksen Talin golfkenttää hallinnoivan Helsingin Golfklubin johtokunnalle, joka näytti vihreää valoa. Asko halusi mukaan myös lintuasiantuntijan ja pyysi ornitologi Laineen mukaan projektiin.

Projektista tuli aiottua laajempi, sillä kesäkuussa julkistettiin Askon ja Laineen laatima Talin luontoselvitys. Nyt Talin luontoikkuna aukeaa kaikille linnuista kiinnostuneille netissä.

Laajalle sivustolle on listattu lajeittain kaikki Talin golfkentän alueella havaitut lintulajit kuvien ja esittelytekstien kera.

Sivuston lisäksi Talissa jaetaan pelaajille ja muille kiinnostuneilla esitteitä ja suunnitteilla on myös neljä lintutaulua. Esitteissä on lueteltu esimerkiksi 18 erilaista lintua eli periaatteessa golfkentän jokaiselle reiälle löytyy nyt oma nimikkolintu. Prujun pelaajat voivat ottaa mukaan kierroksella lisätäkseen lintutietouttaan.

”Se on golfarille approbatur, että tuntee ainakin nuo lajit”, Laine vinkkaa.

LINTUHAVAINTOJA TALISSA on tehty 50-luvulta saakka. Tänä aikana Talin alueella on nähty noin 250 eri lintulajia. Askon ja Laineen tekemässä kartoituksessa niitä havaittiin 161, joista 64 myös pesii alueella. Otollisen ympäristön lisäksi syy lintujen runsaaseen esiintymiseen Talissa on se, että Asko on rakentanut ja kiinnittänyt kentälle valtavasti linnunpönttöjä.

”Nykyinen metsänhoito on hävittänyt lahopuut, joissa kolopesijät pesivät luonnonmukaisesti. Askon pöntöt auttavat lintujen leviämistä ja pesimistä”, Laine kiittelee.

Linnunpönttöjen rakentamisen Asko aloitti lapsena asuessaan Talin kartanon pihapiirissä rakennuksessa, jota kutsutaan Arkkolan taloksi. Kartanon ympäristössä oli tuolloin paljon jämälautaa ja vääntyneitä nauloja, joita Asko käytti rakennusmateriaalina.

”Ainakin sata pönttöä olen rakentanut tänne. Kymmenkunta uutta syntyy joka vuosi vanhojen, lahonneiden tilalle.”

Tehokas metsänhoito ei ole ainoa asia, joka on hävittänyt lintukantoja. Moni muuttolintu päättää päivänsä ihmisten rakentamiin pyydysverkkoihin Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Lintuja pyydystetään julmalla tavalla myös levittämällä liimaa puiden oksiin, joihin linnut takertuvat jaloistaan.

”Esimerkiksi Egyptin pohjoisrannikolla on satoja kilometrejä verkkoja. Linnuista osa menee ihmisten ruoaksi. Kairon torilla oli säkeittäin kuhankeittäjiä myynnissä. Nälän vuoksi ihminen tekee kaikenlaista”, Laine päivittelee.

Libanonissa on puolestaan suosittua lintujen ampuminen huvin vuoksi. Myös ihmisen aiheuttamalla vesistöjen saastumisella on ollut tuhoisa vaikutus Suomen lintukantoihin.

”Linnut ovat vähentyneet dramaattisesti. Aiemmin läheisissä saostusaltaissa oli suokukkoja, ja niitä näkyi myös pitkin kenttää. Myös keltavästäräkki täysin hävinnyt”, Laine antaa kaksi esimerkkiä.

Askon vinkit aloittelevalle bongarille

• Osallistu linturetkille tai -kurssille. Niitä järjestetään säännöllisesti eri puolilla maata. 
• Jos kaveripiiriin kuuluu lintuharrastaja, hakeudu hänen seuraansa. Bongarit jakavat mielellään tietoa muille.
• Hanki kotiin tai mökille lintukirja. Kun näet itsellesi vieraan linnun, voit katsoa kirjasta, mikä lintulaji oli kyseessä.
• Osta lintukiikarit, sillä ne helpottavat havaintojen tekemistä. Nykyään suosittuja ovat kymmenen kertaa suurentavat kiikarit. Myöhemmin on hyvä hankkia kaukoputki, jolla näkee kauemmaksi.
• Golfkentällä voit käyttää aluksi myös etäisyysmittaria. Ne suurentavat yleensä neljä kertaa suuremmaksi.

TALIN GOLFKENTÄN kohtalo on ollut viime vuosien aikana tapetilla, kun kovaa vauhtia kasvava Helsinki kaavoittaa vielä rakentamattomia alueita asuinkäyttöön. Asko myöntää, että luontoselvityksen yhtenä pontimena on ollut alueen luontoarvojen tuominen laajempaan tietoisuuteen. Se kenties voisi vähentää kunnallispoliitikkojen intoa muuttaa golfkenttä asuinalueeksi.

”Minulla on ollut myös itsekkäitä päämääriä. Luontoparatiisi on Talista ehkä liikaa sanottu, mutta erittäin monimuotoinen luonto täällä on. Luulisi, että Suomesta löytyy rakentamatonta maata. Tarvitseeko jokainen vihreä pläntti aina taloilla täyttää”, Asko hymähtää.

Ainakin toistaiseksi Talissa saadaan pelata golfia rauhassa. Kenttä sijaitsee Helsingin kaupungin vuokramaalla, ja vuokrasopimusta on jäljellä vuoteen 2034 saakka.

Kesäkuussa Talin luontoselvityksestä pidettyyn tiedotustilaisuuteen osallistui myös Helsingin Golfklubin puheenjohtaja Kai Wist, joka sanoi keskustelleen hieman aiemmin alueen kaavoituksesta vastaavan virkamiehen kanssa.

“Hän kertoi, että tällä hetkellä alueelle ei kohdistu kaavoitusuhkaa”, Wist toteaa. “Tilanne kuitenkin elää ja painetta on, ei sille voi mitään. Paine tulee erityisesti Munkkivuoren suunnalta.”

MUNKKIVUORESSA ASUU myös Asko, mutta kesäksi hän muuttaa Mirja-vaimonsa kanssa Talin siirtolapuutarha-alueella sijaitsevalle mökilleen. Mökki sijaitsee aivan Talin 15. reiän kupeessa, mistä on aamuisin helppoa lähteä tekemään linturetkiä golfmailojen kanssa.

Moninkertaiselle SM-mitalistille ja entiselle maajoukkuepelaajalle ei enää tule birdiejä vanhaan malliin, mutta tänään 80 täyttävällä Suomi-golfin grand-old-manilla taitaa nykyään olla enemmän muut linnut mielessä.

Asko Arkkolan ja Lasse J. Laineen tekemä luontokartoitus löytyy netistä osoitteessa talinluontoikkuna.fi.