Golfkausi kannattaa avata Hirsalassa
Hirsala Golf avattiin perjantaina 27.4. mikä runsas lumisesta talvesta huolimatta on vain päivän edellisvuotta myöhempi ajankohta. Hyvän kevätkunnon innoittamana Hirsala oli viikkoa aiemmin lähettänyt GoGolfille kutsun tulla testaamaan kenttä heti avajaispäivänä.
Nappasin GoGolfin porukasta ensimmäisenä kopin Hirsalan kutsusta. Joka vuosi harmittelen, kuinka vähän kesäkaudella tulee pelattua täysiä 18-reiän kierroksia. Joten olin jo miettinyt, että tänä kesänä tartun hanakasti mahdollisuuksiin pelata, jos vain kalenterista sopiva rako löytyy. Kun Hirsalassa vielä pelataan PGA:n mestikset kesäkuun lopulla, tiesin että tämä sopii minulle. Kalenteriini olen pitkästä aikaa kyseisen kisan merkannut. Seniorisarjalaisena kisa on alkanut kiinnostamaan, nuorempia vastaan ei omilla lyöntimitoilla takatiiltä ole mitään asiaa.
Ei sekään haitannut, että Hirsalan kerrottiin olevan hyvässä kevätkunnossa. Mieluummin sitä pelaa, kun lähipelissä on mahdollisuuksia. Pallon pitää siis griineillä rullata eikä pomppia.
GoGolf tarjosi Facebookissa parille golfarille mahdollisuuden osallistua kierrokselle. Arpaonni suosi Marjo Rantasolaa joka toi mukanaan ystävänsä Kati Roivaksen. Hirsalan palvelupäällikkö Esa Hukkanen lähti mukaan isännöimään ryhmää.
Ennen leidien saapumista kävin rangella lyömässä korillisen palloja. Hirsalan rangepallot ovat keskimääräistä kovempia mitä pidän hyvänä. Toki joukosta löytyi pari sileäksi kulunutta palloa, myötätuulessa lyhyellä raudallallakin lyöntikaaresta tulee silloin ”syöksyvä”. Mutta se on pieni asia, paljon tärkeämpi oli se, että harjoitusgriinin kunto tyydytti. Pallo rullasi sinne, minne sen pitikin. Kierroksella olisi siis mahdollisuuksia upottaa muutama hyvä putti.
Lähdimme aurinkoisena mutta tuulisena perjantaipäivänä pelaamaan kello 13. Esa kertoi kentällä olevan avajaispäivänä mukavat viisikymmentä pelaajaa. Siitä huolimatta saimme kiertää etuysin omassa rauhassa. Aikaa oli jopa pysähtyä juhlistamaan tulevaa Vappuviikkoa pienellä munkki- ja simatauolla 5. reiän tiillä. Töistä ilmeisesti etuajassa livahtaneet Marjo ja Kati tarjoilivat kyseiset herkut, ja tietenkin vieläpä serpentiinien kera.
Hirsala kenttänä vaatii tarkkaa pelaamista. Palloa ei voi räiskiä ympäriinsä ilman suunnitelmaa. Lyönteihin pitää valita selkeä kohde, ilman sitä tuloksentekeminen ei ole mahdollista. Heti ensimmäisen reiän avauslyönnissä olen vaikeuksissa – en pysty päättämään sopivaa mailaa, saati linjaa tiiltä. Se kostautuu ja draivi päätyy oikealle pelaamattomaan paikkaan. Seuraavalla reiällä koen järkyttävän bunkkeriseikkailun, jonka seurauksena seison 3. tiillä yhteensä viisi yli.
Jotain pitää siis keksiä nopeasti. Turvaudun vanhaan tunnettuun kikkaan, ehdotan pelikavereille pikkupeliä pienellä panoksella etuysin loppuun: minä vastaan muiden paras paras pallo eli best ball. Se toimii ja loppuysi sujuu mukavasti yhden alle par:in. Tiukkojen vaiheiden jälkeen ja muutamista sääntömuutoksista huolimatta se riittää myös etuysin ja pullakahvien voittoon. Pullasta kieltäydyn mutta kahvi maistuu klubitalolla tauon aikana.
Kentän kunto oli odotusten mukaisesti erinomainen. Takaysillä ohi päästämämme hirsalalaispelaaja huomauttikin, että oltiin vain 10 astetta vaille täysi kesä. Viheriöt olivat holkitettu viikkoa aiemmin, eivätkä holkituksen jäljet kuivalla kentällä vaikuttaneet. Kasvukauden alkaessa griinit ovat varmasti nopeasti mainiossa kunnossa. Väylät olivat kauttaaltaan kuivat eikä raffienkaan puolella tarvinnut varoa askeliaan. Toinen vieraistamme pohti, että moni kenttä ei näytä näin hyvältä kesälläkään. Sääkin suosi ja pystyin pelaamaan koko kierroksen ilman takkia kesävarustuksessa – eli villaneuleessa.
Kun väylät ja tiit saadaan vappuviikolla leikatuiksi, on kenttä epäilemättä kesätikissä ja valmis ottamaan nirsoimmatkin pelaajat vastaan. Avajaispäivänä ei griineillä näkynyt korjaamattomia alastulojälkiä, mikä onkin Hirsalan tavoitteissa pitää vallitsevana olotilana. Hirsala jakaa kuukausittain korjattujen alastulojälkien perusteella tuotepalkintoja, mielenkiinnolla seuraan miten tämä porkkana toimii.
Klubi oli auki vielä kierroksemme jälkeen, mutta vaimo, ystävät ja pöytävaraus odottivat kaupungilla. En siis ehtinyt jäädä saunomaan tai nauttimaan 19. reiän antimista. Mutta silti kaikin puolin hyvän kokemuksen jälkeen voi vain odottaa innolla kesäkuisia PGA:n kisoja. Kuten alussa totesin, Hirsalassa skooraaminen vaatii tarkkuuta ja kärsivällisyyttä. Järki pitää olla pelissä mukana. Kisat mielessä pistin merkille takaysin parkolmosten (14 ja 16) uudistetut backtiit. Veikkaanpa niiden aiheuttavan pienoisia vilunväristyksiä kisaajille, mutta onneksi seniorsarjalaisena uskon ja toivon ne välttäväni.
