Golfia maastopyörän selässä – jatkoon vai ei?
Perinteisen apostolin kyydin lisäksi golfkentällä kulkemiseen on keksitty lukuisia erilaisia kulkuvälineitä. Nyt pääsin kunnolla testaamaan, miten golfin pelaaminen toimii läskipyörän eli fatbiken kanssa.
Golfia pelataan tyypillisesti kävellen tai golfautolla – speedgolfia tietenkin juosten. Kurkissa kierrokselle voi vuokrata myös golfskootterin (golfmopo), jossa on bägiteline takana. Näitä löytyy maailmalta lukuisia erilaisia. Golfboard teemalla ”Surf The Earth” lanseerattiin jenkeissä kuusi vuotta sitten, jota minäkin pääsin testaamaan golftapahtumassa Floridassa. Bubba Watson on ollut mukana kaikista erikoisimpien golfkulkuneuvojen parissa: ilmatyynyalus ja jetpack.
Tätä blogia varten testasin, miten maastopyörä soveltuu golfkierroksen kiertämiseen. Onhan golfia varten suunniteltu ihan omanlainen polkupyörä, The Golf Bike, mutta näitä ei tietääkseni Suomesta löydy. Ajattelin, että fatbike eli läskipyörä olisi tähän paras, koska siinä on paksujen renkaiden myötä todella hyvä pito ja se jättäisi mahdollisimman vähän jälkiä painon jakautuessa pyörien kautta isommalle alueelle. Ja onhan se nyt siistin näköinenkin!
Lähdin Pickalaan tutkimaan asiaa eri näkökulmista yhdessä kenttämestari Markus Suojoen kanssa. Sen jälkeen pelasin kierroksen Kurk Golfissa sekä Espoo Golf -yhdistelmän (Espoon Golfseura ja Gumböle Golf).
Tässä video golfin pelaamisesta fatbiken selässä:
En omista maastopyörää ja olen vain kerran aikaisemmin pelannut golfia maastopyörän selässä. Pickalan puheenjohtajan Timo Eskelin kanssa vedettiin pari vuotta sitten golftriathlon Lappajärvellä, jossa ensimmäinen 9 reikää taittui maastopyörällä. Silloin kokemus oli erittäin positiivinen. Tätä blogia varten sain erittäin laadukkaan fatbiken lainaksi sekä pyöräilyvinkit ystävältäni Jani Lundbergilta. Kiitos vaan Pyöräliike Lundberg!
Kokemuksia maastopyörägolfista
Aivan mielettömän siistiä! Onhan golfkentät hienoja ympäristöjä maastopyöräilyyn ja golfin pelaamisen yhdistäminen siihen oli hieno kokemus. Eikä se ole niin rankkaa kuin juokseminen, vaikka pienessäkin ylämäessä syke nouseekin nopeasti, jos innostuu polkemaan kunnolla. Alamäissä pääsee vauhdin hurmaan, edessä upeat maisemat ja auringon nousu, ja raikas ulkoilma viilentää menoa mukavasti.
Jättääkö maastopyörä jälkiä
Testiolosuhteet olivat aika tyypilliset Suomessa eli ei liian märkää eikä rutikuivaakaan. Pelasin aamulla aikaisin, eli kastetta ja kosteutta oli runsaasti maassa. Pyörällä ajamisesta ja renkaista ei jäänyt mitään painaumia kenttään. Kasteeseen jäi tietenkin pyörän jäljet samalla tavalla kuin kengistä jää askeleiden jäljet!
Jos olosuhteet olisivat erittäin märät, niin toki renkaista alkaisi jäämään painaumia kenttää. Tosin en ole varma jäisikö yhtään sen enempää kuin kentänhoidon koneista tai raskaan sarjan golftallustelijan jalan jäljistä. Ajoin suurimmaksi osaksi raffeissa, jotka ovat yleensä myös kuivemmat, koska kenttien kastelu ei sinne yllä.
Markuksen huolenaiheeksi nousi mahdolliset jarrutuksen jäljet, jos pyörällä ajetaan esimerkiksi alamäissä kovaa ja sen jälkeen jarrutetaan nopeasti kosteissa olosuhteissa väylillä tai griinien vieressä. Ylämäissä renkaat voi alkaa sutimaan ja sen seurauksena jäisi kenttään jälkiä. Myös pyörän huolimaton kaataminen kentällä voi jättää polkimista tai tangon kahvoista jälkiä – tosin aika pieniä. Nämä huolenaiheet lähinnä tilanteessa, jossa maastopyörillä pelattaisi laajemmin ja huomioimatta ”pyöräilygolfin” etikettiä.
Muita huomioita maastopyörägolfista
Testasin erilaisia ratkaisuja ottaa välineet ja bägin mukaan.
Parhaiten toimi nuolibägi, jonka sai tasapainoisesti selkään molempien hartioiden ympärille. Reppubägi, jota olen aikaisemminkin käyttänyt pyöräillessäni kentille, oli mukava selässä, mutta sen edestakaisin laittaminen selkään ja avaaminen hidastivat menoa liikaa. Nuoli- ja reppubägiin sopii hyvin puolikas setti mailoja.
Perinteiset kantobägit toimivat myös, mutta ne pitää saada tasapainoisesti selkään ja painoa alkaa helposti kertymään liikaa, jos ottaa täyden setin mailoja ja paljon muita tarvikkeita.
Nopeimmin peli menee, jos ottaa vain muutaman mailan käteen ja pitää niitä tankoa vasten. Kolmea enempää ei oikein pysty tällä tavalla mukana pitämään.
Maastopyörässä on tärkeä olla roiskeläpät tai muuten kannattaa varautua, että rapa roiskuu vauhdin kasvaessa niin etu- kuin takapuolellekin!
Jos golfkenttä ei ole maastopyörämatkan päässä kotoa, niin se pitää muiden varusteiden kanssa mahtua autoon mukaan.
Yhteenveto kokemuksesta
Tätä oli hieno testata ja kokemus oli vaivansa arvoinen. Kaiken kaikkiaan golfin pelaaminen maastopyörän kanssa oli kuitenkin jokseenkin epäkäytännöllistä, jos sitä tekisi enemmän ja säännöllisesti. Edellä mainittujen haasteiden lisäksi jatkuva pyörän selkään nouseminen ja siitä poistuminen, bägin edestakaisin vatkaaminen ja sen ajoittainen luisuminen selässä, koettelivat välillä huonon lyönnin jälkeen hermojani.
En usko, että monikaan kenttä tätä edes sallisi, jos pelaajat alkaisivat laajemmin tuomaan maastopyöriä kentälle ja niiden kanssa pelaamaan. En oikein näe nelihenkistä ryhmää golfkierroksella pyörien selässä. Maastopyörägolf olisi enemmänkin satunnainen ”extreme golf” juttu ja voisin hyvinkin pelata muutaman kierroksen kauden aikana maastopyörällä kuten esimerkiksi speedgolftriathlonin yhteydessä teimme Lappajärvellä.
Pickala Golf, Kurk Golf, Espoon Golfseura ja Gumböle Golf
Pickala Golf
Kolme hienoa ja erilaista kenttää ja 6 reikäinen par 3 -kenttä tekevät Pickalasta Suomen suurimman golfyhteisön, joka on myös kotikenttäni. Käytän Pickalaa golflaboratorionani erilaisissa golfiin liittyvissä virityksissä, josta tämänkin oli hyvä esimerkki.
Pickala oli poikkeuksellisesti auki lähes koko talven (ainakin joka kuukausi – helmikuussa rajoitetummin) ja olen vuoden 2019 huhtikuusta lähtien pelannut siellä joka kuukausi. Kaikin puolin hieno golfyhteisö!
Kurk Golf
Kurkissa on aina hyvä ja rento meininki. Lake-Valley pääkentän lisäksi siellä on myös 9 reikäinen Hill-kenttä. Ja tarjolla on kaksi golfmopoa vuokrattaviksi!
Espoo Golf
Tähän kuuluvat Espoon Golfseura ja Gumböle Golf. EGS oli kotiseurani reilut 25 vuotta ennen kuin siirryin Pickalaan – upeita muistoja on noilta ajoilta. Hienoja golfyhteisöjä molemmat erikseen tai yhdessä nykyisin tarjolla olevilla yhteispaketeilla.
Tarkemmat ajankohtaiset tiedot ja koronavirusrajoitukset kannattaa katsoa kenttien nettisivuilta.
50 Day Golf Challenge
Miten peli kulki?
Pelasin Pickalan Parkin maastopyörällä ja muut (Forest, Seaside ja Garden par 3) aikaisemmin keväällä oikealta ja vasemmalta puolelta perinteisemmin kävellen. Fatbiken kanssa peli kulki ihan mukavasti, vaikka pelirytmi ja -tuntuma oli erilainen kuin kävellessä.
Espoossa pelasin molemmat kentät putkeen eli testasin miten Espoon Golfseuran ja Gumböle Golfin kentät voi pelaamalla yhdistää. Pelasin EGS:n ensimmäiset 10 reikää ja sen jälkeen siirryin n. 500 metrin päässä olevalle Gumböle Golfin nelostiille. Kiersin Gumböle Golfin ja siitä takaisin EGS:ään pelaamaan loppureiät. Aikaa meni 3 tuntia 7 minuuuttia. Huom. Lähdin pelaamaan aamulla klo 5:10 toimitusjohtaja Markku Ignatiuksen luvalla!
Kurkissa herkuttelin maastopyörän kyydissä kevyen hieman alle kahden tunnin kierroksen.
Tulokset ja tilastot
Seuraan jokaisen kierroksen ja kentän osalta myös keskeisiä fitness-tilastoja, joiden avulla selvitän paljonko tässä projektissa kaikkien Uudenmaan alueen kenttien pelaamiseen kuluu aikaa, kertyy matkaa, palaa kaloreita ja tulee lyöntejä.
Seuraava blogi taas muutaman päivän päästä!
Voit seurata pelejäni ja Uudenmaan alueen golfvalloitusta tulosten osalta Golf GameBook -sovelluksessa (Mikko Rantanen, HCP +0.8).
Sain maastopyörän blogin kautta lainaksi Pyöräliike Lundbergilta ja näyttekappaleen Grasshopper reppubägistä koekäyttöön yritykseltä Hillcreek Golf Oy.
Mikko Rantanen on entinen golfammattilainen ja nykyinen speedgolfin maailmanmestari. Tässä juttusarjassa golfalan monitoimimies aikoo kiertää kaikki Uudenmaan alueen kentät 50 päivän aikana.
