Hyppää sisältöön

Kalle Samooja mökiltä maailmalle: ”Mika oli ensimmäinen valmentaja, joka opetti lyömään golfpalloa”

Kalle Samooja palaa European Tourin kisoihin yli neljän kuukauden tauon jälkeen

European Tourilla pelaava Kalle Samooja kehitti pikkupoikana taitojaan mökille viritetyillä golfrasteilla. Golfista tuli ykköslaji vasta, kun jalkapallo sai jäädä 15-vuotiaana.

Teksti Arno Seiro Kuvat Getty Images ja Jarno Juuti

Kalle Samooja on juuri päättänyt kierroksensa Finnish Tourin kauden avauskisan pro amissa. Tulos 66 (-6) vetää suupielet ylöspäin Vihdin Hill Side Golfin klubitalon sivuhuoneessa. Viisi vuotta sitten aloitettu svingiremontti on hyvin sisäistetty.

Samooja oli paras heinäkuussa vaikeimmilleen viritetyllä Nordcenterin Freamillä pidetyssä kisassa.

Samooja oli paras heinäkuussa vaikeimmilleen viritetyllä Nordcenterin Freamillä pidetyssä kisassa.

Jarno Juuti

”Vaikka pidin keväällä kuukauden tauon, liike on kuitenkin säilynyt hyvin pääkopassa. En huomaa suurta muutosta alkukevään hyvään jaksoon”, 32-vuotias Samooja sanoo.

Maaliskuun alussa hän sijoittui erinomaisesti jaetulle kolmannelle sijalle Qatarin European Tourin kisassa, juuri ennen kuin koronavirus keskeytti kiertueen.

Palataan Samoojan svingiremonttiin hieman myöhemmin, ja syvennytään sen sijaan ensin hänen lapsuuteensa. Millä tavoin hän on jalostanut taitotasoaan pikkupoikana Turussa?

Parin vuosikymmenen takaa löytyvät perheen kesämökille viritetyt erilaiset golfaiheiset rastit, joissa kovana kilpakumppanina toimi Kallen kaksoisveli Jussi.

”Löimme mökillä ämpäreihin ja sitten olimme virittäneet sinne kuusireikäisen kentän, jossa oli ihan puttigriinireiät ja pikkuliput niissä. Pisin reikä oli par 4. Sand-mailalla pelattiin kaikki reiät, se par 4:kin oli sändi plus pikku chippi.”

Mökkigolfissa joutui lyömään usein hankalista paikoista, joka kehitti erilaisia taitoja monipuolisesti.

”Metsästä on tullut lyötyä paljon palloja ja visioitua erilaisia lyöntejä, että varmasti on kehittänyt niihin pelitilanteisiin sopivaa peliälyä. Nykyään ei onneksi enää joudu niin usein metsään, mutta kun joutuu, niin tietää miten pallo käyttäytyy”, Samooja virnistää.

Eivätkä Samoojan veljekset jääneet toimettomiksi talvellakaan. Silloin golfkenttä löytyi meren jäältä.

”Siellä me kairattiin reikä ja pistettiin siihen kaisla pystyyn lipuksi. Ja sitten puttailtiin ja chippailtiin.”

Kesäisin veljekset toki pelasivat golfia ihan oikeillakin kentillä, harrastus oli alkanut perheen lomamatkalla Espanjassa, kun he olivat 8-vuotiaita.

”Mutta talvisin löin hallissa palloa vain kerran viikossa.”

Liikkuva pallo ei ollut Kallen juttu

Siihen aikaan Samoojan päähuomio oli muualla kuin golfissa. Päivät täyttyivät kylläkin urheilulla, mutta pääasiassa jalkapallolla. Hän pelasi Turussa nappulaliigaa. Interin riveissä Samooja voitti useita turnauksia Etelä-Suomessa, ja meriittilistalta löytyy myös Helsinki Cupin voitto 1998, 10-vuotiaana.

”Interin jengi oli todella kilpailullinen, siinä oli hyvä vuosikerta pelaajia.”

Samoojan pelikavereita olivat muun muassa Mika Ojala, josta kehittyi yksi Veikkausliigan kovimmista maalitykeistä sekä Jukka Lehtovaara, myöhemmin erinomainen liigatason maalivahti.

”Jalkapallosta minulle tuli sellainen hyvällä tavalla tappamisen meininki. Voitimme yleensä aina turnaukset, hopea oli häpeä meille”, Samooja naurahtaa.

Jalkapallo sai jäädä vapaapotkuihin ja kulmureihin erikoistuneelta Samoojalta 15-vuoden iässä.

Jalkapallo sai jäädä vapaapotkuihin ja kulmureihin erikoistuneelta Samoojalta 15-vuoden iässä.

Jarno Juuti

Hänellä ei ollut nuorena sen enempää unelmia jalkapallon kuin golfinkaan suhteen.

”Olen oikeastaan elänyt aina hetkessä, mutta kun saavutin tiettyjä portaita, alkoi nälkä kasvaa.”

Ja nälkä alkoi kasvaa nimenomaan golfin puolella. Interissä Samooja vietti paljon aikaa vaihtopenkillä, ja kun hän 15-vuotiaana pääsi golfin maajoukkueeseen, jalkapallo sai jäädä.

”Olin jalkapallossa hyvä antamaan vapareita ja kulmia, ehkä siksi golf valikoitui minun lajikseni. Kun pallo on paikallaan, kun pystyy visualisoimaan potkuja, siinä on ehkä se yhtäläisyys golfiin. Liikkuva pallo ei ehkä kuitenkaan ollut minun juttuni.”

Tuona 15-vuotiskesänään Samooja pelasi kentän ensimmäistä kertaa pariin. Tasoitus pyöri kauden alussa neljän paikkeilla.

”Nykyään sellaisella händärillä ei minkään sortin maajoukkueisiin päästäisi, mutta silloin taso oli toinen, eikä ehkä ollut niin hirveästi pelaajia. Joku näki minussa jotain potentiaalia. Tasoitus tippui nopeasti, kun rupesin silloin treenaamaan systemaattisesti, siihen asti se oli ollut sellaista pelailua.”

Vaikka voisi uskoa Samoojan hyötyneen kahden lajin taustastaan, hän ei näe jalkapalloa mitenkään erityisen hyvänä golfia ajatellen.

”Jos olisin pelannut jääkiekkoa, olisin ollut fyysisesti valmiimpi. Golfliike on aika raju ja tuollaiselle murrosikäisellä vielä, kun treenimääriä nostetaan, niin ehkä sieltä on jäänyt jotain vammoja selkään. Olen joutunut tekemään fysiikkapuolella enemmän hommia päästäkseni sille tasolla, missä olen.”

Mika Piltzin oppiin

Kalle Samoojan lyöntitekniikka oli vaillinainen pitkään. Asia muuttui vasta viisi vuotta sitten, kun hän asteli Mika Piltzin pakeille.

”Mika oli ensimmäinen valmentaja, joka opetti lyömään golfpalloa, se oli ollut sellaista näpertelyä tekniikan kanssa aiemmin. Minulla ei ollut selkeitä linjoja svingiin. Kun ensimmäisen kerran menin Mikan luo, ostin saman tien hänen ajatuksensa svingistä.”

Muutosten läpiviemiseen ja niiden oppimiseen sekä oivaltamiseen meni noin kaksi vuotta. Nyt Samoojan hyvien ja huonojen lyöntien välinen ero on aiempaa pienempi, ja se taas näkyy tulosten tasaisuudessa.

Piltzin opeissa Samooja on oppinut svingaamaan enemmän kropallaan, aiemmin svingi oli ollut liian käsipainotteinen.

”Nyt kroppa kiertyy backsvingiin kunnolla ja myös läpi kunnolla. Se on yksinkertaisuudessaan siinä, maila ja kädet tottelevat kroppaa. Olen ollut vähän pimennossa siitä tiedosta, ei ole selvästi tuotu minun tietoon sitä. Golfsvingi on yksinkertainen liike, kun se toteutetaan oikein.”

Piltz on kiteyttänyt asian mieleenpainuvasti.

”Kun väli polvien ja tissien välillä toimii, niin kädet ja maila tottelevat. Siihen kiinnitämme eniten huomiota, se poistaa variointia lavasta ja käsistä, ja silloin taas pallojen nippu pienenee kohteessa.”

Samooja on aina lyönyt ensi sijassa draw-kierrettä. Nyt tehostuneen kierron ansiosta maila tulee vielä helpommin sisältä ulos.

”Kun kiertoni on isompi, maila ei matkusta niin pitkälle backsvingissä. Se taas tuo kontrollia lyöntiin.”

Strokes gained -tilasto kertoo oleellisen

Samooja on myös varsin pitkälyöntinen pelaaja , kilpakumppaniensa keskiarvoon tai vähän paremmin. Nykyään Samoojan draivien keskipituus ilmassa on noin 260–265 metriä. Viime vuosina tarkkuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota kuin pituuteen.

”Pituutta enemmän minua kiinnostaa draivien strokes gained -tilasto. Periaatteessa se tarkoittaa sitä, kuinka hyvästä paikasta pääsee avauksen jatkamaan, ettei ensinnäkään pallo katoa, ja mikä on pallon makuu kakkoslyönnissä, onko bunkkerissa vai väylällä.”

Samooja on kauden ET-tilastoissa siinä kategoriassa sijalla 46 eli hänen draivinsa on parempi kuin kiertueen keskiarvo.

”Yksi pelivahvuuksistani on aina ollut se, että uskallan lyödä draivia. Mutta nykyään ei tule lyötyä sitä enää niin kovaa, jolloin hyötysuhde on vähän parempi.”

Samooja käyttää termiä rento maksimi, kun hän kuvaa omaa tunnetta svingin nopeudesta.

”Lyön sellaisella 80-90 prosentin teholla. Tietenkin on paikkoja, joissa lyön kovempaa, jos on esimerkiksi hyvä myötätuuli tai täytyy lyödä jonkun bunkkerin tai veden yli. Mutta yleensä sellaisella vakionopeudensäätimellä mennään.”

Pituuskontrolli rautamailoilla on ollut Samoojan ehdottomia vahvuuksia viimeiset pari vuotta.

”Sen takia on helppoa caddien kanssa työskennellä oikeaa mailaa, kun ei tule ’vahingonlaukausta’, joka lähtisi todella kauas. Kun rytmi säilyy hyvänä, ja tietää mitä tilataan, niin se myös tulee.”

Samooja kertoo mielenkiintoisen seikan hänen käyttämästään otteesta. Se ei ole täysin vakio päivästä ja viikosta toiseen, vaan elää hieman.

”Grippi riippuu vähän siitä, kuinka hyvä ja nopea vartalonkierto on. Jos ilma on lämmin, niin silloin kroppa on nopeampi kuin kylmässä ja silloin tarvitaan vahvempaa grippiä. Tietenkin mitä lähempänä griiniä ollaan, niin siellä on aika paljon vaihtelua gripissä.”

Samooja pyrkii harjoittelussa painottamaan vahvuuksiensa eli pallonlyömisen parantamista.

GETTY IMAGES

”Putti ja chippi vähän elää vuoden mukana, meidän olosuhteet eivät edesauta sitä, että ne olisivat koko ajan hyvällä tasolla. Sen takia hyvä pallonlyöminen on minun kohdallani kaiken perusta.”

Mutta pitää lähipeliäkin parantaa, jos mielii kovissa turnauksissa aivan kärkisijoille. Samooja on tämän vuoden ET-kiertueen strokes gained -tilastossa putin osalta kiitettävästi sijalla 38. Silti hänen mielestään siinä on ehkä eniten kehitettävää.

”Hyvät puttiviikot ovat minulla hyviä, ja olen siinä tilastossa silloin kärkisijoilla, mutta huonoilla viikoilla sijoilla jotain.”

Voitto ratkeaa usein viheriöillä. Viikonloppuisin lipunpaikat ovat sellaiset, että lähestymisiä ei ole helppoa lyödä lähelle.

”Silloin jää niitä viidestä seitsemään metrin putteja. Se, joka voittaa kisan, laittaa niitä sisään muutaman enemmän kuin kakkonen tai kolmonen, siinä se suurin ero tulee.”

Samooja kertoo esimerkin, joka osaltaan ajoi hakemaan lähipeliin apua Yhdysvalloista. Viime kaudella Portugalissa pelattiin ET:n viimeinen runkosarjan kisa.

”Tiesin, että kenttä sopii minulle hyvin ja olin pelannut siellä muutaman kerran harkkakierroksen. Lyöminen oli sillä viikolla niin hyvää kuin koko vuonna, mutta griinillä sohin oikein urakalla, niin että olin strokes gained -tilastossa sijalla yli sata. Voitto kaatui siihen, ja se kyrsi.”

Jalkojen asennolla on lähipelissäkin merkitystä

Seurasi yhteydenotto Kaliforniaan, jossa maailmankuulu lähipelivalmentaja Dave Stockton asuu. Yhdysvaltalainen voitti 1970-luvulla kaksi majoria ja pelasi aikanaan esimerkiksi 950 griiniä peräkkäin ilman kolmea puttia.

Samooja vietti Stocktonin opeissa yhden päivän viime joulukuussa. Tuliaisiksi tuli pieni parannus omiin puttirutiineihin, mutta chippiin Samooja sai jopa enemmän uusia ideoita.

GETTY IMAGES

”Jenkit on todella hyviä käyttämään hyväksi peruspaikkoja chipeissä. Niistä pitäisi saada palloa reikään, mutta huonolla chipillä teetkin bogin. Hän yksinkertaisti chippiäni eli opetti käyttämään enemmän isoja lihaksia”, Samooja kertoo samasta teemasta, jonka hän kävi Piltzin kanssa läpi viisi vuotta sitten svingiremontissaan.

”Minulle ei ole ikinä annettu niin suoraan tekniikkavinkkejä kuin mitä Stockton antoi, vaan se on ollut sellaista hienosäätöä.”

Aivan ensimmäiseksi Stockton kertoi, että hän näkee Samoojan eurooppalaisuuden jo jalka-asennosta.

”Miksi te pidätte jalkoja tuollaisessa asennossa?” oli Stocktonin ensimmäinen kommentti.

Eurooppalaisessa tai ruotsalaisessa alkuasennossa oikea jalkaterä on suora tai jopa hieman auki, kun taas vasen jalkaterä on auki eli osoittaa enemmän kohteen suuntaan (oikealta puolelta lyötäessä).

”Lähdettiin muuttamaan stanssiani enemmän hänen ja Phil Mickelsonin tyyliseksi tavallaan, eli siinäkin vasen jalkaterä on auki, mutta oikea on käännetty vähän vasemman suuntaisesti. Silloin kroppa ja kaikki pelaa helpommin kohteen suuntaan. Eurooppalaisessa tyylissä lagi katoaa helposti, mailan lofti muuttuu, jolloin on vaikeaa saada tasaista spinniä. Myös lentokaari vaihtelee.”

Otteesta ei puhuttu, mutta Stockton halusi, että vasen käsi johtaa.

”Putissa ja chipissä on vähän se tarina, että vasen puoli on jämäkämpi.”

Samooja sanoo haastattelussa muutamaan kertaan, ettei ole saanut parasta tietoa golfista nuorella iällä.

”Siinä iässä valmennuksen vastuu on suuri. Lapselle pitäisi opettaa perusasioita enemmän, eikä keskittyä pieniin yksityiskohtiin. Alkuasentojen ja liikkeen pitäisi olla hallussa. Sitten pelaajat itse tekevät niitä säätöjuttuja.”

Samooja on tällä hetkellä maailmanrankingissa sijalla 179 ja ET:llä sijalla 51. Nyt on tullut aika siirtää katse todella isoihin koitoksiin.

”Olen aina katsonut majoreita televisiosta, nyt haluaisin olla television toisella puolella. Myös olympiakisat olisi kiva päästä pelaamaan kuten myös Race to Dubai -päätöskisa. Ne ovat realistisia tavoitteita. Olen pettynyt, jos en pääse majoreihin seuraavan puolentoista vuoden aikana.”

Kalle Samoojan tuore sijoitus maailmanlistalla on 202:s

Kalle Samoojan tuore sijoitus maailmanlistalla on 202:s

GETTY IMAGES

Kalle Samooja

…asuu Turussa vaimon ja taaperoikäisen lapsen kanssa.

…pelaa toista kautta European Tourilla. On voittanut European Tourilla palkintorahaa yhteensä 750 000 euroa.

…kiersi kaudet 2011–2013 Asian Tourilla, jossa sijoittui parhaimmillaan rankingissa 47:nneksi (2012).

Etsi luettavaa