Hyppää sisältöön

Auttaako alkoholi golfissa? Kysyimme asiaa professorilta

Alkoholin parantavasta vaikutuksesta golfsuoritukseen spekuloidaan paljon. Professori Olli J. Heinonen muistuttaa, että asiaa ei ole tutkittu eikä kenenkään kannata pyrkiä parantamaan peliään myrkyllä.

JOITAIN VUOSIA sitten golfseuran mestaruuskilpailussa koin katkeran tappion: hävisin kakkossijan muutamalla lyönnillä vastustajalle, joka pelasi humalassa. Hän saapui kentälle muutaman tunnin yöunien jälkeen ja jatkoi tissuttelua.

Olutta kului tasaisesti koko kierroksen ajan ja odotin iskun paikkaa. Sitä ei koskaan tullut. Toleranssia riitti eikä alkoholi yllättäen romahduttanut miehen peliä vaan kävi päinvastoin: viimeiset yhdeksän reikää sujuivat kaksi lyöntiä paremmin kuin ensimmäinen puolikas.

Toinen esimerkki huippugolfista. Eddie Pepperell pelasi toissa kesänä The Openissa sunnuntaina päivän parhaan kierroksen ja onnistui nousemaan kuudenneksi. Kierroksen jälkeen lehdistötilaisuudessa englantilainen paljasti pelanneensa krapulassa.

Pepperell oli edellisenä iltana valmentajansa kanssa parantanut maailmaa ja innostunut juomaan muutaman viinilasillisen liikaa. Kierroksen jälkeen lehdistötilaisuudessa esiintyi väsynyt mies.

”Jo pelkästään pallon saaminen reikään tuntui tänään raskaalta”, hän myönsi.

Pepperell sanoi nauttivansa silloin tällöin muutaman lasillisen, koska se lieventää kovan kilpailun aiheuttamaa painetta. Hän mainitsi yhtenä syynä huippukierrokselleen The Openissa sen, ettei olotilansa vuoksi kokenut pelaavansa kilpailussa, vaikka kyseessä oli maailman arvostetuin golfturnaus.

”Pelaaminen tällä tasolla voi olla stressaavaa”, hän myönsi.

GOLF JA ALKOHOLI kuuluvat monessa mielessä yhteen. Birdien jälkeen joku tarjoaa pelikavereille hömpsyn taskumatista, toinen totaalisesti epäonnistuneen avauslyönnin jälkeen tiikaljat. Holaria juhlistetaan eri puolilla maailmaa kuohuvalla ja tänäkin juhannuksena kisailtiin eri puolella Suomea varsin kosteissa merkeissä.

Mutta voiko alkoholi parantaa golfsuoritusta? Kysyimme asiaa terveysliikunnan professorilta, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Olli J.Heinoselta, joka työskentelee Turun yliopiston Paavo Nurmi -keskuksessa.

Heinonen pahoittelee, ettei voi antaa oikeaa vastausta kysymykseen, koska alkoholin ja golfin yhteyttä toisiinsa ei ole koskaan tutkittu. Siitäkin huolimatta, että baseball-lyönnin ohella golfsvingin biomekaniikka on yksi maailman tutkituimpia liikeratoja urheilussa.

Heinosen mukaan asian tutkiminen olisi vaikeaa, kallista ja turhaa.

”Tekisikö sellaisella tutkimuksella yhtään mitään. Kuka on valmis laittamaan siihen satoja tuhansia euroja?” hän kysyy.

Sen sijaan alkoholin vaikutuksia ihmiseen on tutkittu paljonkin. Näin se vaikuttaa:

  • Alle 0,25 promillea: Estot vähenevät, itseluottamus kasvaa, lämmön ja hyvinvoinnin tunne, tarkkaavuus heikentyy.
  • 0,25–0,5 promillea: Mielihyvän tunne, kömpelyyttä, arvostelukyky heikkenee.
  • 0,5–1,0 promillea: Reaktioaika, ajokyky ja liikkeiden hallinta heikkenevät, tunteet ailahtelevat.
  • 1,0–2,5 promillea: Heikkeneminen voimistuu, pahoinvointia, oksennuksia, sekavuutta.

NÄITÄ TULOKSIA spekuloimalla voi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että itseluottamuksen kasvun myötä, pieni määrä alkoholia eli 0,25 promillea voisi vaikuttaa jopa positiivisesti golftulokseen. Suomen Antidopingtoimikunnan entinen ylilääkäri Timo Seppälä antoi Ylelle joitakin vuosia sitten lausunnon, joka tukee väitettä.

”Ampuminen ja jousiammunta ovat lajeja, joissa voidaan ajatella, että aivan pieni määrä alkoholia saattaisi jopa parantaa suorituskykyä poistamalla stressiä.”

Vaikka Seppälä ei maininnut golfia, lajissa on samoja elementtejä kuin ammunnoissa. Varsinkin putissa, jota moni pelaaja jännittää ja kärsii pahimmillaan jipsistä. Professori Heinonen asettelee sanansa varovaisesti. Hän myöntää, että näin saattaa olla, mutta korostaa edelleen, että tutkittua tietoa asiasta ei ole.

”Johtuuko suorituskyvyn paraneminen alkoholista vai esimerkiksi siitä, että tässä porukassa on kiva pelata”, hän esittää vastaväitteen ja vetoaa taas tutkimustiedon puutteeseen.

Heinonen muistuttaa, että lääkärinä hän ei voi myöskään suositella ketään parantamaan suoritustaan myrkyllä, jota alkoholi totuuden nimessä on.

Helsingin yliopiston päihdelääketieteen yksikön johtaja, professori Hannu Alho totesi taannoin Helsingin Sanomille, että alkoholista ei ole lääketieteellisesti katsoen mitään hyötyä elimistölle: ”Se on myrkkyä joka solulle.”

Samuli Siirala

ALKOHOLIN SIJAAN Heinonen kehottaa kilpailujännityksestä kärsiviä pelaajia hakemaan apua ongelmaan muualta kuin pullon suusta.

”Jos tavoittelee sosiaalista itseluottamusta, mielikuvaharjoittelu, kavereitten kanssa keskustelu ja meditaatio ovat parempia tapoja”, Heinonen neuvoo.

Sitä paitsi missä menee raja siinä, milloin alkoholin haitat eli koordinaatiokyvyn, tasapainon ja tarkkaavaisuuden heikentyminen huuhtovat mennessään rentoutumisvaikutuksen tuoman hyödyn. Tieteellisesti tätäkään ei ole tutkittu, joten kysymys jää roikkumaan ilmaan.

”Matalalla annoksella voisi ehkä kuvitella, että näin voisi olla, mutta motoriikka alkaa heti heikentyä, kun promillet nousevat”, Heinonen pyörittelee sanoja.

Lisäksi pitää muistaa, että alkoholi vaikuttaa ihmisiin yksilöllisesti. Jos asiasta haluttaisiin luotettavaa tutkimustietoa, koe pitäisi suorittaa riittävän suurella otannalla vakio-olosuhteissa. Miten sekin järjestettäisiin?

ALKOHOLI EI kuulu urheilussa kiellettyjen aineiden joukkoon. Jos siis Pepperellillä olikin The Openissa sunnuntaiaamuna kierrokselle lähtiessä kostean illan jäljiltä promilleja veressä, hän ei rikkonut dopingsääntöjä.

On kuitenkin urheilulajeja, joissa alkoholi on edelleen kielletty jonkun muun kuin dopingsääntöjen verukkeella. Yksi tällainen laji on Timo Seppälän mainitsema ammunta. Ampujat eivät voi siis kilpailuissa nauttia vettä väkevämpää, vaikka suoritukseen alkoholilla voisi olla positiivinen vaikutus.

“Säännöt, jotka Suomessa kieltävät alkoholin käytön löytyy kilpailutoiminnan yleissäännöistä. Syy kieltoon on turvallisuusnäkökohdat ei doping. Toisaalta on kyseenalaista onko alkoholilla positiivista vaikutusta ampumasuoritukseen. Haulikkoammunnassa ei ainakaan”, sanoo Ampumaurheiluliiton viestintäpäällikkö Lassi Palo.

Tarinat kuitenkin kertovat, että kilpa-ampujilla saattoi joskus olla tapana ottaa pari paukkua ennen kuin antoivat paukkua. Alkoholi voi esimerkiksi poistaa satunnaisesti nautittuna käsien vapinaa, aivan kuten beetasalpaajat, jotka muuten ovat golfissakin kiellettyjen aineiden listalla.

ALKOHOLI ON tietysti kielletty myös autourheilussa, koska lain mukaan humalassa moottoroidun ajoneuvon rattiin ei lain mukaan saa tarttua edes suljetulla kilparadalla. Eikä muuten edes golfauton rattiin suljetulla alueella.

”Golfautolla ei saa ajaa humalassa, huumeissa tai lääkkeissä, koska tällöin kuljettaja voi syyllistyä rattijuopumukseen”, poliisitarkastaja Konsta Arvelin varoittaa.

Rattijuopumuksesta tuomitaan tyypillisesti sakkoa, mutta törkeästä rattijuopumuksesta usein vankeutta.

”Tekoa ei arvioida yhtään sen lievemmin, koska rattijuopumus on rattijuopumus tekopaikkaan katsomatta. Se on oiva esimerkki liikennerikoksesta, jonka tekemistä ei ole sidottu siihen, missä se tehdään. Se voidaan siis tehdä tiellä, maastossa tai vaikka suljetulla tehdasalueella.”

Tästä aiheesta professori Heinonen löysi sentään tutkimuksen, jossa sivuttiin golfia ja alkoholia. Amerikassa tehdyn tutkimuksen nimi kuului: Golfautojen kolarit.

”Nämäkin kolarit olivat pääasiassa tulleet yleisillä alueilla tai teillä, ei golfkierroksen aikana”, Heinonen kertoi.

KANNATTAA SIIS pitää huolta siitä, että jos otat, et aja myöskään golfautolla. Käveleminen on sitä paitsi muutenkin terveellisempää, eikä svingaaminen tai eteneminen jalan kentällä yhdistettynä kohtuulliseen alkoholin käyttöön aiheuta ihmiselle äkillistä riskiä saada esimerkiksi sydänkohtaus.

”Golfissa ei tule voimallisia fyysisiä ponnistuksia, siinä harrastetaan matalaintensiteettistä liikuntaa”, Heinonen perustelee.

Alkoholilla ei myöskään ole terveysvaikutuksia, vaikka esimerkiksi uskomukset oluen palauttavasta tai punaviinin sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevästä vaikutuksesta elävät sitkeässä. Jokainen ravintola-annos lisää terveysriskiä, Heinonen muistuttaa.

Pidä tämä mielessä, kun seuraavan kerran kierroksen jälkeen kumoat kurkusta alas huurteisen.

Etsi luettavaa