Ammattijohtaja Jukka Koivu on pannut Kytäjällä tuulemaan
Headhunter löysi vuosi sitten Kytäjä Golfin toimitusjohtajaksi Jukka Koivun, joka on lyhyessä ajassa saanut paljon aikaan.
KUN GOLFKENTÄLLE valitaan uusi toimitusjohtaja, se tulee yleensä toimialan sisältä. Poikkeuksia löytyy ja erityisesti viime vuosina monen merkittävän suomalaisen golfkentän hallitus on kuitenkin uskaltanut katsoa rohkeasti myös hiekkaesteiden ja väylien ulkopuolelle.
Pickalaan palkattiin kolme vuotta sitten Janne Pelkonen ja Kytäjällä luotetaan nykyään Jukka Koivuun. Kummallakaan heistä ei ollut aiempaa työkokemusta golfalalta, mutta molemmat ovat panneet johtamillaan kentillä saman tien tuulemaan.
Mutta ennen kuin mennään tarkemmin Koivuun, joka on tämän jutun päähenkilö, pikakelataan Kytäjä Golfin tarina nopeasti läpi alusta viime vuoden heinäkuuhun. Selviää, miksi Koivun tekemisiä katsovat suurennuslasilla muutkin kuin Kytäjän osakkeenomistajat ja jäsenet.
VUONNA 2003 Hyvinkäällä avattiin golfkenttä, jollaista ei ollut Suomessa ennen nähty. Kytäjän South Eastin suunnitteli kanadalainen Thomas McBroom ja rahoitti Yrjö Laakkonen perheineen. Seuraavana vuonna valmistui North West -kenttä, niin ikään Broomin käsialaa.
Golfkeskus rakennettiin Laakkosten omistaman Kytäjän kartanon maille, jotka päätyivät Pohjois-Karjalasta lähtöisin olevan suvulle 90-luvun laman jälkimainingeissa edulliseen hintaan. Kenttien rakentamisessa tingitty mistään. Lopputulos häikäisi, aivan kuten kenttien bunkkereissa käytetty valkoinen hiekka auringossa. Sekin oli muuten uutta Suomessa, vaikka hiekka esteisiin rahdattiin Nilsiästä.
Toimitusjohtajana toimi vuoteen 2009 saakka Jari Hakkarainen, jolla oli muun muassa kenttämestarin tausta Laakkosten kotikonnuilta Joensuusta. Golfkentät olivat Hakkaraisen vuosina Kytäjällä keskiössä ja yleensä aina huippukunnossa. Mutta siitä huolimatta, että Kytäjä oli Suomessa jotain uutta ja ihmeellistä, sen osakkeet eivät menneet kaupaksi toivotulla tavalla. Tapa pelata golfia muuttui 2000-luvulla.
Hakkaraista seurasi toimitusjohtajana Juha Repo, joka sai tehtäväkseen ennen kaikkea edistää Kytäjän alueen kiinteistöhankkeita. Repo tuli täysin lajin ulkopuolelta, eikä ollut aiemmin golfmailoihin juuri koskenutkaan.
Kun fokus vaihtui ja intohimoa golfia kohtaan puuttui, kentänhoitoon ei käytetty enää yhtä paljon rahaa kuin alkuvuosina. Kentänhoitajien määrä väheni, yksityiskohdat kentällä alkoivat repsottaa ja mikä pahinta: viheriöt olivat pahimmillaan todella huonossa kunnossa.
Kytäjästä oli jäljellä enää loistava lay out ja parhaimmillaan ok kunnossa olevat kentät.
Se ei riitä, jos halutaan ylläpitää huippukentän statusta.
NYT KYTÄJÄLLÄ panostetaan jälleen golfkenttiin. Jukka Koivu aloitti työt vuosi sitten ja paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa. Kenttämestari on vaihtunut, toiminnanjohtaja irtisanottu ja ykköskenttä South Eastin viheriöt uusittu. Lisäksi pari viikkoa sitten Kytäjällä järjestettiin tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin, että entinen huippupelaaja Mikko Ilonen tekee kentälle uuden masterplanin eli golfkentän kokonaissuunnitelman.
Koivu on panostanut myös viestintään. Hän palkkasi kokeneen golfalan viestijän Tero Parkkisen konsultiksi ja Hyvinkäällä sijaitsevan kentän viesti on mennyt läpi valtakunnan medioita myöten: Kytäjä tähtää Pohjois-Euroopan johtavien golfkeskusten joukkoon.
Viestin läpi meneminen ei ole toisaalta ihme, sillä viimeisen puolen vuoden aikana Kytäjä on lähettänyt enemmän lehdistötiedotteita ja pitänyt useampia tiedotustilaisuuksia kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä. Asiaakin on toki ollut.
South East -kentän viheriöiden uusiminen on ollut poikkeuksellinen projekti, sillä se toteutettiin muutamassa kuukaudessa espanjalaisella siirtonurmella. Uusi masterplan on Ilosen uuden suunnittelutoimiston Ilonen Designin ensimmäinen virallinen projekti. Julkisuusmielessä veto oli onnistunut, mutta valintaa voi pitää rohkeana. Vaikka Ilosella onkin mittava kokemus kentistä pelaajan näkökulmasta, kentän suunnittelua hän ei ole aiemmin tehnyt. Mikolla on Kytäjällä näytön paikka, mutta toisaalta hän ei tiedotustilaisuudessa hävennyt sanoa, että kysyy tarvittaessa apua kokeneemmilta tekijöiltä. Lopullinen päätösvalta asioissa on kuitenkin hänellä.
”Kaikki ratkaisut kulkevat tavalla tai toisella pöytäni kautta”, Ilonen sanoi.
MYÖS TÄSSÄ haastattelussa Koivu muistuttaa Kytäjän tavoitteesta: Suomen ykköseksi kahdessa vuodessa ja Pohjois-Euroopan johtavien golfkeskusten joukkoon viidessä vuodessa.
Tähän liittyvät myös Kytäjän kiinteistöpuolen satsaukset, sillä Maatalousyhtymä Laakkonen rakentaa paraatipaikalle huoneistoja, joista avautuu näkymä Kytäjärvelle. Ensi vuonna alkaa klubitalon naapurissa sijaitsevan Törölä-nimisen kerrostalon saneeraus, mikä parantaa entisestään Kytäjän majoituskapasiteettia.
Kytäjällä satsataan nyt sekä kiinteistöjen että kenttien kehitykseen. Vaikuttaa siltä, että South Eastista tehdään keskuksen selkeää ykköskenttää, jota North West tukee.
Koivu kertoo viihtyvänsä työssään, jossa hän ei vielä reilu vuosi sitten voinut kuvitellakaan olevansa. Hänet löysi Kytäjälle headhunter, sama joka palkkasi hänet tämän edelliseen työpaikkaan Heinon Tukkuun. 250 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän elintarviketukun myynti- ja markkinointijohtajan työt vaihtuivat nopeasti noin kahden miljoonan euron golfkentän toimitusjohtajuuteen. Kuukausi ensimmäisestä yhteydenotosta Koivu allekirjoitti nimensä työsopimukseen, eikä ole katunut.
”Yleensä kun vaihtaa duunia, tulee rekyyli, että mihin sitä on oikein lähtenyt mukaan. Nyt sitä pikemminkin pohtii, miksi en ole aikaisemmin tullut tänne. Tämä on ylivoimaisesti mielenkiintoisin ja palkitsevin duuni, jossa olen ollut”, Koivu sanoo.
Se on paljon sanottu, sillä aiemmin Koivu on työskennellyt myös johtotehtävissä Angry Birdseistä tutussa Roviossa ja useassa pankissa. Aiempaa kokemusta golfista Koivulla oli ainoastaan pelaajan näkökulmasta.
”Paljon olen pelannut, mutta en voi sanoa ymmärtäväni riittävästi. Ydinosaamistani on johtaminen ja erityisesti ihmisten johtaminen. Minun tehtäväni on palvella organisaatiota ja luoda heille mahdollisuus onnistua.”
Koivun mielestä on itse asiassa parempi, ettei hän tunnekaan asioita riittävän hyvin, sillä nyt ei ole vaarana ruveta mikromanageeraamaan eli puuttumaan pikkuasioihin. Sen sijaan hän näkee tärkeänä sen, että voi luottaa omiin alaisiin.
“Kenttämestari Antti Koskela on hyvä esimerkki. Hän on helmi, enkä kyseenalaista hänen päätöksiään. Hän on ammattilainen ja vaatimaton sellainen. Jos et luota ihmisiin, miksi helvetissä sulla on ne siinä”, Koivu kysyy.
Tänä keväänä Koskela onkin ollut paljon vartijana, sillä hän on vastannut ainutlaatuisesta viheriöremontista vieläpä näinä poikkeuksellisina korona-aikoina, joilla oli vaikutusta myös viheriöremontin kulkuun. Kesäkuun puolivälissä kaikki näytti menneen kuitenkin suunnitelma B:n mukaan ja kenttä voitaneen avata heinäkuussa aikataulussa.
Jukka Koivu
…tunnetaan myös ammattilaisgolfari Kim Koivun isänä.
…on koulutukseltaan yo-merkonomi.
…pelaa golfia tasoituksella 16,8
JUKKA KOIVU vaikuttaa saaneen pääomistajalta avoimen valtakirjan viedä uutta strategiaa eteenpäin. Laakkoset omistavat edelleen kentästä leijonanosan, joten sen tuki on ratkaisevaa. Yksittäisten osakkeenomistajien kommentit eivät käännä laivaa, jonka ruorista pitää tiukasti kiinni Koivu.
Hän itse ei näe ongelmana sitä, että tulee alan ulkopuolelta. Hän on pikemminkin ihmetellyt sitä, miksi lajissa on vallinnut pitkään sisäsiittoisuus ja kyseenalaistaa kokemuksen merkityksen.
”Jos jollain on 20 vuoden kokemus, niin onko sittenkin kysymys vuoden kokemuksesta ja 19 vuoden toistosta”, hän pohtii.
Hänelle itselleen alanvaihto on tehnyt aina hyvää. 59-vuotias Koivu ehti työskennellä rahoitusalalla neljännesvuosisadan, jona aikana sanoo “sokaistuneensa omaan suuruuteensa” ja älysi onneksi siirtyä pelibisnekseen. Sieltä hän loikkasi tukkukauppaan ja vaikuttaa nyt löytäneensä golfalalta eläkevirkansa.
”Eniten askarruttaa se, että tulen kuuden vuoden päästä eläkeikään. Miten maltan jäädä töistä pois”, hän toteaa.
Jos Koivun ja Kytäjän tavoitteet täyttyvät, tuolloin Kytäjä Golf on noussut Pohjois-Euroopan viiden parhaan golfkeskuksen joukkoon. Matkaa siihen on viljalti, mutta askelmerkit ovat kohdallaan.
“Meillä on Neuvostoliitosta tuttu viisivuotissuunnitelma, jota kohti menemme. Jokainen päätös ja jokainen asia, jonka teemme tähtää tämän tavoitteen saavuttamiseen.”
Toiminta ensimmäisen vuoden aikana on ollut sellaista, että kyse ei ole mistään sanahelinästä.
